Aihearkisto: Vaatteet ja kengät

Kuinka monet alusvaatteet pitäisi omistaa?

Julkaistu , kirjoittanut
22

Ennakoin heinäkuussa, että tulisi nollakuukausi, mutta ei ihan. Ostin yhden alusvaatesetin, sisältäen alushousut ja rintaliivit. Kyseessä oli alusvaateliikkeen alennusmyynti. Olen mieltynyt sen verran kalliisiin alusvaatteisiin, että jos sopivia sattuu alessa tulemaan vastaan, ostan. En ole vielä koskaan omistanut liikaa alusvaatteita. Täydellisen istuvuuden löytäminen on sen verran haasteellista, että heräteostoksia ei tule.

Elokuun ostosten väri ei ole kovin sähäkkä, mutta tyylikäs kylläkin.

Silmiini sattui taannoin nettikeskustelu siitä, mikä on sopiva määrä alusvaatteita, ja etenkin mikä on sopiva määrä rintaliivejä. Luin sitä ihmetyksellä, sillä moni ehdotti että kolmet – yhdet käytössä, yhdet pesussa ja yhdet odottamassa. Totesin, että omat tarpeet ovat kyllä hieman moninaisemmat. Ensinnäkään en laske urheiluliivejä mukaan ollenkaan. Niitä on tällä hetkellä kolmet, mutta minusta ne ovat urheiluvaatteita, joten säilytän ne yhdessä muiden urheiluvaatteiden kanssa. En ole hirveän aktiivinen liikkuja, joten kolmet riittää hyvin. Jos lenkkeilisin päivittäin, pitäisi hankkia parit lisää, koska nehän menevät pesuun joka käytön jälkeen.

Mutta alusvaatteita on oltava muutenkin moneen lähtöön. On oltava vaaleita, tummia ja eri mallisia eri tarkoituksiin. Laitan aina tummien vaatteiden alle tummat ja vaaleiden tai muuten läpikuultavien alle ihonväriset. Olen sellaista puritaanikoulukuntaa, jota tykkää siitä, että alusvaatteet pysyvät piilossa. Sitä paitsi jos valkoisia alusvaatteita pitää tummien vaatteiden alla, niihin tarttuu helposti väriä tai nyppyjä. Esimerkiksi valkoiset liivit mustan neuleen alla on melko tuhoisa yhdistelmä, samoin vaaleat alushousut upouusien farkkujen alla. Joskus tosin tummastakin yläosasta voi kuultaa läpi, jolloin nudet liivit ovat paikallaan, mutta siihen tarkoitukseen valitsen sellaiset vähän vanhemmat, joita on jo ehditty pestä useamman kerran. Tämä alus- ja päällysvaatteiden värien mätsääminen pitää mielestäni alusvaatteet pidempään priimana.

Sitten on tietysti tyyli- ja mallikysymykset. Arvostan eniten laatua, istuvuutta ja kestävyyttä, joten kun olen sattunut löytämään mieleisen mallin ja merkin, ostan samanlaisia aina uudestaan, monesti jopa samassa värissä. Esimerkiksi elokuun ostos oli merkiltään Simone Pérèle, merkki, jota pidän erinomaisena. Itse asiassa omistin ennalta tällaiset samanlaiset valkoisina. Tiedän kuitenkin, että moni tykkää vaihdella värin lisäksi myös alusvaatteiden mallia niin ylä- kuin alaosienkin suhteen. Tästä kaikesta  johtuen kolmet rintaliivit eivät millään riitä. Minulle sopivampi määrä on noin 10 paria rintsikoita. Siihen mahtuu muutamat tummat ja vaaleat, sekä parit värilliset lisäksi. Alushousuja pitää olla vähintään tuplamäärä, vaikka en kyllä näe ongelmaa vaikka niitä olisi enemmänkin (minulla on). Ylipäätään alusvaatteet vievät niin pienen tilan kaapissa, että ainakaan tilanpuutteen takia niiden määrää tuskin tarvitsee minimoida.

Väri- ja tyylivaihtoehtojen lisäksi alusvaatteiden määrä vaikuttaa pyykinpesuun. Asiantuntijat suosittelevat liivien pesua muutaman käyttökerran jälkeen. Alusvaatteet tulevat lähimmäksi ihoa, joten niihin kertyy kaikkea, mitä ihollakin on; hikeä, talia, vartalovoidetta jne. On käytännöllistä, ettei niitä tarvitse pestä välittömästi käytön jälkeen, vaan että kaapista löytyy puhtaita vaikka yksi pari olisikin pesussa. Suosittelen muuten erikseen rintaliiveille tehtyä pesupussia. Omani on merkkiä Brabantia, ja sen ansiosta olen voinut lopettaa rintsikoiden käsinpesun kokonaan. Vaatekappale pysyy siinä mallissaan ja muodossaan. Hienoimmille alushousuille, alushameille ym. käytän myös aina tavallista pesupussia. Mutta mikäli haluaa pitää värit kirkkaina, etenkin vaaleat vaaleina, alusvaatteita ei koskaan kannata pestä muuten kuin saman värisen pyykin joukossa. Valkoisesta tulee tumman pyykin seassa harmaankukertava jo yhdessä pesussa.

Alusvaatteista voisin kirjoittaa enemmänkin, sillä siitä lähtien kun 19-vuotiaana satuin poikkeamaan kunnon vanhanaikaiseen alusvaateliikkeeseen ja ostin asiantuntevan myyjän johdolla ensimmäiset todella laadukkaat liivini ja tajusin mitä laatu tarkoittaa, olen suhtautunut aiheeseen melko intohimoisesti. Tänään piti kirjoittaa elokuun vaateostoksista, mutta tulikin vähän laajempaa pohdiskelua aiheesta. Ehkä jatkan tästä aiheesta joskus myöhemmin.

Mikä on teille sopiva määrä? Pärjääkö joku kolmella, tai kolmellakymmenellä?

Vaatteiden värjäys pesukoneessa

Julkaistu , kirjoittanut
13

Löysin tänä kesänä ratkaisun, jolla saa pelastettua sellaiset vaatteet, joissa on niin pahoja tahroja, etteivät normaalit tahranpoistoaineet tehoa. Tämä ratkaisu on vaatteiden kotivärjäys. Kuulostaa huomattavasti vaikeammalta kuin onkaan. Oikeasti tässä ei tarvitse mitään muuta kuin toimivan pesukoneen. Pelkäsin itse ennalta, että värjääminen olisi jotenkin hankalaa, tai että pesukone värjäytyy samalla hirveän näköiseksi, ja sen jälkeen kaikesta pyykistä tulee sinistä tai mustaa. Mutta nämä pelot osoittautuivat täysin turhiksi. Kotivärjäys on todella helppoa.

