Voi että. Tuntuu siltä että pitäisi kirjoittaa hieno teksti, jossa kierrellen ja kaarrellen, menneitä muistellen ja sieltä vääjäämätöntä reittiä edeten päätyisin lopulta tähän päivään ja siihen mitä haluan kertoa. Mutta en nyt osaa enkä jaksa, vaan hyppään draaman alkukaarien yli ja menen suoraan asiaan:
Olen eilen tehnyt kustannussopimuksen Tammen kanssa, joka julkaisee kirjoittamani kirjan ensi vuoden alussa.
Tämä on maailman mittakaavassa varsin pieni uutinen, mutta omassa elämässäni aivan valtava. Minusta tulee kirjailija. Olen haaveillut kirjan kirjoittamisesta siitä lähtien, kun opin lukemaan ja kirjoittamaan. Pitkään ajattelin, että se ei ole realistinen unelma. Tämän blogin myötä aloin kuitenkin ymmärtää, että tässä on aihepiiri, josta minulla on paljonkin sanottavaa. Pian löytyi ihmisiä, jotka halusivat lukea kirjoittamiani juttuja. Aika varhain kävi myös ilmi, että minulla olisi enemmänkin sanottavaa, kuin mihin blogimuoto antoi mahdollisuuden, ja siinä oikeastaan syntyivät kirjan ensimmäiset siemenet. Sen jälkeen tarvittiin vielä yksi iso idea, sekä paljon työtä, että ollaan tässä pisteessä.
Sitten palautus maanpinnalle: kirja ei ole vielä valmis. Sillä ei edes ole vielä lopullista nimeä. Siitä puuttuu yhtä ja toista, ja kaikki täytyy saada ennen joulukuuta valmiiksi. Toisaalta minulla on nyt ammattilaistiimi apuna ja selkeä päämäärä, ja olen niin innoissani ja motivoitunut, että edessä oleva kolmen kuukauden rypistys ei hirvitä ollenkaan. Toki monet jutut jännittää, mutta päällimmäisenä on kuitenkin kaikkea positiivista. Kaikista parasta on, että saan nyt luvan kanssa keskittyä siihen, mistä eniten tykkään: kirjoittamiseen ja lempiaiheeseeni tavaroihin. Kirja siis tulee jatkamaan samoja linjoja kuin blogikin. Siitä ei tule raivausopas, vaan laajempi – mutta hyvin käytännöllinen – kokonaisuus siitä, miten näiden kaikkien kamojen kanssa pitäisi elellä.
Tältä näyttää puoli tuntia aiemmin kustannussopimuksen ensimmäistä kertaa elämässään allekirjoittanut bloggaaja.
Olen hautonut tätä projektia kuukausitolkulla, ja olen superiloinen kun vihdoin voin jakaa sen myös täällä! Päivitän projektin kuulumisia sitä mukaa kun se edistyy. Blogi päivittyy entiseen tahtiin ainakin toistaiseksi. Joskus tuolla kommenteissa on kehotettu kirjoittamaan kirja – no, nyt se sitten tulee! Eikä edes mene kauan. Voi että!
