Avainsana-arkisto: palvelut

Viikon ainoa vinkki: tavarat, elämykset ja ekologisuus

Julkaistu , kirjoittanut
8

Laitan tällä viikolla poikkeuksellisesti vain yhden linkin. Sen sisältö on kuitenkin niin kiinnostava, että se vastaa hyvin kolmea iltapäivälehtien hömppäraivauslistaa.

Kun puhutaan tavarasta ja omistamisesta, puhutaan usein myös siitä, miten epäekologista on haalia aina vaan lisää tavaraa tai ostaa uutta. Samassa yhteydessä usein ajatellaan, että elämykset ovat parempia kuin tavara, myös siksi, että ne eivät kuluta luonnonvaroja samalla tavalla kuin tavaroiden valmistaminen. Mutta tiedättekö mitä – asia ei ole niin yksinkertainen. Tässä erittäin kiinnostavassa artikkelissa kestävän kehityksen tutkija Riikka Kyrö avaa elämysten ekologista kuormaa. Artikkelin pääviesti lienee se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa. Elämys ei läheskään aina ole ekologinen vaihtoehto, mutta toisaalta kertakäyttömukikaan ei välttämättä ole maailman tuho.

Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys ovat todella hyviä tavoitteita. Mutta esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentäminen on vain yksi osa-alue. Jos valitsee sen, saattaa samassa paketissa tulla muita, ikävämpiä seurauksia. Kyrö nostaa esiin tomaatinviljelyn. Talvella espanjalainen tomaatti on huomattavasti vähäpäästöisempi vaihtoehto kuin kotimainen kasvihuonetomaatti. Mutta itselleni kotimaisen tuotannon ja työllisyyden tukeminen on tärkeää. Jos en osta suomalaista tomaattia, en tue kotimaista maataloutta, enkä anna edes mahdollisuutta kehittää ympäristöystävällisempiä tapoja kasvattaa tomaatteja täällä. Myös ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä, enkä halua tukea espanjalaisilla pelloilla raatavien siirtolaisten karmeaa hyväksikäyttöä, jos vain suinkin voin sen välttää. Tässä paketissa hiilijalanjälki ei nouse prioriteettieni kärkeen, vaikka yleisesti ottaen tietenkin yritän tehdä ekologisia valintoja. (Ja tietenkin voisin olla ilmankin tomaatteja, mutta en halua. Tästä ei kannata aloittaa kommenteissa, päätökseni on harkittu ja nukun yöni hyvin.)

Harhauduin hieman elämyksistä ja tavaroista, mutta mielestäni olennaista on siis erottaa puurot ja vellit toisistaan. Ekologisuus ja tavaroiden raivaaminen ovat kaksi eri asiaa. Jos tavoittelee yhtä, ei välttämättä saavuta automaattisesti toista. Mutta tämä on ihan okei, kunhan asian vain tiedostaa. Nämä kaksi asiaa eivät tähtää samaan tavoitteeseen. Elämyksiä voi suosia myös siksi, että ei yksinkertaisesti halua enempää kamaa kotiinsa. Laskuvarjohyppy ei taatusti ole yhtä ekologinen vaihtoehto kuin piknik itseleivotun pullan kera pellonpientareella, mutta kummastakaan ei jää ylimääräistä roinaa nurkkiin pyörimään.  Jos ekologisuus on ykkönen, piknik on tietysti parempi vaihtoehto, vaikka samanlaista ”jääköhän tässä henkiin vai ei” -fiilistä siitä tuskin saa. Ymmärrän kyllä hyvin niitäkin ihmisiä, jotka hakevat juuri noita poikkeuselämyksiä.

Summa summarum: lukekaa tuo artikkeli. Ja kertokaa sitten mitä mieltä olitte! Millaisia ajatuksia se herätti? Ja liittyykö teidän mielestänne tavarat, raivaaminen ja ekologisuus yhteen?

