Avainsana-arkisto: kylpyhuone

Olen purnukkapelastaja

Julkaistu , kirjoittanut
13

Olen useampaan otteeseen maininnut, että minulla on vähän liikaa kosmetiikkaa, eivätkä varastot ihan äkkiseltään lopu. Osittain syy on liiassa ostelussa, olen aiemmin shoppaillut kosmetiikkaa, koska se on helppoa, halpaa ja tuntuu tarjoavan kaikenlaisia ratkaisuja ikäkriiseistä tylsistymiseen. Tämä on kuitenkin vain osatotuus, ja etenkin viime syksystä lähtien olen ollut kuukausia ostamatta edes hammastahnaa (sitäkin on ollut varastossa). Toinen iso syy sille, miksi kosmetiikkavarastot eivät tunnu pienenevän, on tässä: minä olen purnukkapelastaja.

Purnukkapelastaja on sellainen tyyppi, joka ei voi sietää sitä, että tavaraa heitetään hukkaan. Käyttökelpoisen tavaran tyrkkääminen roskiin tuntuu kauhealta, vaikka järjen tasolla ymmärränkin, että välillä se on parempi vaihtoehto kuin säilyttää kaikki. Tästä seuraa se, että en siis voi ohittaa ilmaisia näytteitä lehtien välissä, olipa niiden sisältö itselleni tarpeellista tai ei. Ajattelen vain kaikkia niitä resursseja, joita näytteen valmistamiseen on käytetty, ja hieman ärsyyntyneenä otan pussukat talteen. Miksi minulle tyrkätään tällainen vastuu, miksi minulle työnnetään tällaisia näytteitä, vaikka ne eivät edes sovi minulle? Mutta siitä huolimatta revin ne pussukat irti ja pistän talteen.

Täyttä on.

Ilmaisnäytteiden lisäksi pelastan muiden ihmisten tavaroita, myös kosmetiikkaa. Vastikään pelastin ison pullon sampoota ja hoitoainetta, jotka olivat osoittautuneet isoäidilleni sopimattomiksi. Minun tukalleni ne käyvät, joten otin ne talteen, siitä huolimatta että sampoota ja hoitoainetta on kotona ennestäänkin useampi pullo. Mutta kun tuotteen voi kerran käyttää, niin eihän sitä kannata laittaa roskiin. Samalla tavalla minulle on päätynyt monenlaisia muitakin lähipiiristä pelastettuja purnukoita. Tietenkään en ota vastaan sellaisia tuotteita, joissa olisi hygieniariski, mutta esim. vartalovoiteet, kynsilakat ja hiustuotteet voi hyvin lahjoittaa eteenpäin. Tai siis minun tapauksessani ottaa vastaan.

Kolmas varastoja kasvattava ryhmä on matkoilla hotelleista pelastetut purnukat. Viimeisin ulkomaanmatkamme suuntautui Pariisiin, jossa hotellin sampoot ja saippuat olivat ranskalaisia Sothysin tuotteita, siis varsin laadukkaita ja hyväntuoksuisia. Käytin hotellissa sampoota, suihkugeeliä, saippuaa ja vartalovoidetta. Pakkaukset olivat niin isoja, että muutaman päivän oleskelun aikana ei tuotteita kulunut kuin pikku tippa. Olisi tuntunut hirveältä tuhlaukselta jättää avatut tuotteet hotelliin, missä ne olisi laitettu roskiin. Pakkasin mukaan kaiken, mikä mahtui. Vartalovoiteesta en hirveästi pitänyt joten sen jätin, sillä se ei mahtunut niihin puolen litran läpinäkyviin pusseihin, joita lentokoneessa vaaditaan. Kaiken muun toin kotiin.

Nyt kylppärin hylly on taas täysi, eikä se ihan äkkiä tyhjene. Minulla on lyhyt tukka, joten sampoota ja hoitoainetta kuluu niukasti. Olen aina ihmetellyt, kuinka jotkut kuluttavat suihkugeeliäkin niin paljon, että uutta on sen takia ostettava joka kuukausi. Olen sittemmin ymmärtänyt, että annostelussa on eroja. Mittasin huvikseni, kuinka paljon suihkusaippuaa kerralla käytän, ja määrä on keskimäärin hieman vajaa 1 millilitra. Vaahdotettuna se riittää erinomaisesti, sillä en koe tarpeelliseksi levitellä saippuaa yltä päältä. Ei siis ihme, jos 75ml kokoinen hotellipakkaus riittää moneksi kuukaudeksi. Pariisista tuotu suihkugeeli on ollut aktiivikäytössä, mutta sitä on edelleen jäljellä. Kun olen muidenkin tuotteiden annostelussa maltillinen, ei ihme, etteivät varastot kovin nopeasti hupene.

