Avainsana-arkisto: lika

Viikon vinkit ja kasvisruoat

Julkaistu , kirjoittanut
2

Marraskuusta huolimatta olen jatkanut lihattomalla linjalla. Olen vain vaihtanut instagramissa #lihatonlokakuu hashtagiin #lihatonjokakuu. Sinne kuvaan arkisia kasvisruokiani, joten jos tumpelon kasvissyöjän tavalliset arkiruoat kiinnostavat, klikkaa itsesi seuraajaksi. Tällä viikolla tein lukijoiden suosituksesta kikhernepastaa, joskin muokkasin reseptiä omaan makuuni, mutta tykkäsin lopputuloksesta kovasti. Aurinkokuivattu tomaatti ja kikherneet sopivat hyvin yhteen. Sitten tein edelleen blogista saadun idean mukaan kasvispizzaa. Laitoin siihen mifua, mikä upposi lapsiin täysin. He luulivat syövänsä jauhelihaa. Tällä viikolla on myös syöty yhdet porkkanaletut, tein uudestaan niitä tofupuikkoja sekä itse söin yhden ravintolalounaan. Eilen puoliso hemmotteli ranskalaisella sipulikeitolla.

Minusta alkaa tuntua, että tämä kasvishomma alkaa vähitellen sujua. Arki sujuu kohtuullisesti. Mutta yhtenä päivänä ostin lapsille nakkeja, kun tyypit olivat tosi nälkäisiä, eikä itselläni ollut energiaa kehittää mitään järkevämpää. Itse söin kikhernepastan jämiä. Lapset olivat riemuissaan, ja minä pääsin erittäin helpolla. Tällaista tämä on, aina ei jaksa eikä onnistu. Mutta 4/5 arkipäivästä koko perhe söi kasvisruokaa! Muutos entiseen on valtava.

Viikon vinkeissä tänään ensimmäiseksi erikoinen uutinen japanilaisen taitoluistelijan saamista lahjoista. Kotimaassaan huikean suosittu Yuzuru Hanuy saa aina kilpaillessaan uskomattoman määrän lahjoja – pääasiassa Nalle Puh -pehmoleluja. Tässä artikkelissa kuvaillaan saatujen lahjojen määrää (mikä on valtava), ja mitä niille sitten tapahtuu. Tämä on kyllä ihmeellinen ilmiö. Itse tähti ei näitä lahoja säilytä, eikä hän voisikaan, niin hirveä määrä niitä joka näytöksen jälkeen kertyy. Yleensä ne viedään hyväntekeväisyyteen, mikä onkin tosi kiva juttu. Erikoinen ilmiö joka tapauksessa! (Ilta-Sanomat)

Ei ole aavistustakaan toimiiko tämä vinkkki, mutta mikäli suihkupää alkaa kalkkeutua, tätä etikkavinkkiä voi ainakin kokeilla. Sikäli vinkki kuulostaa uskottavalta, että etikka on hapanta, ja hapan irrottaa kalkkia. (Ilta-Sanomat)

Halloweenin hengessä Kodin Kuvalehti listaa kodin kammottavimmat paikat, ainakin epämääräisen lian kertymisen näkökulmasta. Milloin viimeksi tarkistit, miltä näyttää suihkuverhon alareuna, lattiakaivosta puhumattakaan… Tämä oli mielestäni oikein hauska 🙂

 

Sotkua vai likaa?

Julkaistu , kirjoittanut
4

”Sotkuista voi olla, mutta likaa en siedä!”

Olin nipin napin parikymppinen ja asuin ensimmäistä kertaa yksin. Lausahdin tuolla tavalla aika usein. Tarkoitin sillä sitä, että vaikka tavarat olivat hujan hajan eikä asuntoa kovin usein voinut sanoa kovin siistiksi, olin silti oikein hyvä ihminen. Että elän kuin possu mutta ei täällä sentään likaista ole. Jostain syystä ”lika” oli mielestäni paljon pahempi juttu kuin sekasotku. Olin myös ihan tosissani. Ei minua sekamelska häirinnyt. Lika – mitä se sitten olikaan – häiritsi paljon enemmän, mutta todellisuudessa tuossa oli kyllä aimo annos itsepetosta mukana. Nimittäin sekasotkun seassa on tosi vaikea siivota kunnolla. Veikkaan että tuossa lausahduksessa oli hieman kaunisteltua totuutta mukana.

Näin parikymmentä vuotta myöhemmin tuo lausunto on kääntynyt melkein päälaelleen. Epäjärjestyksen sietokykyni on ohentunut murto-osaan opiskeluaikojen huolettomuudesta. Sen sijaan liansietokykyni on kasvanut merkittävästi. Lattian peittävät lelut, likaiset astiat pöydillä ja siellä täällä seilaava sälä hermostuttaa minua pidemmän päälle tosi paljon. Sen sijaan tahrainen keittiönlattia tai jonkun tahmatassun kuraama lavuaari näyttävät sieltä sormien väleistä katsottuna melkein normaaleilta. Jos minulla on kymmenen minuuttia ylimääräistä aikaa siivoamiselle, en ala kuuraamaan puurotahroja pöydän alta, vaan käytän sen palauttaen kaiken mahdollisen omalle paikalleen. Saan isomman mielenrauhan tyhjästä pöytätasosta kuin kiiltävästä lattiasta.

Olenkohan nyt jotenkin huonompi ihminen, kun meillä on usein aika siistiä, mutta erityisen puhdasta on vain silloin, kun siivoja on juuri käynyt? Mielestäni meillä on tavallinen koti,  pidän muutamaa tahraa lattialla ihan normaalina perheessä, johon kuuluu alle kouluikäisiä lapsia. Mutta en voi enää kehuskella sillä, että vaikka on vähän epäjärjestystä niin likaa ei löydy.

Tuo lian ja sotkun suhde on muutenkin mielenkiintoinen. En tiedä, miksi alunperin ajattelin, että lika on se kaikista pahin juttu. Nykyään ajattelen nimittäin vähän niin, että jos kaikkialla on hirveä sotku, silloin täytyy tavaroiden hallinnassa olla jotain vikaa. Todennäköisesti niitä on ainakin aivan liikaa. Enkä sitä paitsi ole koskaan nähnyt täydellisessä järjestyksessä olevaa kotia, joka vain olisi tosi likainen. En myöskään ole nähnyt kotia, jossa olisi hirveä kaaos mutta kaikki ovenkahvat kiiltäisivät. Sen sijaan olen nähnyt täydellisessä järjestyksessä olevia asuntoja, jotka ovat myös erittäin puhtaita, aivan päinvastaisia tapauksia sekä ihan tavallisia koteja, joissa on välillä sekä sotkua että likaa.

Miten teidän laitanne on? Kestättekö paremmin likaa vai sotkua?