Ensiksi muutama perusasia. Kannattaa ostaa värjäysaine, jossa on kaikki tarvittava yhdessä pussissa. Tällaisia on Nitor ja Dylon -merkeiltä, ja väriaineita saa ostaa esim. Tokmannilta tai Puuilosta sekä monista muista kaupoista, Google kertoo tarkemmin. Paketissa lukee all-in-one, ja se kertoo, että käyttö on äärimmäisen helppoa. Värivaihtoehtoja on runsaasti.

Näiden vaatteiden alkuperäiset värit: keltainen, persikka, valkoinen.

Väri tarttuu vain luonnonkuituihin. Puuvilla, pellava ja viskoosi esimerkiksi värjäytyvät, mutta 100% polyesterille ei tapahdu mitään, sillä väri ei tartu muoviin. Selvitä siis ennen värjäystä, mitä materiaalia vaate on. Huomaa, että tikkaukset ja ompelulanka ovat usein keinokuitua, eivätkä värjäänny vaikka itse vaate värjäytyy. Tämä ei minusta ole varsinaisesti ongelma, mutta se on hyvä pitää mielessä, ettei tule yllätyksiä. Se kannattaa ottaa huomioon myös väriä valitessa. Sekoitekankaiden suhteen kehotan varovaisuuteen. Pari prosenttia elastaania ei oman kokemuksen mukaan haittaa, mutta jos kyse on vaikka 50% keinokuidusta, lopputulos ei välttämättä ole toivottu. Vaate ei värjäydy kunnolla, ja lopullinen väri voi näyttää likaiselta. Sekoitekankaiden värjäys siis omalla riskillä.

Kokemukseni mukaan tekstiilivärit ovat hyvin voimakkaita. Kuitenkin mitä enemmän koneessa on vaatteita, sitä vaaleampi lopputulos voi olla. Oman kokemukseni mukaan sillä ei ole väliä, onko koneessa 1 vai 3 vaatekappaletta. Oletan, että lopputulos saattaa olla vaaleampi, mikäli värjättävänä on vaikkapa pussilakana. Mitä tummempi väri, sitä paremmin se peittää. Harmaa, musta ja tummansininen peittävät tehokkaasti kaikenlaisia tahroja. Vaatteen oma, alkuperäinen väri saattaa vaikuttaa värjäystulokseen. Esim. keltainen pohjaväri ja sininen värjäysaine voi aiheuttaa vihertävän lopputuloksen, etenkin jos vaate ei ole 100% puuvillaa. Toisaalta itse värjäsin sitruunankeltaiset farkut kirkkaanpunaisella, ja lopputulos oli todellakin punainen, ei millään tavalla oranssi. Värjää vain puhtaita tekstiilejä (niitä kestotahroja lukuunottamatta), jotta väri tarttuu tasaisesti ja hyvin.

Näin onnistut:

  1. Kastele värjättävät vaatteet litimäriksi, ja laita pesukoneen pohjalle. Ohjeessa sanotaan että ei tarvitse kastella, mutta minä olen kastellut. Tämä siksi, että väri tarttuisi heti tasaisesti.
  2. Avaa väripaketti ohjeen mukaan, ja aseta se vaatteiden päälle tai viereen. Varo ettet saa kuivaa väriä sormiin tai omille vaatteille, se tarttuu kiinni välittömästi! Pyyhi roiskeet pinnoilta heti, samasta syystä.
  3. Käynnistä kone ohjeenmukaisella pesuohjelmalla. Yleensä se on normaali 40° pesu.
  4. Kun ohjelma on valmis, ota tyhjä väripussi pois koneesta, ja käynnistä sama ohjelma välittömästi uudestaan. Pesuainetta ei tarvita. Tämä poistaa tekstiileistä ja koneesta ylimääräisen värin.
  5. Toisen pesun jälkeen värjäys on valmis! Kuivaa ja ihastele. Varmuuden vuoksi seuraava koneelliinen kannattaa olla samaa sävyä kuin värjäyskoneellinen, esim. sinisen jälkeen tummaa pyykkiä valkoisen lakanapyykin sijasta. Pyyhi koneen tiivisteistä tarvittaessa ylimääräiset värit pois.

Tällä systeemillä pelastin tänä kesänä ensin upouudet tummansiniset pellavahousut, joille roiskahti pisara klooria. Valkoinen kohta värjäytyi takaisin tummaksi. Tästä kokeilusta innostuneena otin käsittelyyn kestotahraiset farkut sekä kaksi trikoista lastenvaatetta. Kaikista tuli kirkkaanpunaiset, ja tahrat peittyivät. Legginsseissä oli kellertävää koristepitsiä lahkeensuussa, se jäi ennalleen, ja paidan lila printti samoin. Olen lopputuloksiin erittäin tyytyväinen. Väri on tasainen, eikä pesukoneelle tapahtunut mitään. Väriä ei jäänyt koneen uumeniin, eikä normaali pyykki ottanut väriä.

Tässä näkee lähikuvassa, miten polyesterlanka on jäänyt ennalleen, mutta farkut ovat muuten värjäytyneet. 2% elastaania ei ole vaikuttanut lopputulokseen.

Kannattaa muistaa, että vaaleammaksi ei voi värjätä. Tai voi, mutta se vaatii erilaisen prosessin, joka sisältää ensin värinpoiston. Vaalean vihreästä ei siis saa vaaleanpunaista tällä tekniikalla mitenkään. Jos vaatteessa on kuviointia ennestään, se ei luultavasti peity kokonaan. Esim. raidalliseen vaatteeseen todennäköisesti jää jonkinlainen raitakuvio edelleen. Kannattaa valita värjäysväri siten, että se sointuu vaatteen pohjaväriin sekä kuvioihin. Minulla on esimerkiksi pusero, jossa on valkoisia ja tummansinisiä raitoja. En aio kokeilla, mitä sille tapahtuisi oranssissa värikylvyssä, mutta tummansinistä sen sijaan aion kokeilla. Joko siitä tulee kokonaan sininen tai sitten paitaan jää kahden eri sinisen sävyisiä raitoja, mikä on ihan ok. Oranssin kanssa lopputuloksena olisi luultavasti se, että valkoisesta tulee oranssi, mutta sinisistä raidoista ruskeita.