Tunnistaako joku myös itsensä purnukkapelastajaksi?

Etikka + sooda – avautuuko viemäri?

Julkaistu , kirjoittanut
12

Etikan ja soodan sanotaan avaavan tehokkaasti tukkeutuneet viemärit. Tämä on yksi klassikko-ohjeista, joihin etikkaa ja soodaa voidaan kodin siivouksessa käyttää. Etikka ja sooda ovat myrkyttömiä ja edullisia, eikä niiden kaatamisesta viemäriin ole ainakaan mitään haittaa. Kylpyhuoneen lavuaarin viemäri oli pahasti tukossa, joten pääsin vihdoinkin testaamaan, toimiiko tämä keino oikeasti.

 

etikka ja sooda

Kodin myrkyttömät luottotuotteet.

Ideana siis on, että viemäriin kaadetaan ensin soodaa, ja sitten heti perään etikkaa. Sooda ja etikka reagoivat kemiallisesti, ja seos alkaa kuplia voimakkaasti. Olen aina epäillyt tämän systeemin toimivuutta, sillä sooda on emäksistä ja etikka hapanta. Yhdistettäessä ne neutraloivat toisensa, joten olen aina ihmetellyt, miten näillä voisi yhdessä puhdistaa mitään. Erikseen käytettynä molemmat ovat kyllä tehokkaita puhdistajia hieman eri tarkoituksissa.

Kaadoin viemäriin ensin soodaa. Sitä on muuten aika vaikea saada menemään sinne putkeen! Sain lopulta hammastikun avulla tökittyä jauhetta viemäriputkeen asti. Pelkästään kaatamalla se meinasi vain jäädä lavuaarin pohjalle tulpaksi. Soodan jälkeen hulautin perään väkiviinaetikkaa reilulla kädellä. Tuloksena oli runsaasti kuohua ja vaahtoa. Vaahto nosti lavuaariin pieniä likahitusia viemäriputkesta. Kun suurin osa vaahdosta oli parin minuutin päästä laskeutunut, kaadoin viemäriin vielä lisää etikkaa. Äänestä päätellen kuohunta jatkui syvemmällä putkessa, mutta vaahtoa ei enää juurikaan noussut lavuaariin. Annoin tämän vaikuttaa noin 15 minuuttia, ja sen jälkeen laskin kuumaa vettä perään.

Käsittelyn seurauksena viemäri veti hieman paremmin kuin ennen. Ero entiseen oli kuitenkin pieni, joten tein saman käsittelyn vielä uudestaan. Reaktiot olivat jälleen samat, ensin vaahtoa nousi paljon, ja myöhemmin vähän vähemmän. Odottelun jälkeen lopuksi kuumaa vettä perään. Tämän toisen käsittelyn seurauksena viemäri alkoi vetää vähän paremmin.

Toimiko se? No tavallaan, mutta lopputulosta ei voi verrata perinteisiin viemärinavausaineisiin. Päättelin niin, että nimenomaan kuohunta ja kupliminen on se, mikä putkea aukaisi. Loppulausuntoni on, että etikka ja sooda toimivat viemärin avaajina, jos tilanne ei ole kovin paha. Jos viemäri on aivan tukossa, kuten meillä oli, tällä yhdistelmällä saa ongelmaan ensiapua, mutta kokonaan ne eivät tilannetta korjaa.

Olen kieltämättä yllättynyt siitä, että etikka ja sooda ylipäätään toimivat yhdessä, olin jokseenkin varma, ettei tällä ole mitään tehoa. Mutta ennakkoluuloni osoittautui siis osittain vääräksi. Viemäri vetää paremmin kuin ennen käsittelyä, mutta ei edelleenkään täydellisesti. Jos haluaa tällaista ekoratkaisua kokeilla, niin miksipä ei. Haittaa tästä ei ole, paitsi että viemäristä voi nousta ällöä kamaa lavuaariin… Kaikista tehokkainta olisi luultavasti avata hajulukko, ja poistaa sinne kertynyt moska käsin. En vain jaksanut ruveta siihen hommaan, ja toisaalta halusin testata tämän konstin käytännössä.