Hyvää asiakaspalvelua Reimalla

Julkaistu , kirjoittanut
8

Kuopuksen talvihaalari väsähti talven viime metreillä. Muuten virheettömään haalariin tuli ihmeelliset reijät lahkeiden sisäsaumoihin. Kyse ei ollut kulumasta vaan kankaaseen tuli jonkinlainen palkeenkieli heti sauman viereen. Itse asiassa vaikutti siltä, että sauman teippaus (tai liimaus, mikälie) oli jotenkin kovettanut kangaan ja siksi se meni rikki siitä vierestä. Molemmissa lahkeissa oli samanlaiset, noin sentin kokoiset reijät.

Nykymaailmassa palautteen lähettäminen on helppoa, joten otin viasta kuvan ja lähetin Reimalle. Kysyin onko kyse normaalista kulumisesta vai jostain muusta. Haalaria oli kuitenkin käytetty jo monta kuukautta, ja olin pessyt sen yksi tai kaksi kertaa, pesuohjetta toki noudattaen. Ilahduin siitä, että asiakaspalvelu vastasi nopeasti ja totesi reijät heti valmistusvirheeksi. Asiaa selvitettiin vielä hetki, jonka jälkeen Reima tarjosi minulle erittäin kohtuullista korvausta viallisesta haalarista.

Korvauksena oli lahjakortti Reiman verkkokauppaan, josta olin haalarin alunperin ostanutkin. Minulle tämä sopi oikein hyvin, sillä yleisesti ottaen kokemukseni tuon firman tuotteista ovat positiivisia. Tämä haalari oli ensimmäinen, jossa olin havainnut vikaa, eikä missään muussakaan vaatteessa ole ollut ongelmia. Palvelu oli alusta loppuun erittäin ystävällistä ja ripeää, eikä kokemustani kyseenalaistettu millään tavalla. Pidin myös siitä, että korvausta tarjottiin ilman, että sitä erikseen pyysin. Tästä kokemuksesta voi antaa Reimalle täydet pisteet.

Olen kuullut myös toisesta tapauksesta, jossa talvihaalarissa on ollut sama ongelma. Mutta tämä ei silti horjuta uskoani Reiman laatuun, koska yleiskokemukseni tästä merkistä on niin positiivinen. Olin myös todella tyytyväinen, kun sain lahjakortin käytettyä verkkokaupan alessa, josta tietenkin tarkanmarkan ihmisenä hankin uuden haalarin ensi talvelle 50% alennuksella. Lastenvaatteiden organisointi on rasittavaa, mutta jos saa välttämättömyyden hankittua hyvissä ajoin ja halvalla, niin voi taputtaa itseään olalle ja kehua hyvästä työstä.

Nyt minulla on enää yksi ongelma: mitä ihmettä teen sille vanhalle haalarille? Se on meille liian pieni. Siisti, puhdas ja muuten virheetön haalari, paitsi että molemmissa lahkeissa on ne pienet reijät. Ne eivät haittaa muuten, paitsi heti jos on märkää. Kehtaako tuollaisen laittaa kierrätyskeskukseen? Äh kun en jaksaisi taas tätä pähkäilyä! Ehdotus Reimalle: perustakaa sellainen systeemi, jossa otatte vanhat käytetyt vaatteenne takaisin, ja sitten hyödynnätte ne jotenkin fiksusti, esimerkiksi uusien vaatteiden materiaaleina. Uskollinen asiakas kiittää.

Viikon vinkit: kaikki vaatteista!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Marttojen sivuilta löytyy lista eri tahoista, jotka ottavat vastaan käytettyjä hyväkuntoisia vaatteita. En usko että lista on täydellinen, mutta aika kattava kuitenkin. Edelleen Marttojen sivuilta: mitä ”reiluus” vaateteollisuudessa tarkoittaa ja miten voit itse vaikuttaa vaatteiden tuotannon reiluuteen.

Jos haluat olla sataprosenttisen varma siitä, kuka vaatteesi on ommellut, teetä se ompelijalla. Rinnan kirjoittaa blogissaan hyvät jokamiehen ohjeet siitä, kuinka ompelija valitaan, mitä siellä tapahtuu ja mihin kannattaa varautua. Olen niin onnekas, että lähipiiriini kuuluu ammattilaisen veroinen harrastaja, joten kokonaista vaatetta en ole koskaan vielä teettänyt, mutta korjausompelua teetän kyllä tasaiseen tahtiin.