Kotivärjäystä voi käyttää moneen eri tarkoituksen. Sillä saa kestotahrat piiloon. Sillä voi myös värjätä takaisin kuntoon vaatteita, joista on lähtenyt väriä esim. jonkun lääkeaineen, kloorin tai haalistumisen takia. Tasaisesti kulahtaneet vaatteet saa myös uudestaan tummiksi. Jos vaate olisi muuten kiva, mutta väri ei enää miellytä, kotivärjäyksellä voi kokeilla, saisiko vaate uuden elämän eri värisenä. Samaan koneeseen voi laittaa eri tarkoituksen takia värjättäviä vaatteita. Paketista löytyy ohjeet siitä, kuinka isolle määrälle vaatteita väri on tarkoitettu. Parin kerran perusteella sanoisin, että muutama vaate värjäytyy kerralla mukavasti.

Millaisia kokemuksia teillä on kotivärjäyksestä?

Arkijärkinen asuhaaste: 30 päivää vanhoja vaatteita

Julkaistu , kirjoittanut
6

Tiesittekö, että maailma on pullollaan erilaisia pukeutumishaasteita? Niitä löytyy joka lähtöön: on äärimmäisen minimalistisia, kuten esimerkiksi haaste, jossa saa kuukauden ajan käyttää vain kuutta vaatetta. Sitten on valtava määrä erilaisia kapselipuvustoon liittyviä haasteita, joissa koostetaan tietylle ajanjaksolle kapselipuvusto, eikä muita vaatteita saa käyttää. Toisaalta on myös 30 päivän haasteita, jossa ideana on valita 30 vaatetta, joista pitää luoda itselleen 30 erilaista asua. Samaa asua ei saa toistaa kahdesti, mutta kaikkia valittuja vaatteita on käytettävä ainakin kerran. Näiden lisäksi on myös erilaisia inspiraatiohaasteita, joissa annetaan pukeutumisohje kuukauden jokaiselle päivälle. Ohje voi olla esimerkiksi ”yksivärinen asu” tai ”pue vaate jota et ole käyttänyt yli vuoteen”.

maaliskuun vaatteet

Yhteistä näille on shoppailukielto haasteen aikana. Tosin tässäkin on eroja. Joskus kirppikset ja ilmaiseksi saadut vaatteet ovat ok, joskus taas neuvotaan menemään ensin kauppaan, jotta vaatekaapin mahdolliset puutteet tulee ensin täytettyä. Useimmiten tarkoituksena on kuitenkin jonkinlainen vaatekaapin karsiminen tai vähemmällä toimeen tuleminen. Haasteet on suunnattu ihmisille, joilla on hirveästi vaatteita, ja jotka siitä huolimatta ostelevat jatkuvasti uutta, mutta kärsivät siitä ettei kaapista löydy mitään päällepantavaa. Ei liene ihme, että moni on lähtöisin USA:sta.

Minun tilanteeni on se, että kaapista löytyy runsaasti päällepantavaa, mutta ajaudun silti valitsemaan aina sen helpoimman vaihtoehdon. Vaatekaapin potentiaali menee hukkaan. En halua käyttää vähempiä vaatteita, vaan päinvastoin lisätä aktiivisessa kierrossa olevien vaatteiden määrää. Inspiraatiohaaste sopisi siis minulle, mutta en löytänyt valmiina mieleistäni. Näissä muiden keksimissä pukeutumisohjeissa on sellainen vika, että osa ehdotuksista on väistämättä sellaisia, jotka tuntuvat omasta mielestä hupsuilta. Löysin suomennetun version 30 päivän haasteesta, mutta moni ohje ei omalla kohdallani toiminut. ”Pue jotain, mikä saa sinut tuntemaan olosi itsevarmaksi” – enhän minä muita vaatteita puekaan! (Miksi kukaan edes pukisi mitään muuta?) Kehotus pukeutua tyyli-idolin inspiroimana ei myöskään oikein toimi, sillä vaikka Englannin prinsessa Catherine onkin mielestäni takkimekkoineen ja hattuineen huipputyylikäs, en kuuna päivänä pukeutuisi itse vastaaviin vaatteisiin.

Ikuisena individualistina minun täytyy siis keksiä haasteen säännöt itse. Ensisijainen tavoite on hyödyntää olemassa olevia vaatteita mahdollisimman monipuolisesti. Toissijainen tavoite on kokeilla, voiko omasta kaapista tehdä yhtä ilahduttavia löytöjä kuin kaupoista.

  1. Haaste kestää 30 päivää.
  2. Jokaisena päivänä on pukeuduttava eri asukokonaisuuteen kuin edellisenä. Vaatteita voi käyttää uudelleen seuraavana päivänä, esim. alaosan voi yhdistää  uuteen yläosaan jne. Tämä siksi, että muuten puolipitoisten vaatteiden määrä kasvaa tolkuttomaksi.
  3. Normaalit ostolakkosäännöt ovat voimassa. Kuten yleensäkin, pyrin olemaan ostamatta uutta, mutta jos elämäni täydellisin vaate sattuu tulemaan 70% alennuksessa vastaan, saan kyllä ostaa sen. Mutta en saa ostaa mitään siksi, ettei kaapista muka löydy enää uutta asukokonaisuutta (koska varmasti löytyy).

Täsmennyksiä sääntöihin: päätin aloittaa haasteen ensi maanantaina, eli 24.8. Viimeinen haasteeseen kuuluva päivä on 23.9. Erityisesti tämä haaste koskee arkea ma-pe. Jos en viikonloppuna syystä tai toisesta jaksa paneutua asiaan, niin sitten en jaksa. En ota tästä  mitään stressiä, sillä tarkoitus on pikemminkin hauskuuttaa itseäni kuin pyrkiä aukottomaan suoritukseen. Yritän koostaa asut sillä lailla järkevästi, ettei lopputuloksena ole iso kasa vaatteita, jotka eivät ole puhtaita eivätkä likaisia, joten siksi samoja vaatteita saa käyttää monta kertaa. Jos ekana päivänä laitan mekon ja huivin, ja seuraavana saman mekon ilman huivia mutta vyön kanssa, niin siinä on mielestäni kaksi eri asua.

