Jos lopettaa muovikassien käyttämisen, mihin sekajäte laitetaan? Tätä pohtii Hesarin juttu, ja siinä on ihan hyviä pointteja. Jäin miettimään erityisesti sitä, että jos roskapussin sijasta käyttää esim. muita pakkauksia, missä niitä säilytetään odottamassa käyttöä? Toisaalta roskapussien ostaminen tuntuu minusta täysin nurinkuriselta ajatukselta.
Tässä juttu, josta minäkin olen kirjoittanut: vanhemmat jemmaavat aikuisten lasten tavaroita omissa kodeissaan. Ja yleensä aivan turhaan. Periaate menee mielestäni niin, että viimeistään 25-vuotiaana vastuu omista tavaroista siirtyy itselle, eikä vanhemmilla enää ole mitään säilytysvelvollisuutta.
Sappisaippuasta oli juuri puhetta ja tässä jutussa väitetään, että se yhdessä glyserolin kanssa irrottaa ruohotahrat vaatteista. Ei aavistustakaan toimiiko vai ei. Tuo glyserolin käyttö on minulle vierasta. Mitä muuta sillä voi tehdä, paitsi irrottaa ruohotahroja?
Mä ostan roskapusseja. Ei meille kulkeudu itsestään muovikasseja, ja johonkin ne roskat täytyy pakata (ja kyllä sitä sekajätettä vaan tuppaa tulemaan, varsinkin kun nyt viimeiset 2,5 vuotta oon ollut kotiäitinä, eli varsinkin ruokien pakkauksia ja kääreitä tulee kun ruokaa paljon laittaa). Ruokakaupassa mulla on aina kangaskassit mukana ja vaatekaupoissa käyn muutaman hassun kerran vuodessa. Vaatekauppojen kassit käytän yleensä siihen, kun meiltä lähtee vaatetta tai tavaraa uuteen osoitteeseen. Vaatekaupoissa se muovikassi jostain syystä jotenkin kuuluu asiaan, eikä mun tule siitä kieltäydyttyä (miksiköhän?), mutta muissa kaupoissa (no, lähinnä ehkä apteekki ja kerran tai pari vuodessa joku kirjakauppa, lankakauppa tms) mä kieltäydyn kaupan kassista, koska mulla on aina myös olkalaukussa kangaskassi. Mistä muualta muovikasseja ihmisille yleensä tulee?
Siispä ostan roskapussit. Onhan se vähän hassua, mutta toisaalta ostoroskapussit on kyllä halpoja (maksaisikohan kahden roskapussirullan setti pariakaan euroa) ja ne on huomattavasti ohuempia kuin mitkään kauppojen muovikassit, joten se on taloudellisempaa kuin muovikassin ostaminen ostoksille, ja uskoakseni myös ekologisempaa kuin haalia jostain paksuja kauppojen muovikasseja roskapusseiksi (toki on eri asia, jos niitä muovikasseja itsestään jostain tulee).
Mulle kävi niin, että kun rajoitin muovipussien ostamista, pussit hupenivat siinä määrin että nykyisin aina välillä tarkoituksella ostan kassin, jotta roskapusseja riittäisi. Mikä siis on oikeasti roskapussien ostamista MUTTA ei tunnu siltä, koska kasseilla kannetaan myös ostokset kotiin. Toisaalta, miksei sekajätettä voisi laittaa paperikassiin? Meillä niitä on jatkuvasti ylimääräisiä varastossa. Ehkä paperikassin tunkeminen roska-astiaan voisi olla vähän epäkäytännöllistä. Meille kertyy muovikasseja myös siten, että joku tuo meille tavaraa ja pussi tulee mukana. Käytän nykyisin myös vaippapussit, muoviset pukupussit ynnä muut roskapusseina.
Glyserolia voidaan käyttää mm. saippuan tekoon ja kukkien elvyttämiseen. Tahrojen puhdistuksessa sen käyttö ei ollutkaan minulle tuttua.. Itse käytän sitä lähinnä vähän kasvovoiteen sekaan / muutaman tipan hiusten hoitoaineen sekaan lisäämään tuotteiden kosteuttamiskykyä. Glyserolihan on yksi kosmetiikkateollisuuden käytetyimmistä raaka-aineista. 🙂
Joo, minäkin tiesin tuon kosmetiikassa käytön, mutta en ollut koskaan kuullut että sillä voisi tahroja poistaa. En myöskään tiennyt että glyserolia saa ostaa apteekista.
Glyserolista, siirapista, astianpesuaineesta ja vedestä saa hyvää saippuakupla-ainetta.
Mäkin olen aina ajatellut, ettei vanhempien tarvitse jemmailla aikuisten lasten tavaroita loputtomiin. Mutta ilmeisesti se ole kaikkien ajatus. Luin juuri hämmästyneenä keskustelua, jossa nainen haukkui raivoisasti anoppiaan, joka oli antanut poikansa (siis naisen mies) vanhat leegot jollekin lapselle. No ehlä siinä oli jotain muutakin kismaa suhteessa, mutta mua ajatus ihmetytti. En ainakaan katso velvollisuudekseni jemmailla isoja määriä lasteni leluja vuosikymmeniä. Viekööt ne mukanaan kotoa muuttaessaan, jos ovat tärkeitä.