Tsekkaa myös Rinnan suuri halpispaitavertailu! Kun t-paita maksaa alle kympin, sen huomaa parin pesukerran jälkeen. Jos vaatteiden laatu kiinnostaa, lue tämä!

Lähiömutsin blogista löytyy 10 keinoa muuttaa vaatekaappi ekologisemmaksi ja eettisemmäksi. Nämä ovat hyviä, arkijärkeen käyviä ohjeita, joiden noudattaminen on kaikille mahdollista. Hanne kirjoittaa mm. näin: ”Loppupeleissä ekologisinta on hankkia itselleen mielekkäitä vaatteita, jotka rakastat puhki.” Eli hanki vaatteita, joita todellakin käytät, eikä vaatteita, jotka lämmittävät vai hyllyä.

Lisää kokemuksia kotiinkuljetuksesta

Julkaistu , kirjoittanut
3

Olen jatkanut ruokakaupan kotiinkuljetusten käyttämistä, ja testaillut nyt yhteensä kolme kertaa Citymarketin palvelua. Viime viikolla mokasin, ja jouduin maksamaan turhan paljon kuljetuksesta, sillä olin tilaukseni kanssa liian myöhässä. Toisaalta jos olisin ollut supernopea, olisin onnistunut saamaan ruoat vielä samana päivänä, mutta luotin liikaa siihen, että pari tuntia sinne tai tänne ei tunnu missään.

Eilen sain sitten uuden kuorman, ja tällä kertaa moka oli toimittajan puolella. Olin aloittanut tilauksen edellisestä virheestä oppineena hyvissä ajoin, jotta sain varmasti haluamani toimitusajan. Olin myöhemmin kirjautunut uudelleen sisään, ja täydentänyt listan loppuun. Siinä vaiheessa kun tavarat tulivat, kävi ilmi että tilauksia olikin kaksi. Ensimmäinen tilaus sellaisenaan, sekä täydennys omanaan. Muuten hyvä, mutta ekan tilauksen tuotteet olivat tässä jälkimmäisessä edelleen mukana. Sain siis yllättäen neljän maitolitran sijasta kahdeksan litraa, ja niin edelleen.

Soitin samantien asiakaspalveluun, jossa oikein asiallinen henkilö rupesi selvittämään ongelmaa. Lopputulos oli kannaltani todella hyvä, sain hyvityksen niistä tuplana tulleista ostoksista, eikä niitä tultu hakemaan pois. Ei siis todellakaan mitään valittamista, vaikka tilausohjelma ilmeisesti olikin tökkinyt. Tai voihan olla että minäkin olin onnistunut jotenkin säheltämään. Jatkossa kuulemma kannattaa olla turhia muokkailematta, ja vain tehdä tilaus yhdellä kerralla valmiiksi.

Jos nyt haluaa kritiikkiä antaa, niin noissa nettisivuissa olisi pientä kehittämisen varaa – luulisin että tilaukset olisi mahdollista lukita esim. 2h ennen kuin keräily alkaa, niin ettei tällaisia sekaannuksia pääse syntymään. (Keskon arvio oli, että luultavasti tavarat olivat jo keräilyssä kun aloin muokata listaa.) Samoin poistaisin ne ”suosituimmat tuotteet”, jotka peittävät omat hakutulokset, ne ovat ärsyttäviä. Sen sijaan nyt, kun olen oppinut käyttämään nettisivuja paremmin, olen löytänyt tuotevalikoimista sellaisia juttuja, joita en aluksi löytänyt. Ilmeisesti osaan hakea niitä nyt paremmin.