Harkitsen sellaista, että voisin julkaista asut päivittäin instagramin stooreissa. Stoorit toki jatkaisivat taattua Arkijärki-tyyliä, eli naamaa tuskin näkyy, valaistus on mitä on ja luultavasti otan kuvat vaatekaapin peilin kautta. Minusta ei saa muotibloggaajaa millään, eikä kuvien tarkoitus edes olisi olla mitään pukeutumisinspiraatioita muille. En aio tehdä tiliä siitä, mistä mikäkin vaate on peräisin, koska en todellakaan ole myymässä mitään. Toisaalta jos joku lähtee mukaan haasteeseen, siitä voisi tulla hyvä sellainen ”tavallisten ihmisten asukavalkadi”, vastapainona niille viimeisen päälle mietityille asukuville, joissa kaikki vaatekappaleet on saatu markkinointilahjana ja kuvien muokkaamisessa on vierähtänyt tovi jos toinenkin. Mutta katsotaan miten teen, en ole vielä ihan varma mihin päädyn.

Olisiko mukaanlähtijöitä? Ja keksiikö joku tälle haasteelle hyvän hastagin?

Täyden vaatekaapin ongelma

Julkaistu , kirjoittanut
10

Tajusin, että vaatekaapissani vallitsee tällä hetkellä tyypillinen 20/80 -sääntö. Noin 20% vaatteista on käytössä 80% ajasta. Valitsen melkein aina mukavimpia ja helpoimpia vaatteita, mitä kaapista löytyy. Niitä, joissa näyttää aina hyvältä, ja jotka eivät sen kummemmin purista eivätkä kiristä. On niin helppoa vain vetää päällensä jokin luottoasu. Täytyy sanoa, että enpä ole tänä kesänä juuri haastanut itseäni pukeutumisasioissa.

Asialla on sellainen kääntöpuoli, että etenkin kesävaatteissa on monta vaatekappaletta, jota en ole tänä kesänä käyttänyt vielä kertaakaan. En siis yhden ainutta kertaa, vaikka vaatteet ovat kivoja, sopivan kokoisia ja säähän sopivia. En ole esimerkiksi pukeutunut hameisiin. Niitä olisi tarjolla sekä pitkiä että lyhyempiä, mutta tänä kesänä olen lähinnä valinnut sortseja. Niitä omistan kolmet, ja niitä olen sentään käyttänyt.

Luulen, että tämä poikkeuksellinen aika vaikuttaa myös siihen, millaisia vaatteita pidämme. Esimerkiksi kesämekoille on yleensä aina tullut käyttöä, kun olemme lähteneet kesälomalla matkalle. Kreikan helteissä mekkoja on kulunut yksi päivässä, ja viikossa on käyttöä jo monelle. Mutta tänä kesänä kun matkailu ei ollut millään lailla vaihtoehto, mekot ovat paria ravintolailtaa lukuunottamatta jääneet kaappiin. Siinäpä tuli toinenkin syy mainittua; ei ole ollut juhlia, illanistujaisia tai muitakaan tapahtumia, joihin olisi ollut tarvetta pukeutua  paremmin.

Tästä seuraa se, että shoppailusta on tullut mahdotonta. Sehän on tietysti hyvä asia niin oman talouden kuin maapallon kestokyvynkin kannalta, mutta jostain syystä ilmassa on myös pettymystä. Olen käynyt Helsinki Outletissa pari kertaa, mutta purkanut shoppailuhimojani ensisijaisesti lastenvaatteisiin. Kirppiksillä, joista omien sääntöjeni mukaan saisin ostaa ilman stressiä mitä vain, ei tilanne ole sen parempi. Seuraamalleni Facebook-kirppikselle on joku ruvennut listaamaan tosi kivoja vaatteita, kuten leveitä pellavahousuja. Olen odottanut, että hinta laskee mielestäni halvalle tasolle, mutta sitten tajusin, ettei ostamisessa olisi silti mitään järkeä. Mihin tarvitsen kamelinvärisiä pellavahousuja, kun kaapissa on jo siniset ja valkoiset, joista jälkimmäisiä en ole tänä kesänä käyttänyt vielä kertaakaan?

Jonkinlainen saturaatiopiste on selvästi vaatevarastoni osalta saavutettu. Ei ole mitään järkeä hankkia uutta, jos vanhojakaan ei ehdi pitää. Eikä niissä vanhoissa edes ole mitään vikaa. En halua kasata isoa kassia kierrätykseen vain siksi, että saisin siten syyn täyttää kaappia uudestaan. Monta kertaa on siis täytynyt kaupoilla todeta, että vaikka olisi kiva vaate, en osta, koska jotain samanlaista löytyy jo. Edes halpa hinta ei ole saanut ostamaan, sillä en vain pysty perustelemaan, miksi tarvitsisin neljännen tai viidennen kappaleen jotain tiettyä vaatetta.

Aloinkin tässä miettiä, että pitäähän näistä vaatteista nauttia, kun niitä kerran on. Päätin järjestää itselleni jonkinlaisen pukeutumishaasteen, jonka tarkoitus on saada vaatevaraston koko potentiaali käyttöön. Perehdyn hieman aiheeseen, ja palaan asiaan tällä kanavalla. Tai kiinnostaisiko teitä lukijoita tällainen haaste?

Heinäkuun vaateostot

Julkaistu , kirjoittanut
18

Tässä kuussa täytyy raportoida vielä osa kesäkuunkin ostoksista. Tein edellisen raportin pari päivää ennen kuun loppua, ja sitten kuitenkin ostin vielä viimeisenä päivänä alusvaatteita. Kesäkuun ostokset siis täällä, mutta lisäksi ostin alusvaatteita; 2 alushousut sekä rintaliivit.

Heinäkuussa tein kaksi ostosta

  • pellavaiset kesähousut
  • tennarit

Ostin nuo housut 70% alennuksella. Malli oli itselleni epätyypillinen, sillä housuissa oli kuminauhavyötärö ja alaspäin kapenevat lahkeet. Yleensä ostan housuja, joissa on sileä vyötärö ja suorat tai levenevät lahkeet. Yllätyksekseni nämä uudet housut olivatkin aivan täydelliset! Välillä kannattaa näköjään sovittaa myös sellaisia vaatteita, jotka eivät näyt ”omalta jutulta”. Saattaa kokea positiivisen yllätyksen. Toisaalta voi käydä myös päinvastoin, mutta siinähän ei mitään vahinkoa tapahdu.

