Olin taannoin kapselipukeutumisen kurssilla. Koostin työkapselia, ja eteen nousi kysymys, voiko kapseliin sisällyttää 10 erilaista huivia. Tämä kertonee kaiken olennaisen suhteestani huiveihin. Niitä on paljon, ja niitä näyttää tulevan jatkuvasti lisää, 1-2 huivin vuositahdilla. Mutta se ei haittaa, koska huivit ovat pukeutumiseni kulmakivi.
Olen aina tykännyt kaikenlaisista huiveista – ohuista, paksuista, isoista, pienistä, värikkäistä ja yksivärisistä. Käytännöllinen syy on se, että inhoan sitä, että kaula jää viileällä ilmalla paljaaksi. Siksi pidän aina takin kanssa huivia. Siitä on samalla se hyöty, että huivi suojaa takin kaulusta likaantumasta. Mutta huivit ovat loputtoman monikäyttöisiä muutenkin. Liian avonainen pusero? Laitetaan huivi kaulaan. Yksivärinen asu näyttää tylsältä? Lisätään kirkasvärinen huivi. Paljaat olkapäät? Huivi lämmittää. Kesällä käytän huiveja suojaamaan päätä. Kun matkustan, minulla on aina pashmina mukana, se toimii tarvittaessa myös peittona.
Edessä ohuet, takana paksut.
Käytännöllisin huivimalli on mielestäni pitkä, leveä ja laskeutuva. Sellainen, joka ylettää tarvittaessa pari kertaa kaulan ympäri, tai jota voi käyttää hartiahuivina. Toiseksi paras on iso neliönmuotoinen ohut huivi. En ole materiaalin suhteen kranttu. Silkki on kaikista ihanin, mutta kaikkiin tilanteisiin se ei sovi. Esimerkiksi kesällä ostin huivin, joka oli puuvillaa ja polyesteriä, mikä oli erittäin tarkoituksenmukaista, kun pidin huivia päässä meressä ja uima-altaalla. Se kuivui nopeasti, ei päästänyt väriä eikä sitä tarvinnut varoa mitenkään.
Koska huiveja on kertynyt runsaasti, niiden säilyttäminen on muodostunut vähän hankalaksi. Olen kokeillut kaikenlaista, korikossa pinossa ja hyllyllä pystyviikattuna. Mutta pinossa ne menevät helposti sotkuun ja alimmaiset jäävät piiloon. Ohuet kankaat eivät taas pysy pystyssä kunnolla. Nyt ongelmaan on kuitenkin ratkaisu. Ostin Ikeasta huivitelineen, joka toimii mainiosti! Tämä on tosi hyvä. Kaikki ovat näkyvillä, mikään ei mene ryppyyn ja seinälle ripustettuna ne eivät vie tilaa kaapista.
Tällainen se on tyhjänä.
Okei, tämä kuva ei nyt ehkä tee ihan täyttä oikeutta tämän telineen hienoudelle. Mutta koska tämä ei ole sisustusblogi, en nyt jaksanut ruveta asettelemaan jokaista kangasta sievästi ojennukseen, enkä myöskään nyt malttanut odottaa sellaista päivää, että luonnonvaloa olisi enemmän. Mutta idea tästä käy hyvin ilmi. Olen järjestänyt huivit summittaiseen värijärjestykseen, niin että vasemmalla on vaaleat ja tummat (jotka eivät näy kuvassa), keskellä punaiset ja oikealla siniset ja violetit. Tässä kuvassa näkyy telineestä noin puolet. Yhteensä siinä on 18 rinkulaa, johon huiveja voi ripustaa. Yhteen rinkulaan mahtuu kaksikin huivia, jos ne ovat pieniä.
Kuvanlaatu ei ole paras, mutta ainakin tilanne on autenttinen.
Tässä roikkuu siis kaikki kevyet huivit. Sitten on vielä yksi laatikollinen paksuja villaisia talvihuiveja ja pashminoita (ylimmässä kuvassa yläreunassa), jotka taas pysyvät ongelmitta myös pystyssä, jolloin konmari-henkinen viikkaus toimii erinomaisesti. Paras puoli molemmissa on se, että kaikki huivit ovat näkyvillä. Mikään ei jää unholaan, ja näen yhdellä silmäyksellä kaikki vaihtoehdot.