Oletteko kokeilleet etikkaa ja soodaa, kun viemäri on ollut tukossa? Toimiko?

Viikon vinkit: kylpyhuoneen riskit tavaroille, muovikassin hiilijalanjälki sekä kirppisten hyviä ja huonoja puolia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ilta-Sanomat kierrättää amerikkalaista ohjelistaa kosmetiikkatuotteista ja tavaroista, joita ei pitäisi säilyttää kylpyhuoneen kaapissa. Kosteus ja lämpö eivät tietenkään paranna monia tuotteita, mutta sitä en ihan ymmärrä, miten kynsilakat voivat pilaantua kylppärissä. Nehän ovat tiiviissä lasipullossa. Lämpövaihtelun pitää olla aika iso, että kynsilakka pilaantuisi. Tai näin ainakin arvelen? (IS)

Muovipussien kulutus on edelleen laskussa. Tässä YLEn artikkelissa kauppaketjut avaavat muovipussien ostolukuja, ja pohtivat syitä niihin. Toisaalta jutusta käy hyvin ilmi, että kokonaisuuden kannalta kauppakassilla ei ole niin suurta merkitystä kuin kassin sisällöllä. Muovikassi ei ole suuri synti, jos valitsee kierrätysmateriaalista tehdyn kassin, ja sitten käyttää sitä monta kertaa, ja lajittelee lopulta muovinkeräykseen takaisin.

Kierrätys- ja raivausbuumi jatkuu edelleen päätellen siitä, että vastikään on julkaistu kirja kirpputorilla myymisestä. Kirjan on kirjoittanut Elisa Tikkanen, ja sen nimi on Kirppareiden kuningatar. Tämä lieneekin hyvä opas kaikille, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita. Kodin Kuvalehti käy Elisan johdolla läpi erilaisia kirppismuotoja, ja listaa niiden hyvät ja huonot puolet.

Kosmetiikkamessut aiheuttivat raivaustarpeen

Julkaistu , kirjoittanut
4

Kävin viikonloppuna luonnonkosmetiikkaan keskittyvillä Luonnonkaunis 2018 -messuilla. Minulla oli aikaa tasan tunti, mikä oli hyvä asia, sillä jo pelkästään siinä ajassa onnistuin shoppailemaan hämmästyttävän määrän tavaraa. Jos olisin viipynyt pidempään, epäilen että saldo olisi kasvanut entisestään. Olin messuilla ensi kertaa, mutta menen kyllä ensi vuonna uudestaan. Messut olivat sopivan kokoiset (eli eivät niin laajat että ahdistuisi pelkästä ajatuksesta) ja messutarjoukset todella hyviä.

Menin messuille ensisijaisesti EkoPharman tuotteiden takia, mutta tulin ostaneeksi paljon muutakin. Ilahduin löytäessäni hyvin edullisen suihkugeelin, samoin silmämeikinpoistoaineen. Näitä en ole sertifioituna luonnonkosmetiikkana aiemmin nähnytkään. Nappasin heräteostoksena huultenrajauskynän, mutta sen laatu ei vakuuttanut. Acorellea puolestaan myytiin ennen Stokkalla, mutta en ole nähnyt sitä siellä aikoihin. Kuvassa näkyy mitä kaikkea hankin. Nuo näytepakkaukset tulivat kaikki pyytämättä mukaan.

Kaikki ostokset ja kylkiäiset

Ostin 11 erillistä tuotetta, ja lisäksi noita näytteitä tuli melkein yhtä monta. Tästä seurasi välitön järjestelyoperaation tarve kotona. Kylpyhuoneessa on ”meikkipussi”, jossa säilytän kaikenlaisia päivittäin tarvittavia juttuja, kuten hiuslakkaa, deodoranttia. Tämän pussukan huono puoli on se, että se toimii myös täydellisenä dumppausalustana kaikelle vähänkään kosmetiikkaan liittyvälle tavaralle. Eilen se näytti tältä:

Lisäksi yhdessä vetolaatikossa oli paljon kosmetiikkanäytteitä jo ennestään:

Päätin järjestää kerralla kaiken kuntoon. Ihan mielenkiintoinen projekti. Kun tyhjensin tuon ylimmässä kuvassa olevan pussukan lattialle, löysin aika erikoista sisältöä, ottaen huomioon että kyseessä piti olla kosmetiikan säilytyspaikka: lavuaarin tulpan, kolme roskikseen menevää hammasharjaa, kuumemittarin, korvatulppia, kourallisen hiuslenkkejä ja pinnejä ja tietenkin lisää kosmetiikkanäytteitä, joiden paikka tarkalleen ottaen olisi ollut tuossa yllä näytetyssä laatikossa.