Uudet kengät, toivottavasti kestävät.

Tennarit ostin korvaamaan vuosi sitten ostamani kaupunkilenkkarit. Ostin silloin halvat, ja ei olisi pitänyt. Ne nimittäin alkavat nyt hajota. Pitäisi aina muistaa, että jos uuden vaatteen tai jalkineen hinta on hirmuisen halpa, ei voi odottaa että vaate kestäisi ehjänä kovin kauan, ainakaan jos käyttöä on säännöllisesti. Nämä uudet ovat toivottavasti huomattavasti pitkäikäisemmät.

Nyt kun vuosi on jo ylin puolessa välissä, näyttää siltä että tämän vuoden ostokset painottuvat vahvasti ns. välttämättömyyksiin. Sukkia, sukkahousuja, alusvaatteita on aika paljon, mutta muita vaatteita vain vähän. Pariin kertaan olisi tehnyt mieli shoppailla oikein kunnolla, mutta kun katson kaappiin, muistan aina, että en oikeastaan tarvitse juuri mitään. Sitten tulee pieni pettymys, koska uuden saaminen on mukavaa, mutta toisaalta olen kyllä tyytyväinen nykyisiinkin vaatteisiin. Tässä kuussa myös vein pitkästä aikaa muutaman vaatteen ja yhdet kengät Fidalle. Pussi oli pieni, mutta pieni määrä vaatteita kuitenkin lähti kiertoon.

Tässä kuun vaihteessa on aina sellainen olo, että NYT kyllä tulee nollakuukausi, kun mitään ei tarvitse. Sitten kuitenkin aina jotain tulee vastaan tai tarpeita ilmenee sittenkin. Oikeasti en kyllä nytkään tarvitse yhtään mitään. Otan siis tavoitteeksi vuoden toisen nollakuukauden. Edellinen oli maaliskuussa.

Miten teillä meni? Onko kukaan enää edes mukana?

Kesäkuun kirppislöydöt

Julkaistu , kirjoittanut
4

Kesäkuussa ostin kaiken taloyhtiön pihakirppikseltä. Saldo näyttää tältä:

  • 2 kesäiset farkut
  • rihkamakoruja (saatu)

Myynnissä oli paljonkin kivoja vaatteita ihmisillä, mutta lopulta ostin itselleni naapurin vanhat farkut. Ne olivat kahdet samanlaiset, mutta eri väriset; mintunvihreät ja hailakan vaaleanpunaiset. Sekä koko että malli sattuivat sopimaan täydellisesti, ja 3 euroa kappaleelta tuntui sopuhinnalta. Nämä eivät ole oikeastaan varsinaista farkkukangasta, vaan jotain kevyempää ja hyvin joustavaa. Ostin aiemmin keväällä punaiset farkut kirppikseltä myös, mutta en ole pitänyt niitä vielä kertaakaan. Ne tuntuvat jotenkin turhan tiukoilta, vaikka sovitin ne ennen ostamista. Nämä sen sijaan olivat kuin minulle tehty. Olen pitänyt molempia värejä, ja kunhan ilmat taas hieman viilenevät pidän niitä lisää.

Eikö olekin kesäiset värit!

Samalta kirppikseltä esikoinen sai lahjaksi toiselta naapurilta valtaisan kasan rihkamakoruja. Niitä oli niin paljon, että lapsi pyysi auliisti minuakin valitsemaan sieltä muutaman korun itselleni. Joukossa oli kaikkea mahdollista itse askarrelluista helminauhoista hiussolkiin, strassikaulanauhoihin ja mitä erilaisimpiin rannerenkaisiin. Osa oli peräisin ehkä pääsiäismunasta, mutta osa oli selvästi ”oikeita” koruja. Valitsin yhden pitkän kaulakorun, joka oli punottu metallista ja pienistä helmistä, sekä kolme erilaista rannekorua. Nämä korut tulevat myös käyttöön vähitellen. Tällaisia pukukoruja hankin mielelläni käytettyinä. Valikoimaa riittää, ja hinnat ovat yleensä kohdallaan. Tällä kertaa saalis oli peräti ilmainen. Kiinnostaisiko korukokoelmani? Voisin esitellä sen täällä. En käytä kuviollisia kankaita, vaan tuon vaatteisiin väriä ja yksityiskohtia koruja vaihtelemalla. Siksi pidän siitä, että korut ovat aika isoja, värikkäitä ja selkeitä.

Kaikki muu on rihkamaa, mutta tuo ylin rannerengas saattaa olla oikeista kivistä tehty. Mukana lienee lasiakin, mutta ainakin ametistit näyttävt aidoilta.

Viimeiseksi sain kaveriltani pienen Marimekon pussukan. Tämä nyt ei ole vaate eikä oikeastaan asustekaan, mutta listataan mukaan. Tämä on vanha, en tiedä miltä vuosikymmeneltä, mutta olisiko värin ja kuosin perusteella ehkä 90-luvulta? Pussukka on todella siisti, ja se on juuri sopivan kokoinen käsilaukkuun sisäpussukaksi. Sinne voi laittaa mitä tahansa pientä tavaraa, jonka ei halua seilaavan laukun pohjalla irrallaan. Kaveri olisi antanut sen lapsille leikkiin, mutta nappasin sen itselleni. Tällä kertaa toisen roskasta tuli todellakin toisen aarre! Virheetöntä vintage-Marimekkoa ei pidä päästää käsistään.

Tunnistaako joku, miten vanhaa tuotantoa tämä on? Sisältä pussukka on punaista muovia, eli jonkinlaiseksi meikkipussiksi se on ehkä alunperin suuniteltu. Koko noin 20×20 cm. 

Tämän kuun ostokset tulivat erittäin halvoiksi, ja lisäksi kaikki oli käytettyä. Olen näistä kaikista tosi iloinen. Myönnän, että shoppailuhammasta on vähän kolottanut alennusmyyntien alettua, mutta en ole edes käynyt kaupoissa. Kuten jo kerroin aiemmin, olen edelleen menestyksekkäästi ohittanut sen turmiollisen ystävämyynnin, enkä ole muutenkaan ostanut mitään turhaa. Kuten tammikuussa päätin, haluan ohjata ostamistani entistä enemmän käytettyjen vaatteiden suuntaan, joten tämä kuukausi meni kuin oppikirjasta.

