Tässä on provosoivin artikkeli pitkään aikaan. Entinen siivooja kertoo sekä inhottavista asiakkaista, että omista näkemyksistään sen suhteen, kenellä olisi hänen mielestään oikeus käyttää siivoojaa. Olen aika järkyttynyt molemmista. Meillä on käynyt siivooja monta vuotta, eikä tulisi mieleenkään asettaa minkäänlaisia ansoja tarkistaakseni, siivoaako hän kunnolla. Tiedän ilmankin, että työnjälki on ensiluokkaista. Meillä annetaan siivoojalle joululahja, ja muistetaan syntymäpäivisin. Vaihdamme kuulumiset ja ylipäätään suhtaudumme toisiimme niin kuin ihmisten nyt voi odottaa suhtautuvan; ystävällisesti ja arvostavasti. Toisaalta näkemys siitä, että siivouspalvelut olisi rajattava vain ihmisille, jotka sitä ”tarvitsevat oikeasti”, on minusta melko uskomaton myös. Ikään kuin ”rikkailla” ihmisillä ei koskaan olisi mitään rasituksia arjessa, joita siivoustyö helpottaa. Entä jos ajatellaan vaikkapa vaativaa työtä tekevää ihmistä, jolle myös maksetaan työstä paljon, otetaan esimerkiksi vaikka huippulääkäri tai kansanedustaja. Olisiko heidän siis parempi käyttää vähäinen vapaa-aikansa siivoamiseen, vai kenties vaativasta työstä palautumiseen? Edistäisikö siivoojan käyttämättömyys yhteistä hyvää jotenkin enemmän? Ilmeisesti tälle haastatellulle siivoojalle on sattunut harvinaisen paljon moukkia asiakkaiksi. Itse en tuollaista käytöstä tunnista. (MeNaiset)
Onneksi edellistä artikkelia voi tasapainottaa lukemalla tästä toisesta siivoojasta, joka tuntuu suhtautuvat työhönsä positiivisemmalla asenteella. Hän myös kertoo, miten pölynimurin hajusta pääsee eroon. (MeNaiset)
Viimeiseksi toinenkin imurivinkki. Imurin säilytys on mielestäni yksi kohdin hankalimpia juttuja. Se vaatii nimittäin paljon tilaa, sitä on hankala piilottaa mihinkään mutta toisaalta se pitäisi saada nopeasti ja helposti esille. Tässä jutussa imuri oli sijoitettu eteisen kaappiin. Vinkki lienee hyvä kaikille, joilla on niin iso eteinen, että sinne mahtuu muutakin kuin vaatenaulakko.
Asun perheineni noin 100 neliön rivarissa ja täällä ei ole minkäänlaista siivouskaappia tai muutakaan tilaa esim. imurille. Todellinen suunnittelun helmi perheasunnoksi siis…🙈
Portaiden alle tulee näin ollen tungettua kaikenlaista imuri mukaan lukien…
Eipä löydy meiltäkään eteisestä imurille sopivaa paikkaa. Hyvä että vaatteet ja kengät saadaan mahtumaan. Imuri on komerossa, josta se täytyy aina erikseen kaivaa esiin. Mutta toistaiseksi olen sen jaksanut tehdä 🙂
Hienoa, jos Milja-Liina pystyy elättämään itsensä paremmin taiteilijana kuin siivoojana, niin ei tarvitse tehdä itselleen vastenmielistä työtä.
Katselen tällä hetkellä paljon asuntoja ja uusissa asunnoissa siivouskaappi näyttää yleensä olevan eteisessä.
Muistan kuinka anoppi aina kehui keskuspölynimuria. Siinä lienee tämä sama idea, että aina saatavilla helposti.
No…meillä on keskuspölkkäri ja kyllä se letku ja suuttimetkin pitää jonnekin saada säilöön. Letku on 8 m pitkä ja sais olla vaikka hiukan pidempi . Säilytyspaikka KHHn seinällä telineessä.
Luin tuon provosoivan artikkelin. Tavallaan ymmärrän pelon luokkayhteiskunnasta tai tai piikayhteiskunnan paluusta, joka voi olla tuollaisten asenteiden takana. Kun siitä on jossain määrin eroon päästy, ei sitä kaivata takaisin. Toisaalta pidän siivouspalveluiden käyttöä työllistämisenä.
Briteissä olen kyllä nähnyt sitäkin, että siivoojan käyttö on statussymboli, enkä oikein ymmärtänyt sitä, että yliopiston asunnot siivottiin yliopiston puolesta, siis opiskelijoiden ja vierailijoiden asunnot. Omien jälkien siivoamiaminen on ihan hyvä taito opetella.