Piti ottaa oikein klassinen raivaussessio, ja lajitella kaikki samaan kuuluvat yhteen, erotella joukosta roskat, ja viedä kaikki muualle kuuluvat omille paikoilleen. Jäljelle jääneet järjestin fiksummin takaisin. Hämmästyin vähän, kun tajusin ostelleeni turhaa täydennystä joidenkin tuotteiden osalta, ja toisaalta havaitsin muutamia puutteitakin. Huomasin myös, että kaiken tavaran seassa oli jälleen niitä tuotteita, jotka on korkea aika käyttää loppuun, jotta tilaa vapautuu jollekin tärkeämmälle.

Olen tainnut ennenkin puhua siitä, että minua vaivaa paha tuhlaamisen pelko. En kykene heittämään edes lehden välissä tullutta voidenäytettä roskiin, vaikka tiedän jo valmiiksi, etten ikinä käyttäisi kyseistä tuotetta kasvoilleni. Valikoin näytteiden joukosta kaikki tällaiset ”normikosmetiikan” hoitotuotteet, ja rasvasin niillä sääret illalla. Tuoteselosteista kävi ilmi, että kalliissa tuotteissa käytetään paljon esimerkiksi silikoneja, joita en yksinkertaisesti halua naamaani sivellä. Voiteen tuntuma voi olla mitä miellyttävin, mutta todellisten vaikutusten kanssa on vähän niin ja näin. (Tästä aiheesta pitäisi varmaan tehdä oma podcast joskus myöhemmin.) Lopputulos oli kuitenkin se, että sain karsittua turhia tuotteita pois ja jopa käytettyä ne, jippii. Samalla tein mielessäni suunnitelman, miten niistä muista jämäpurkeista hankkiudutaan eroon.

En edes tajua, miten tuo ylemmän kuvan läjä on tänne aiemmin mahtunut.

Nyt sekä pussukka että vetolaatikot ovat hyvässä järjestyksessä. Kaikki tavarat on niputettu yhteen samanlaisten tuotteiden kanssa. Ne tuotteet, joista haluan päästä eroon, on laitettu helposti käden ulottuville. Varastoon (tarkoituksella) ostetut jutut taas on saatu pois päivittäisten tavaroiden tieltä. Kaikkialla vallitsee järjestys ja tiedän mitä missäkin on. Ja mikä tärkeintä, tiedän myös mitä minulla on.

Jälkikirjoitus. Nyt kun en enää shoppaile vaatteita, huomaan että nautin kosmetiikkashoppailusta enemmän kuin koskaan ennen. Olen aina tykännyt kosmetiikasta, mutta nyt tämä on noussut ihan uudelle tasolle. Hyvät tarjoukset yhdistettynä siihen, että kyseessä oli tuotteita, joiden tiedän tulevan käyttöön, johtivat juuri samanlaiseen ostoshuumaan, josta olen aiemmin nauttinut vaatealennusmyynneissä. Halpa hinta oli iso houkutin, mutta olen viime aikoina innostunut luonnonkosmetiikasta siinä määrin, että tuotteet itsessäänkin tuntuivat hyvin kiinnostavilta. Niiden ongelmana on välillä se, että saatavuus on rajoitettua. Niitä pitää ostaa kosmetologilta tai tilata verkkokaupasta. Niinpä messut, jossa on tarjolla kaikkea kiinnostavaa kätevästi vierekkäin ja vielä alennuksella, olikin vastustamaton yhdistelmä. Menen ensi vuonna taatusti uudestaan, mutta varaan enemmän aikaa, ja shoppailen niin paljon kuin sielu ja lompakko sietää. Mikä olosuhteet huomioiden tulee luultavasti olemaan paljon.