Kaiken kaikkiaan Keskon asiakaspalvelusta tuli sellainen fiilis, että he todella haluavat pitää minut asiakkaana jatkossakin, ja tällaisilla ratkaisuilla se kyllä onnistuu. Hassuna yksityiskohtana edellisessäkin tilauksessa oli jotain liikaa – pieni suklaapatukka, jota en ollut tilannut ollenkaan. Jäi epäselväksi, oliko se kampanjatuote vai keräilijän virhe. Toisaalta jos tätä menoa jatkuu, Citymarketin ruokatilaukset alkavat käydä suorastaan edullisiksi….

Arvelin etukäteen, että S-ryhmän systeemi toimisi lopulta paremmin, mutta nyt olen hieman kallistumassa K-ryhmän puoleen. Jos vaan Prisma ulottaisi kotiinkuljetuksen meille saakka, niin siinä voisi olla vakava kilpailija, mutta toistaiseksi Cittari menee kuitenkin niukasti edelle.

S-ryhmän Kauppakassi-palvelu testissä

Julkaistu , kirjoittanut
8

Olen hankkinut S-etukortin. Mitäpä ei ihminen tekisi bloginsa eteen? Täytyy sanoa, että kortin sai todella helposti ja vaivattomasti S-pankista, joka oli ruokakaupan yhteydessä. Olen tähän saakka periaatteesta vastustanut osuuskaupan ylivaltaa ja pitänyt puljun brändejä epäkiinnostavina, mutta nyt annoin periksi. Joku ABC houkuttelee edelleen ihan yhtä vähän kuin ennenkin, mutta ehkä kortista ei ole haittaa. Alunperin motiivina oli se, että sillä saa alennusta Prisman kotiinkuljetuksesta, mutta sitten kävi ilmi, ettei havittelemani Prisma kuljeta meidän postinumeroalueelle. Hmpf. Piti siis testata Alepan vastaavaa palvelua.

Verrattuna K-ryhmän vastaavaan nettisivuun, S-ryhmän sivu oli noin sata kertaa toimivampi. Tuotteita pystyi hakemaan, rajaamaan ja selaamaan yksinkertaisesti ja helposti. Testasin asiakaspalvelu-chattia, jossa vastaus tuli viipymättä. Nettisivujen käyttökokemus oli kaikin puolin todella hyvä.

Hinta sen sijaan oli yli kaksinkertainen Cittariin verrattuna. On tietysti otettava huomioon, että Cittarilla oli kampanja käynnissä, ja tällä kertaa halusin toimituksen samana päivänä, mutta silti. Äsken tarkistin, että Cittarin keskiviikko-kampanjaa on venytetty lokakuun loppuun saakka, joten se kyllä houkuttelee tilaamaan. Toisaalta tavaroiden valikoimisen helppous puhuu Alepan puolesta. Valikoima oli S-ryhmällä ihan ok. Aika paljon sellaisia tuotteita jäi puuttumaan, joita olisin halunnut, mutta niin jäi K-ryhmän palvelussa myös. Prisma pystyisi tarjoamaan suunnilleen kaiken mitä haluan, mutta siinä taas kotiinkuljetus ei onnistu. Täydellistä palvelua ei taida ollakaan.

Tavarat tuotiin annetun ajan sisällä, joskin tällä kertaa siellä viimeisen vartin sisällä. Lähetti oli reipas, hymyilevä ja ystävällinen, eli toista maata siihen Cittarin äänettömään ja ilmeettömään henkilöön verrattuna. Mutta viilit olivat menneet kuljetuksessa kumoon, mistä iso miinus. Cittarin viilit olivat kauniisti ojennuksessa oikein päin. Eilisessä lähetyksessä oli myös pakattu pyykinpesuaineet omiin pikkupusseihinsa. Periaatteessa hyväksyn tämän varotoimena, vaikka en pakatessa sitä tekisikään. Mutta pikkupussit oli vedetty umpisolmuun, ja niitä auki värkätessä kävi mielessä, miten pienistä asioista asiakaskokemus syntyy. Vetosolmu olisi pelastanut tilanteen positiivisen puolelle.