Olisi tietysti julkisessa keskustelussa huomattava, että puhuttaessa sosiaaliturvasta/perusturvasta ja sen kalleudesta, meillä on myös kosolti tukimuotoja, jotka kohdentuvat varakkaampiin, siis ihmisille, jotka eivät välttämättä tukia tarvitsisi.
Mielenkiintoinen ajatus tuo statussiivoaminen. Tunnen kyllä monta perhettä, joissa käy siivooja, mutta kaikissa sille on kyllä ihan aito tarve. Itse ajattelen niin, että työllistän todella mielelläni muita ihmisiä, jos siihen suinkin on mahdollisuus. Usein ammattilainen tekee myös paljon parempaa työtä kuin mitä itse osaisin tai jaksaisin.
Eräs vuokranantajani, joka oli konkurssikypsä, yksinelävä, käytti siivoojaa, koska ei voinut korkeasti koulutettuna siivota itse. Samasta liene kysymys siinä, ettei yliopisto-opiskelijat voi siivota itse, tai siten siitä, että yliopisto pitää huolta omista kiinteistöistään paremmin kuin opiskelijoiden oletetaan sen tekevän.
Siinä, että Briteissä opiskelija-asunnot siivotaan ”talon puolesta”, ei liene kyse yliopisto-opiskelijoiden ”hienoudesta”,vaan siitä, että samalla varmistetaan kiinteistön kunnossapito, ja siivous ikään kuin kuuluu vuokraan. Näin ainakin sen kokemuksen pohjalta, minkä sain tyttäreni opiskelija-asumisesta.
Mutta miksi huippulääkärin tai muun korkeasti koulutetun ammattilaisen pitäisi tehdä kaikki itse? Eikö yhteiskunnassa voitaisi hyväksyä palvelujen käyttöä. Jotkut tuntemani nuoret uramiehet pesettävät ja silityttävät paitojaan pesulassa: palvelujen hinnat vaan ovat Suomessa niin korkeat, ettei se ole monelle mahdollista.
Siinäpä se: miksi pitäisi tehdä kaikki itse?
Kai siinä, että katsotaan siivoustyön ostamista vähän karsaasti, jos ei sille ole – blogin aineistoartikkelia mukaillen – todellista tarvetta, on takana se, että pelätään suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon murtumista.
Juuh, voi nimenomaa olla niin, että yliopisto piti kiinteistönsä arvosta huolen.
Itse ostan muita palveluita, ehkä enemmän kuin muut, mutta siivoan itse, koska se on hyvää aikaa ajatella.
Meillä on kokonainen siivouskaappi eteisessä, aivan parasta. Talo rakennettu 80-luvulla ja kaapin sisältö siis alkuperäinem ja on ihan siivouskaapiksi tarkoitettu. Vaikka remontoimme täällä aikoinaan, niin kaapin jätimme paikalleen ja käytämme sitä imurin ja muiden siivouskamojen säilytykseen.
If it ain’t broken, don’t fix it 🙂
Itse koin muutama viikko sitten ahaa-elämyksen imurin sijoittamisessa. Meillä on eteisessä liukuovien takana korkea siivouskaappi sekä tuplakokoinen ulkovaatekaappi. Aiemmin pidin imuria siivouskaapin puolella ja sitten ulkovaatekaapissa oli hankalasti kenkätelineen vieressä sekä pullonkeräyspiste että lehtienkeräyspiste. Ahaa-elämys tuli tähän kohtaan, että vaihdoin näiden paikkoja; pienikokoinen imuri mahtuu nätisti kaappiin kenkätelineen viereen ja sitten taas lehtikori sekä pullokassi mahtuvat paremmin vuorostaan siivouskaapin puolelle.
Aiemmassa kodissa asetin siivouskaappiin toisesta kaapista hyllyn, jolloin imurin paikka oli tämän hyllyn päällä, jolloin alas jäi säilytystilaa. Mikäänhän ei pakota asettamaan sitä imurin letkua yleensä siivouskaapissa olevaan ”letkutelineeseen”, silloinhan imurin viemä tila korkeussuunnassa on hurjasti tilaa vievä. Lattiasuulake vain irti ja letkun saa nätisti pysymään imurin ympärillä.
Usein nuo valmiit ratkaisut rajoittaa luovuutta! Nykyisin imurit myös saa seisomaan itsekseen niin, että varsi laitetaan siihen imuriin kiinni. Meillä säilytys on tällä tavalla komeron lattialla.