Miten teidän kuukausi on mennyt?

Toukokuun (epäonniset) leggins-ostokset

Lainaus

Julkaistu , kirjoittanut
7

Kuukausi ehti vaihtua, joten jälleen on vaateraportin aika. Tämän kuun ostokset

  • Wolfordin ja Voguen legginsit
  • Wolfordin sukkahousut
  • Rintaliivit
  • Lyhythihainen neule Uniqlosta

Näiden lisäksi ostin kaksi kasvomaskia ja sain lahjaksi kesäisen punoskassin. Nämä jälkimmäiset menevät enemmän asusteosastolle, mutta listaan ne tähän kuitenkin.

Kerroinkin jo aiemmin, että yritykseni hankkia legginsejä epäonnistui surkeasti. Lopputulos ei vain ollut sitä mitä olin ajatellut. Sain paljon hyviä vinkkejä tuon edellisen postauksen kommenteissa siitä, miten legginsit saa toimimaan erilaisten asujen kanssa. Tunnustan, että en ole kovin toiveikas, että se kohdallani onnistuisi. En uskalla lähteä ostelemaan enempää näitä, koska pelkään että lopputulos on läjä erilaisia legginsejä eikä mitään päällepantavaa. Nuo toukokuun ostokset eivät kuitenkaan mene hukkaan siinä mielessä, että syksymmällä niille tulee hameiden alla käyttöä. Ostin legginsien kanssa samassa yhteydessä laadukkaat, paksut sukkahousut, jotka myös tulevat käyttöön syksyllä.

Rintaliivit oli järkiostos tarpeeseen. Omistin aiemmin vain yhdet ns. t-paitaliivit (ihonväriset, sileät, ei pitsejä tai hörhelöitä), joten tarvitsin kiertoon ainakin toiset lisää. Täytyy myöntää, että ostos ei ollut mikään erityisen elämyksellinen, vaan sellainen sukkahousujen kaltainen perusvaate, joita on välttämätöntä hankkia säännöllisesti. Voin kertoa, että olin valmis ostamaan myös kauniimmat ja koristeellisemmat alusvaatteet, mutta Stockalla ei ollut sopivaa kokoa. Pidän kauniista alusvaatteista, mutta niiden ostaminen on hirveän työlästä. Täytyy palata erikoisliikkeisiin, jossa ei sentään itse tarvitse hakea jokaista uutta kokoa, vaan joku tuo ne valmiiksi sovituskoppiin.

Pusero ja kassi olivat molemmat Uniqlosta. Puoliso tilasi lapsille kesävaatteita, ja kysyi haluanko minäkin samalla vaivalla jotain. Ostin mustan puuvillaisen neulepaidan, jota olen käyttänyt paljon (linkistä voi kurkata millainen se on, ei ole affilinkki). Uniqlon vaatteiden tapaan tämäkin on supermiellyttävä päällä. Se menee ns. siististä puserosta farkkujen kanssa. Kassi oli puolison idea, se kuului Marimekon ja Uniqlon yhteiseen mallistoon. Kyse on kyllä vähän sellaisesta unelmakassista, jonne pakataan piknik-viltti, kylmä roseeviini ja macarons-leivoksia, ja sitten suunnataan puolivarjoisalle nurmikolle ystävien kanssa nauttimaan kesästä. En tiedä, onko tällaiselle iltapäivälle minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia tänä kesänä, mutta onpahan nyt kassi sitä varten odottamassa.

Tähän loppuun on vielä kerrottava henkilökohtaisesta voitosta. Kirjasin tammikuussa suuntaviivat tämän vuoden vaateostoille, ja ensimmäinen kohta kuului näin:

  • EN MENE KERTAAKAAN SIIHEN YSTÄVÄMYYNTIIN MISSÄ AINA SEKOAN

En ole mennyt, ja tästä suorituksesta olen erittäin ylpeä. Olen jo kahdesti ohittanut liikkeen oven, nähnyt kyltin että nyt olisi taas halpoja vaatteita tarjolla, ja silti jatkanut matkaa. Tämä, kuten tammikuussa ennakoin, on vähentänyt virheostosten määrää merkittävästi. Voin kertoa, että kummallakin kerralla olen hidastanut oven kohdalla, käynyt sisäistä debattia itseni kanssa, mutta onnistunut pysymään alkuperäisessä päätöksessäni. Annan itselleni aplodit tästä suorituksesta. Ellen olisi tehnyt tietoista ja julkista päätöstä alkuvuodesta, olisin varmaan ostanut sieltä jotain riepuja, jotka olisivat pian matkalla kirpputorille. Ja nyt kun olen jo kahdesti tämän välttänyt, loppuvuosi menee luultavasti helpommin

Miten teidän toukokuu sujui?

Ovatko legginsit housut?

Julkaistu , kirjoittanut
29

Ennen tätä kevättä en ole koskaan omistanut legginsejä. En ole jotenkin osannut pitää niitä kunnon vaatteina, eivätkä ne oikein ole vaikuttaneet oman tyylisiltä. Kotikaranteenissa kuitenkin alkoi tulla mieleen, että ehkäpä ne sittenkin olisivat hyvä lisä vaatekaappiin. Olen nähnyt kaupungilla naisia, joilla on hame, sen alla legginsit ja ehkä ballerinat jalassa, ja lopputulos on näyttänyt kivalta. En oikein tykkää sukkahousuista juuri sen sukkaosan takia, joten ajattelin että kenties legginssit sittenkin olisivat ratkaisu asiaan. Voisin pitää niitä hameiden ja mekkojen alla kotona, ja olla paljain jaloin.

Tuumasta toimeen: tilasin yhdet Tam-Silkistä lukijan suosituksesta, mutta kuten jo aiemmin totesin, ne eivät toimineet tässä tarkoituksessa. Tam-Silkin legginssit ovat aivan ihanaa materiaalia, ja päällä erittäin miellyttävät, mutta ne eivät ole legginssit vaan kalsarit. Tavoitteena oli kuitenkin muodostaa asuja, joissa voisin liikkua myös kaupungilla (jos sinne pääsisi), enkä ole niin vapautunut, että lähtisin kalsareissa ihmisten ilmoille. Tam-Silkin pöksyt siirtyivät siis odottamaan syksyä, jolloin niistä tulee ihana kerrasto kuorihousujen alle.