Yhden kokemuksen perusteella palvelut ovat täysin tasoissa. Hinta puoltaa selvästi enemmän K-ryhmä puolelle, mutta helpot ja toimivat nettisivut kallistavat vaakaa S-ryhmän suuntaan. En siis toistaiseksi julista kumpaakaan voittajaksi, vaan testailen lisää molempia. Palaan siis asiaan jonkin ajan päästä, kun olen saanut molemmista lisää kokemusta.

Viiden minuutin homma

Julkaistu , kirjoittanut
3

Tämä on esimerkki siitä, miten asiat ovat joskus paljon yksinkertaisempia, kuin luulisi. Tarina juontaa juurensa viime vuosituhannelle, jolloin olin tuore fuksi Helsingin Yliopistossa. Opiskeluaika oli kaiken kaikkiaan aivan mahtavaa ja siihen liittyi tuohon aikaan kaksi olennaista juttua: kirjastokortti oppikirjalainaamoon sekä ATK-luokat. (Tuohon aikaan niitä todella kutsuttiin ATK-luokiksi!) Muutaman ihanan yliopistovuoden jälkeen valmistuin ja erkanin tuosta maailmasta, mutta käsiin jäi pari pientä juttua. Nimittäin se kirjastokortti ja kulkuavain ATK-keskukseen.

Olin aikanaan maksanut avaimesta 100 markan pantin. Säännöt menivät muistaakseni niin, että avain olisi kuulunut palauttaa vuoden kuluessa valmistumisesta, jolloin pantin olisi saanut takaisin. En saanut asiaa silloin hoidettua, mutta en ole osannut heittää avainta poiskaan. Niinpä se on yksi niistä tarpeettomista tavaroista, joka on kulkenut mukanani muutosta toiseen vuosi toisensa perästä. Kirjastokorttikin oli edelleen tallella, vaikka arvelin etten enää pysty lainaamaan sillä, kun en ole yliopistossa kirjoilla. Jostain syystä en tullut heittäneeksi pois sitäkään.

Kyse on niin pienistä tavaroista, että niiden olemassa olo ei ole häirinnyt käytännössä mitenkään. Silti aina avaimeen törmätessä mietin, että tässäkin menetin aikanaan 100 markkaa, kun en tullut ajoissa hoitaneeksi asiaa, ja tälle varmaan pitäisi tehdä jotain. Ja että se kirjasto oli kyllä ihana (siis sisällöltään, minun aikanani ei vielä ollut olemassa sitä uutta hienoa rakennusta). Tänään treffasin ystävääni kyseisen kirjaston kahvilassa, ja kotoa lähtiessä sain idean ottaa molemmat  mukaani ja selvittää mitä niille pitäisi tehdä. Toiveet eivät olleet korkealla, mutta ajatus oli, että voin ainakin palauttaa avaimen oikeaan paikkaan jos ei muuta.

Ja kuinkas sitten kävikään. Menin kortin kanssa infotiskille, jossa todettiin että kortti ei tosiaan enää ole toiminnassa, mutta sen voisi aktivoida saman tien uudelleen. Tarvittiin vain nykyiset yhteystietoni ja henkilöllisyystodistus. Parissa minuutissa käsissäni oli toimiva kirjastokortti (siis se sama vanha kortti, joka oli vain laitettu uudelleen toimintaan) ja edessäni kokonainen kirjasto pullollaan mitä mielenkiintoisempia tietokirjoja! Ah onnea! Olen niin piintynyt nörtti, että olen tästä mahdollisuudesta edelleen aivan tohkeissani. Kirjaston nimi ei enää ole oppikirjalainaamo, vaan se on yliopiston pääkirjasto. Virkailija kertoi, että heillä oli vastikään kirjamessuilla piste, jossa mainostettiin kirjastoa kaikille. Sinne siis saa kortin kuka tahansa aikuinen, jolla on pysyvä osoite Suomessa. Tai jotain sinne päin, pointtina siis kuitenkin se, että kirjasto on avoin kaikille, ei vain opiskelijoille. Joten jos olet samanlainen nörtti kuin minä, suosittelen.

