Miten sinä lataat puhelimesi? Nuoremmat sukupolvet eivät ehkä edes muista aikaa, jolloin asiansa osaava ihminen antoi välillä puhelimensa akun kulua aivan loppuun. Nykyiset älypuhelimet toimivat toisin. YLEn jutussa asiantuntuja sanoo, ettei akun tarvitse olla täynnä, vaan vähempikin riittää. Mutta minulla on päähänpinttymä siitä, että akku pitää ladata aina täyteen jos mahdollista. Nimittäin eihän sitä tiedä, milloin seuraava lataus on mahdollinen, joten akun kesto pitää aina maksimoida. Vähän sama asia, kuin että tilillä pitää aina olla tietty summa rahaa, koska eihän sitä tiedä milloin seuraava katastrofi iskee.

Me Naiset listaa siivousgurujen parhaat vinkit, joilla koti saadaan pysymään järjestyksessä. Naistenlehtien raivausjutut ovat yleensä heppoisia, mutta tällä kertaa mukaan on onnistuttu valitsemaan olennaisia juttuja. Olen täysin samaa mieltä siitä, että ahtaus ei välttämättä kerro tilanpuutteesta, vaan siitä että tavaraa on liikaa.

Ensi vuoden alusta lähtien laki muuttuu niin, että kaatopaikoille ei enää saa viedä vaatteita. Ainakin pääkaupunkiseudulla tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö vatteita voisi laittaa roskikseen, koska roskat menevät jätteenpolttolaitokseen eivätkä kaatopaikalle. Minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä niillä paikkakunnilla, joilla vastaavaa systeemiä ei ole? Vaatteiden kierrätystä peräänkuulutetaan tässäkin jutussa, mutta kuten ennenkin on todettu, keinoja ja kanavia ei ole kovin paljon. Mitä kuluttajan siis pitäisi tehdä? (Tekniikka ja talous)