Yle uutisoi tällä viikolla, että Eviran tutkimuksen mukaan broilerin lihasta löytyy yllättävän usein antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Hyvä puoli on kuitenkin se, että nämä pöpöt kuolevat, kun liha kuumennetaan tarpeeksi kuumaksi. Olennaista onkin siis noudattaa varovaisuutta ruokaa valmistettaessa. Lihaan ei pidä koskea paljain käsin ja ruoanvalmistukseen käytetyt astiat kannattaa laittaa suoraan tiskiin ja varoa etteivät muut ruuat koske niihin. Jos haluaa pelata varman päälle, vastaavissa tutkimuksissa naudanlihasta ei näitä bakteereita löytynyt lainkaan eikä sianlihastakaan käytännössä ollenkaan.
Tässä Iltalehden jutussa on mielenkiintoista asiaa nettikaupan palautuksista. Minua ei yllätä, että useimmiten palautetaan lasten kenkiä, sekä naisten vaatteita. Oletteko sen sijaan koskaan tulleet ajatelleeksi, mitä palautetulle tavaralle tapahtuu? Ellei se todella vastaa uutta, sitä ei voi laittaa uudelleen myyntiin. Sen pitää esimerkiksi edelleen haista uudelta. Osa kaupoista onkin tullut siihen tulokseen, että on kustannustehokkaampaa tuhota kaikki palautukset, kuin yrittää setviä niiden joukosta myyntikelpoiset. Tämä on aika pysäyttävä ajatus. Tästä seuraa siis se, että sen lisäksi että pyrkii ostamaan vain sellaista, minkä uskoo käyttävänsä loppuun, pitäisi olla tarkkana jo nettikaupassa, eikä tilailla sitä sun tätä sovitukseen, jos aikomus ostaa ei ole vakaa.
Viimeinen linkki liittyy välillisesti tuohon edelliseen asiaan. Tässä artikkelissa kerrotaan poistotekstiilien kierrätyksestä. Siinä avataan hyvin aiheeseen liittyvää problematiikkaa: tekstiilit tarvitsevat oman keräyksensä, mutta sitä ei järjesty ennen kuin materiaalille on hyödyntäjiä. VTT:n koordinoima Telaketju-hanke yrittääkin ratkaista tätä sekä monia muitakin tekstiilien kierrätykseen liittyvää ongelmaa. (Aamuset)
Mä olen usein miettinyt mitä palautetuille nettikaupan tuotteille tapahtuu. Toisaalta, olen joskus saanut vääränkokoisen tuotteen oikean kokoisen pussissa, eli selvästi osa nettikaupoista laittaa tuotteen edelleen myyntiin.
Mutta musta ei voi olla kuluttajan vastuulla se, että palautuksia laitetaan hävitettäväksi. Jos mä sovitan ja tuote ei ole hyvä, mä palautan. Yllättävän usein nettikauppojen tuotteet eivät ole sitä mitä on luvattu, materiaali on eri kuin nettisivuilla tai vaate haisee järkyttävästi kemikaaleille. Kyllä mä silloin palautan ja ajattelen että on nimenomaan kaupan vastuulla hoitaa palautusten käsittely asiallisesti ja ekologisesti järkevällä tavalla. Kuluttajaa ei tässä kohtaa ole syytä liikaa syyllistää.
Viime kesänä tilattiin rippimekko netin kautta.Kaupoissa ei enää heinäkuun lopulla ollut kuin hajakokoja joten vaihtoehtoja ei ollut.Kuusi mekkoa kävi sovituksessa joista yksi sitten valittiin.Mielestäni oli kuitenkin järkevämpää tilata samassa paketissa kaikki vaihtoehdot kuin yksi kerrallaan sovittaa ja palauttaa ja tilata uusi koko.Mekkoja oli siis kolme erilaista ja jokaisesta kahta kokoa.
Yksi mekoista jouduttiin hylkäämäänkin sitten heti alkuunsa, koska isompi oli liian iso ja sopivassa valkoisessa mekossa muutamia ruskeita tahroja.Tahrat olivat ehkä suklaata, ja olisivat voineet pesussa irrota, mutta riskiä en halunnut ottaa.
Eihän se tietenkään ole kuluttajan vika, että palautuksia laitetaan hävitettäväksi. Mutta ainakaan minulle ei ollut edes tullut mieleen, että tällainenkin vaihtoehto olisi olemassa. Kyllä tämä laittaa miettimään, haluanko tilata jotain vain sovitukseen. Jos tuote ei vastaa sitä, mitä on tilannut, palautus on aivan aiheellinen. Mutta luulen että monet tilailevat etenkin edullisista nettikaupoista vaatteita muuten vaan, ja sitten palauttelevat niitä yhtä surutta. Toimisivatko ihmiset näin, jos tietäisivät, että heidän kerran päälleen vetämänsä vaate menee suoraan jätteeksi?
Justiin viime viikolla juteltiin miehen kanssa tästä nettikauppa-asiasta ja keskustelussa meille tuli eteen pohdiskelu, että kuinkahan moni pokkana käyttää vaatetta, pesee nätisti ja palauttaa ”sovituksen” jälkeen… ei ihme että nettikaupat on siirtyneet mainittuun käytäntöön…
Itse vierastan todella paljon ajatusta vaatteiden tai kenkien ostamisesta netin kautta…. just siksi, koska haluan hypistellä materiaalin jo ennen sovitusta. Jos totta puhun en ole itselleni ikinä mitään vaatetta netin kautta ostanut, lapsille kyllä joitakin, kun ovat itse valinneet ja halunneet jonkun määrätyn jota ei myymälästä ole löytynyt. Johtuu varmaan myös siitä että ostan aika vähän vaatteita nykyisin ja ne mikä ostan voin käydä ostamassa ihan perinteisesti.
Kaikkea muuta sitten kyllä on tullut ostettua, mutta se on sitten eri juttu…
Uskoisin, että esim. lasten kengistä on hyvin helppo nähdä ovatko ne uudenveroiset vai eivät. Jos kengät on sovitettu jalkaan ja huonoiksi todettu, ei niiden ulkonäkö juuri muutu. Eri asia on herkemmät materiaalit esim. naisten vaatteissa. Tämä on kyllä ongelma, en tiedä mikä siihen olisi ratkaisuna.
Mua jäi kyllä mietityttämään, että miten voi muka pelata varman päälle ja syödä sitten vaan naudanlihaa? Jos ESBL on usein se E.colista (=ulosteperäinen) muodostunu bakteeri, mites nää ulosteiden huuhtoutuminen järviin ja siitä vaikka porkkanoiden kastelu.
Ja olikos se niin, että vesitornista saa löytyä tyyliin yksi e.coli bakteeri ja se ei vielä aiheuta hälytystä (eli vettä ei saa juoda). Mitäs jos tämä yksilö juuri on ESBL bakteeriksi muotoutunu..
Mä olen meinaan itse ESBL kantaja ja olis mielenkiintoista tietää mitä hitsin kautta oon sen saanu ja siksi tullu pohdiskeltua tätä aihetta. Hyvä jos nykyään edes myönnetään, että kantaa on jo Suomalaisessakin broilerissa.