Tästä kokemuksesta viisastuneena päätin, että nyt ei pihtailla. Menin Stockalle, ja päätin ostaa suoralta kädeltä Wolfordin legginsit. Järkeilin, että parempia ei voi saada, ovathan saman merkin sukkahousut parhaat, mitä tiedän. Niiden lisäksi nappasin vertailun vuoksi suomalaiset Voguen legginssit myös, jotka olivat jokseenkin samanlaiset kuin kalliimmat merkkilegginssit. Ajattelin että testaan nyt vähän erilaisia samalla kertaa, jos vaikka löytyisi hyvä, vähän halvempi korvike.

Olen nyt käyttänyt molempia pareja yhden kerran, ja todennut, että visioni oli aivan väärä, legginssit eivät toimi normaalien asujen osana, ainakaan ilman kenkiä. En tiedä missä on vika. Miksi muut näyttävät legginsseissä ihan fiksuilta, mutta minä en? En kuuna päivänä yrittäisi käyttää niitä ilman hametta tai mekkoa, mutta edes helman kera ei onnistu. Näytän laadukkaissa, istuvissa, napakoissa ja hyvissä legginsseissä edellen siltä, että hameen alla on kalsarit. Olen siis luovuttanut. Legginssit eivät ole housut, eivätkä näköjään päällysvaate muutenkaan.

Jostain syystä en osaa kulkea näin. Näyttää omaan silmään liian vieraalta.

Aivan turhiksi uudet ostokset eivät silti jää. Sitten kun ilmat viilenevät niin kylmäksi, että hameen alle tarvitaan paksumpaa alle ja jalkaan saappaat, legginssit toimivat mainiosti. Kun jalkineessa on varsi, kukaan ei näe onko alla legginsit vai sukkahousut. Mutta muissa tilanteissa täytyy palata sukkahousuihin, vaikka ne eivät olekaan lempivaatteeni. Tosin tajusin tässä sivussa, että sukkahousutkin ovat miellyttävämmät, kun ostaa tarkoituksella todella isot. Ostan yleensä aina yhden koon isommat kuin mitä kokotaulukko sanoo, mutta näköjään kaksi kokoa on vielä parempi. Ehkä sitten se sukkaosa ei ahdistaisi lainkaan.

Nämä ovat sellaisia makuasioita, että jos joku tuntee olonsa mukavaksi legginsseissä, olet varmasti aivan oikeassa. Nyt vain kävi niin, ettei oma mielikuvani vastannut todellisuutta. En tunne oloani mukavaksi tässä yhdistelmässä, vaikka olisin tosiaan halunnut, että asukokonaisuus toimii. Tulipahan kuitenkin testattua!

Millaisia kokemuksia teillä on legginseistä? Onko ne housut vai alusvaate?

Helmikuun vaateostot

Julkaistu , kirjoittanut
4

Välillä vaateostoksille on pitänyt hakea perusteluja varsin kaukaa, mutta helmikuussa ei niin tarvinnut tehdä. Samaan tapaan kuin totesin, ettei kosmetiikan ostolakossa ole järkeä, jos ei enää pysty laittamaan tukkaansa, totesin että samanlainen kitkuttelu vaatteiden suhteen on yhtä hölmöä. Ostin helmikuussa nämä vaatteet:

  • 3 urheiluliivit
  • 2 sormikkaat (paketissa oli kahdet)
  • bambusukkikset
  • talvikengät (Sorel Caribou)
  • urheilutrikoot
  • housut (kirppikseltä)

Vietin pitkään melko liikkumatonta elämää. En ehtinyt enkä jaksanut käydä lenkillä tai harrastaa muuta liikuntaa. Niinpä urheiluvaatevalikoima oli tosi huono, kunnes vuonna 2018 ostin vihdoin pari urheilupaitaa ja parit juoksuhousut, ja niillä olenkin sitten urheillut siitä lähtien. Viime vuonna hankin vielä urheilusukkia, mutta nyt oli pakko täydentää varastoa kunnollisilla urheiluliiveillä. Omistin aiemmin yhdet oikean kokoiset, nyt ostin kahdet juoksuun soveltuvat ja yhdet kevyemmät, jotka sopivat painonnostoon. Ostin myös sormikkaita, jotka voin pitää juostessa. Olen sinnitellyt pari vuotta esikoiselta näpistämilläni sormikkailla, mutta ne ovat minulle liian pienet. Pitkät trikoot olivat hyvässä alennuksessa, ja omistin ennalta yhdet. Kahdet juoksutrikoot on mielestäni edelleen kohtuullisuutta.

Järkevien hankintojen lista jatkuu. Kävin ostamassa paksut sadan denierin bambusukkahousut, kun ennen hiihtolomaa tajusin, ettei kaapissa ollut enää yhtään ehjää paria. Voguen bambusukkikset ovat mukavimmat mitkä tiedän, ja lämpimät. Urheilukauppa myi hätäpäissään talvitavaroita alennuksella, ja käytin tilaisuutta hyväkseni ostamalla itselleni Sorelin lämpimät mutta vedenpitävät talvisaappaat. Olen haaveillut näistä vuosia. Helsingissä ei tänä vuonna käyttöä ole ollut, mutta koska kyläilemme pohjoisessa monta kertaa vuodessa, nämäkin pääsivät heti hiihtolomalla kovaan käyttöön. Olen ostanut Sorelin legendaarisia talvikenkiä lapsille, ja puoliso on aina kehunut omiaan, mutta en ole raaskinut ostaa itselleni. Paitsi nyt, kun ne olivat alennuksessa (80€), päätin että antaa mennä. Siinä on kunnon talvisaappaat lopuksi elämää, eikä enää mene lumi nilkasta sisälle.

Lempiväriset housut!

Kaikki em. hankinnat olivat mielestän tarpeellisia, ja ne paikkasivat selkeitä puutteita vaatevarastossa. Joukossa on kuitenkin yksi heräteostos: punaiset farkkumalliset keväthousut, jotka ostin kirppikseltä. Olin hakemassa omia myymättä jääneitä vaatteita pois, kun silmäni sattuivat punaisiin Tommy HIlfigerin housuihin. Punainen on lempivärini, ja HIlfigerin housut ovat usein malliltaan minulle sopivia. Kun koko vaikutti sellaiselta, että se saattaisi sopia, päätin sovittaa housut äkkiä kaiken varalta. Yllätyksekseni ne istuivat hienosti, joten ostin ne saman tein, hinta 12 euroa.