Muita huivien rakastajia? Onko kellään muulla tätä telinettä käytössä?
En ole koskaan ajatellut, että olisin huivien rakastaja, mutta onhan niitä ihan riittävästi kertynyt vuosien mittaan. Käytän vain 100% luonnonkuituisia: silkkisiä, erilaisia villaisia ja kesäksi muutama pellavainen. Säilytän niitä kevyesti rullattuna paperikasseissa, jottei tule taitoksen jälkiä. Laadukkaat huivithan kuten Hèrmes eivät juuri rypisty.
Minullakin on valtaosa silkkiä. Se on materiaaleista miellyttävin, mutta tykkään myös villasta ja pellavasta. Joissain tapauksissa tekokuitu joukossa ei kuitenkaan haittaa. Se tekee huivista helpon pestä koneessa.
Rakastan huiveja! Käytän oikeastaan vain pitkiä pashmina -tyyppisiä. Muutama vuosi sitten karsin kokoelmani puoleen, työkaverit saivat valita parhaat päältä ja loput menivät kierrätykseen. Säilytys oli mullakin ennen ongelma, kun olivat pinoissa ja aina unohdin niiden alimpien olemassaolon. Nyt mun huivit on neljässä 20cm korkeassa Smartstore .korissa, joissa on bambukannet. Rullaan ne ja laitan koriin pystyyn. Yhdessä on kesähuivit, yhdessä paksuimmat talviset ja kaksi täyttyy välikausilla. Niin siisti systeemi, nostan kannen, ja kaikki on näkyvillä 🙂 .
Itse en osaa pitää huivia muuten kuin kaulahuivina takin kanssa. Minulla on 3 villahuivia, oikeastaan kaulaliinaa talveen, 2 ohuempaa kesään ja yksi ainoa varsinainen asustehuivi hihattoman kotelomekon kanssa. Johtuu ehkä vartalostani, kaulan ja hartioiden mittasuhteista, mutta en osaa niitä käyttää. Mieluummin laitan vaikka hartioille ohuen neuletakin mekon kanssa tms.
Minusta nämä henkilökohtaiset tyyliasiat ovat kiinnostavia. Minä olen pitkäkaulauinen, ehkä siksi kaula myös herkästi palelee ja kaipaa huivia. Toisaalta sellaiset tyylikkään Chanel-henkiset neuletakit eivät taas sovi ollenkaan. Hauskoja eroja 🙂 Näissä olisi ainesta omaan tekstiinsäkin.
En myöskään osaa pitää huiveja muuten kuiten takin kanssa lämmikkeenä. Viime talvena käytössä oli vain yksi kaulahuivi ja vähän aikaa sitten ostin toisen vastaavan. Välillä on kyllä tullut mieleen, että joku ohuempikin huivi olisi käteveä, mutta en ole saanut sellaista hankittua, enkä tiedä osaisinko sitten kuitenkaan käyttää.
Tämän syksyn osalta olen vasta heräämässä kaulahuivikauteen, kun ulkona ollessa alkaa tuntua kaulaan kylmältä. Tähän asti olen pärjännyt (enemmän tai vähemmän riittävästi) pelkästää takin ja paitojen kauluksilla, mutta huivi alkaisi kyllä olla ihan tarpeellinen.
P.S. Hieno ja hyvin käytännöllisen näköinen tuo huiviteline! Itselleni sellaisella ei olisi käyttöä, mutta varmasti kätevä, jos huiveja löytyy enemmän. 🙂
Tämä rullaus ei ole tullut mieleenkään! Kuulostaa siistiltä ja kivalta systeemiltä. Tosin ehkä ne lutruimmat silkkihuivit eivät oikein kestä pystyssä noin? Minulla on pashminat viikattu pystyyn vetolaatikkoon. Ne pysyvät siinä kyllä mukavasti. Huivien määrä alkaa olla sillä rajalla, voinko enää hankkia lisää. Mutta vaikea olisi mistään luopuakaan, eli en varmaan voi hankkia enempää 🙂 Tosin tummanvihreää huivia kyllä tekisi mieli. Sellaista ei vielä ole, ehkä ostan, jos tulee vastaan.
Yksi teline ei riittäisi…