Sitten siirryin pari metriä oikealle it-lupa-asioiden tiskille (ei mitään ATK:ta enää), ja esittelin siellä antiikkisen avaimeni. Ja kas – sain eteeni paperin, johon täytin jälleen tietoni ja tilinumeroni, ja tililleni luvattiin maksaa ensitilassa 16,80 euroa. Siis täsmälleen se noin 15 vuotta sitten maksamani sata markkaa. Mitä tässä voi sanoa. Olen tosi iloinen, että pääsin avaimesta eroon niin ettei se joudu vääriin käsiin, ja saan vielä rahatkin takaisin. Samalla tunnen oloni aavistuksen hölmöksi, että olen lykännyt tätä asiaa vuosikausia. Näiden molempien asioiden hoitamiseen meni yhteensä aikaa noin viisi minuuttia. Olen siis vuosikausia lykännyt sellaisen asian hoitamista, joka vei todellisuudessa viisi minuuttia eikä aiheuttanut minkäänlaisia vaikeuksia. Ei tarvinnut edes jonottaa. Tässä on siis vastakkain noin 10 vuotta vitkastelua ja viisi minuuttia toimintaa. Suhdeluku on aika karu.

Pystyykö joku pistämään paremmaksi?

Viikon vinkki: tarkista sähköiset reseptisi

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tämän viikon vinkki on nettisivu, jonka olemassaolosta kuulin itsekin vasta pari päivää sitten. Kyseessä on on kanta.fi -palvelu, jossa voi tarkastella omia sähköisiä reseptejä ja mahdollisesti muitakin  terveystietoja. Kuulin palvelusta apteekista ja ihmettelen ettei yksikään lääkäri ole tullut asiasta aiemmin maininneeksi.

Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Niillä pääsee henkilökohtaiselle oma kanta -sivulle, jossa näkee ainakin viimeisen kahden vuoden aikana määrätyt reseptit, niiden voimassaoloajan sekä paljonko lääkettä on reseptillä vielä jäljellä.

Tällainen palvelu on mielestäni oikein hyvä olla olemassa. Epäilen että tämä on vain samalla tavalla vähän tuntematon kuin kansalaisten neuvontanumerokin.

Antaa ammattilaisten hoitaa

Julkaistu , kirjoittanut
9

Olen koko kesän ihaillut naapurin käsittämättömän hienoja parvekekukkia. Ne ovat suorastaan yltäkylläisen upeat. En tiedä mitä kukkia siellä on, mutta parvekelaatikot pursuilevat vehreinä ja kukkeina kuumuudesta huolimatta. Omat parvekekukkani kuukahtivat jo viime viikolla, kun kovat helteet ja mökkijakso sattuivat samaan aikaan.

Ihailin naapurille ääneen parvekkeen upeutta, ja hän sanoi että se on ammattilaisten työtä. Hän oli vienyt tyhjät parvekelaatikot läheiseen (laadukkaaksi todettuun) kukkakauppaan, ja antanut floristeille vapaat kädet. Ei kuulemma itsekään tiedä mitä kaikkea siellä kasvaa, mutta myönsi että hienot tuli. Nyökyttelin ja ajattelin itsekseni, että eipä olisi tullut mieleen minulle. Itse hankin nimittäin omat orvokkini Plantagenin tarjouksesta. Hintaeroa tietysti näillä parvekekasveilla tietysti on – ensinnäkin ne naapurin kasvit ovat takuulla jotain kalliimpia lajikkeita kuin omat tarjousorvokkini, mutta tietysti mukana on myös työn hinta, multa ja suunnittelu. Totesimme yhdessä, että maallikon mielikuvitus ei parvekekukkien osalta hirveästi lennä. Sitä ostaa sitä yhtä lajia, ja yleensä halvimmasta päästä. Nyt lopputulos oli sen sijaan persoonallinen ja näyttävä. Eikä naapurin tarvinnut itse tehdä mitään, paitsi kastella valmiita istutuksia säännöllisesti.