Ehkä muistatte, että alkuvuodesta päätin, että ostolakko ei koske samassa mittakaavassa käytettyjä vaatteita. Siksi nuo housut ovat ihan ok. Kirjoitin tammikuussa näin:

”Haluan kuitenkin opetella hyödyntämään käytettyjen vaatteiden markkinoita huomattavasti paremmin kuin ennen. En ole tässä ollenkaan taitava, ja jotta ostolakko ei haittaisi uuden opettelua, olen päättänyt, että jos vaate on käytetty, sen ostaminen on ok. Toki tässäkin pätee tuo viimeinen kohta, eli että tyhmiä ostoksia pitää välttää.”

Oli muuten ylipäätään hyvä idea lukea vuoden alussa kirjoittamani teksti, jossa määrittelin suuntaviivat tämän vuoden vaateostoille. Olen toistaiseksi onnistunut noudattamaan omia ohjeitani, ja aion pysytellä ”kaidalla tiellä” jatkossakin. En ole käynyt ystävämyynneissä enkä alennusmyynneissä, en ole ostanut tyhmiä heräteostoksia. Isojen kauppojen alepäivät lähestyvät, mutta sääntöjen mukaan ne kuuluu kiertää kaukaa.  Pirteistä, punaisista, second hand -housuista tuli hyvä mieli, ja koen onnistuneeni, kun löysin käytettynä uudenveroiset housut, jotka todella tulevat arkivaatteeksi, kunhan kevät tästä aavistuksen vielä lämpenee.

Miten teidän helmikuu on mennyt?

Tammikuun vaate-ja kosmetiikkaostot

Julkaistu , kirjoittanut
10

Tammikuu hurahti ohi niin, että taas on raportin aika. Kosmetiikan osalta olen ollut edelleen ostamatta uutta, vaikka virallinen lakko päättyikin vuoden vaihteeseen. Varastoni ovat kuitenkin edelleen niin kattavat, että kaikkea on riittänyt ongelmitta myös tammikuun ajalle. Viime viikkoina etenkin hiusten muotoilutuotteita on kuitenkin loppunut niin vinhaa tahtia, että nyt helmikuussa on ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin sellainen tilanne, että uusien tuotteiden ostaminen on täysin perusteltua. Olen kuluttanut loppuun myös ihonhoitotuotteita, mutta niiden osalta pärjään todennäköisesti vielä tämän helmikuunkin ilman ostoksia.

Vaatepuolella oli pakko tehdä välttämättömiä ostoksia. Tällä kertaa tarvetta ei tarvinnut perustella lainkaan: loppukuusta minulla oli enää 3-4 paria ehjiä nilkkasukkia kaapissa. Minusta minimimäärä nilkkasukkia, joita siis pidän jalassa lähes päivittäin, on sen verran, että viikon pärjää pesemättä pyykkiä. Vaihdan sukat joka päivä, joten sellainen kymmenen paria olisi sopivasti. Ostin neljä paria Voguen bambusukkia, jotka ovat mielestäni miellyttävimmät nilkkasukat jalassa, sekä kahdet vaaleat puuvillasukat samalta merkiltä. Testaan miltä ne tuntuvat jalassa.

Korvaan kuvat hajonneista sukistani inspiroivammalla kuvalla Pariisista.

Olimme äskettäin matkalla, ja lapsi kasteli kaupungilla jalkansa. Lähimailla ei sattunut olemaan lastenvaatekauppaa, joten ostin hänelle H&M:stä pienintä aikuisten kokoa, joka vältti tilanteessa ihan siedettävästi. H&M myy sukat aina useamman parin paketeissa, joten omin pakkauksesta itselleni kaikki mustat ja harmaat parit, joita värejä rakastava lapsi ei kelpuuttanut itselleen. H&M ei vastaa laatustandardejani sukkien osalta, mutta koska nyt on konkreettinen tarve, lisäsin ne noiden laadukkaampien jatkoksi. Nyt minulla on siis noin kymmenkunta paria ehjiä nilkkasukkia, ja ongelma on ratkaistu ainakin puoleksi vuodeksi.

On hassua, miten tammikuun aikana heitin monta hajonnutta sukkaa roskiin. Koska yleensä ostan aina monta paria samanlaisia, heitän aina pois vain sen rikkinäisen. Sitten jää joksikin aikaa pariton sukka, mutta jossain vaiheessa jostain toisesta parista hajoaa yksi, jolloin jäljellä olevat voi yhdistää yhdeksi ehjäksi pariksi. Olen ilmeisesti ostanut nämä edellisetkin sukat suunnilleen yhtä aikaa, koska ne kaikki tuntuvat tulleen käyttöikänsä päähän juuri nyt.

Muuten tämä kuukausi meni helposti tällä vuodenvaihteen hyvällä energialla, joka aiheuttaa sen, ettei mielitekoja ole. Kävin Pariisissa tapaamassa ystävääni, mutta en käynyt yhdessäkään vaateliikkeessä, tuota sukkaostosta lukuunottamatta. Ikkunashoppailin kyllä, ja kiinnostuneena seurailin katukuvaa, ja mietin, saisiko omasta vaatekaapista tyylikkäitä pariisilaisasuja. (Arvelen että saisi, joskaan en osaa pitää sellaisia tyylikkäitä suoria housuja, joita pariisilaiset leidit käyttävät. Farkut ovat omassa arjessani kätevämmät, mutta muita vaikutteita otin kyllä.) Lentokentällä kosmetiikkaliike huhuili vaimeasti suuntaani, mutta kuljin liikkeen ohi tietäen, että todellista tarvetta uusille käsirasvoille ei ole. Selvisin matkasta ostamatta mitään muuta paitsi ne hätätilasukat sekä runsaasti elämyksiä.

Helmikuulle ennakoin, että kosmetiikkaostoja tulen tekemään. Ainakin ostan kuivasampoon, joka pelastaa kiireiset aamut, sekä mahdollisesti jonkun muotoilutuotteen. Muutama ihonhoitotuote alkaa myös olla niin lopussa, että niitäkin ehkä hankin. Vaatteiden osalta mitään todellista tarvetta ei taida olla, eikä mitään mielitekojakaan.

Miten teidän vuosi on lähtenyt harkitun ostamisen saralla liikkeelle?