Tämä oli ainakin itselleni tuore idea. Lisäksi tämmöinen on mielestäni juuri oikeanlaista kulutusta, se työllistää jonkun muun ja toisaalta vähentää itse nähtävää vaivaa, eikä kuitenkaan tuota turhaa materiaa nurkkiin pyörimään. Kannatan lämpimästi!

Onko kukaan muu hyödyntänyt floristien tai puutarhureiden ammattitaitoa piha- tai parvekeasioissa?

Viikon vinkit: veroja, siivouspalveluja ja ohjelmavinkki

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Veroilmoitusten jättöpäivä lähenee, joten tämä artikkeli tulee hyvään saumaan. Iltasanomat listaa tyypillisiä vähennyksiä ja arkipäivän verosuunnittelua, joita jokaisen kannattaa hyödyntää. Muistakaa tehdä vähennykset, ettette joudu maksamaan veroja enempää kuin on pakko. Suomessa on mahdollista saada monenlaisia huojennuksia, mutta niistä täytyy huolehtia itse. Systeemi voi tuntua työläältä ja pelottavalta, mutta Verohallinnolla on oikeasti toimivat nettisivut ja erinomainen puhelinpalvelu. Sekä lisäksi vahva intressi siihen, että kansalaiset hoitavat asiansa kerralla oikein, se vähentää työtä myös Verohallinnon puolella.

YLEn jutussa kerrotaan, että suomalaiset eivät enää häpeä käyttää siivouspalveluita. Meillä on vähän vieläkin vallalla käsittämätön itse tekemisen kulttuuri, jossa palveluiden ostamista pidetään jotenkin pröystäilynä. Se on ihan pölhöä, koska palveluiden ostaminen jos mikä on fiksua rahankäyttöä. Henkilökohtaisesti investoin paljon mieluummin siivoojaan kuin uuteen pölynimuriin. Siivooja on ekologisempi ja kansantaloudelle parempi vaihtoehto! Ja siivouspalveluista saa kotitalousvähennyksen.

Ja jälleen uutisoidaan suomalaisista vaatteista, jotka valmistetaan huonoissa oloissa kehitysmaissa. Maanantaina 14.4. MOT esittää aiheesta ohjelman, jonka aion katsoa. Toivon kovasti, että ohjelmassa mainitaan mitkä merkit tähän syyllistyvät, jotta voisin tehdä valistuneita ostopäätöksiä. Jos nimiä ei mainita, olen todella pettynyt.

Nettiostoksia ja nettitelevisiota

Julkaistu , kirjoittanut
1

Suomessa on on ollut mahdollista palauttaa netistä ostetut tuotteet ilman kuluja. Tämä tosin on käsittääkseni koskenut vain kotimaisia nettikauppoja. Nyt lainsäädäntö on muuttumassa, ja kesällä tämä automaattinen oikeus poistuu. Mutta on silti mahdollista, että käytännössä tilanne pysyy ennallaan, se riippuu yrityksen omasta politiikasta. (MTV3)

Äskeisessä artikkelissa on linkki toiseen uutiseen, jossa kerrotaan, että ”zalando-sukupolvi” palauttaa nettiostoksiaan holtittomaan tahtiin, ja tämä jää aina kauppiaan tappioksi. Netistä ostaminen ei ole sama kuin kaupasta, koska tuotetta ei voi hypistellä. Toisaalta kunnolliset kokotaulukot, valokuvat ja muut tiedot vähentävät virheostosten riskiä, joten siinä on kyllä nettikaupoillakin aihetta katsoa peiliin. (MTV3)

Digitoday on vertaillut nettitelevisiopalveluita. En itse käytä näistä mitään, mutta palveluiden idea on hyvä, sillä ne vähentävät ostettavien tavaroiden määrää. Olin aikoinaan innoissani Netflixin tulosta Suomeen, mutta petyin valikoimaan. Sieltä puuttuu kaikki ne herkut, joiden takia USAssa palvelusta niin paljon tykkäsin. Joten tilaan nyt sen sijaan BBC Global -palvelua, joka taas vastaa tarpeitani erittäin hyvin.