Viikon vinkit: pyyhkeet, tavaroita joita kukaan ei tahdo sekä vanhentuneet lääkkeet

Julkaistu , kirjoittanut
3

Huomio etenkin kaikki äänikirjojen ystävät:  huomenna on blogissa jälleen arvonta! Tarjolla BookBeatin 6kk lahjakortti, sekä etukoodi kaikille halukkaille. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa blogissa heti maanantaina 16.1.!

Tämän jutun mukaan pyyhkeitä pitäisi käyttää vain kolme kertaa peräkkäin. Kuulostaa kyllä mahdottomalta toteuttaa esimerkiksi käsipyyhkeiden suhteen. Meillä kylpypyyhkeet vaihdetaan yleensä kerran viikossa ja käsipyyhkeet tarpeen mukaan, ehkä vähän tiheämmin. Toisaalta olen kuullut perheistä, joissa pyyhkeet vaihdetaan jokaisen käytön jälkeen, mikä sekin tuntuu liioittelulta. Miten teillä? (Iltalehti)

Tässä YLEn jutussa kierrätyskeskuksesta todetaan, että kaikkia tavaroita sinnekään ei voi viedä. Kun sohva on kissanraapima, sitä ei halua kukaan, tuskin edes toinen kissaihminen. On paljon muitakin tavaroita, joita kierrätyskeskukset eivät huoli. Esimerkiksi vanhat kirjat voivat (valitettavasti) kuulua tähän joukkoon. Tietosanakirjoille ei kerta kaikkiaan ole enää kysyntää, ja kierrätyskeskuksetkin laittavat tavaroita roskiin. Jutussa on monta muutakin esimerkkiä tavaroista, joita edes kierrätyskeskus ei halua. Jälleen kerran olkaa siis tarkkana kun lahjoitatte. Joskus tavaraa ei oikeasti halua kukaan mukaan.

Kattavat ohjeet vanhojen lääkkeiden ja ravintolisien hävittämiseksi löytyy tästä YLEn artikkelista. Lääkekaappi on syytä käydä säännöllisesti läpi, jottei sinne jää vanhentuneita tuotteita ja järjestys pysyisi. Apteekkarin mielestä kerran vuodessa on ihan sopiva tarkitustahti. Lisäisin tähän, että jos ei muuten muista, niin kannattaa merkitä kalenteriin, ettei unohtu.

Kuinka monta pyyhettä on tarpeeksi?

Julkaistu , kirjoittanut
25

Tämä on jatkoa edelliselle kirjoitukselle. Välillä törmää otsikon kysymykseen: kuinka monta kappaletta jotakin tavaraa tarvitaan joko yhdelle tai useammalle henkilölle? Tässä kysymyksessä tuntuu olevan yleensä takana se, kuinka pieneen määrään tavaroiden lukumäärän voi supistaa. Laskukaavoja on monia erilaisia. Esimerkiksi pyyhkeissä kaikista minimalistisin versio on kaksi pyyhettä yhdelle ihmiselle: yksi käyttöön ja yksi pesuun. Vähän väljemmin tulkiten voi ajatella vielä näiden lisäksi pari lisää mahdollisia vieraita varten.

Vaatteiden määrää puolestaan lasketaan usein viikonpäivien mukaan, esimerkiksi alusvaatteita ja sukkia yksi puhdas setti jokaiselle päivälle. Astioita taas niin monelle kuin voi ajatella, että yhtä aikaa on syöjiäkin. Näissä laskukaavoissa on oma ideansa, mutta ne eivät yleensä ota huomioon poikkeustapauksia, vaan ne on suunniteltu optimaaliselle elämälle. Esimerkiksi jos harrastaa urheilua, tarvitsee luultavasti tavallisten lisäksi treenipyyhkeitä. Kun laittaa ruokaa, on ainakin minusta mukavaa, ettei ruoanlaitto häiriinny, vaikka kaikki ei olisikaan puhtaana sillä hetkellä. Esimerkiksi siksi on kätevää, kun astioita on yli minimin. Mutta kuinka laskea täsmällinen määrä, johon asti vähentää?

Ehdotan erilaista lähestymistapaa. Jos tavaralle on tilaa ja järkevä paikka, sen voi ihan hyvin säästää. Lukumäärien laskemisen sijaan voi päättää, että tämän verran tilaa tälle tavaralle on omassa kodissa sopivasti. Jos laatikossa on tilaa useammalle kuin kahdelle pyyhkeelle, miksi ei säilyttäisi enempää?  En tiedä kuinka monta pyyhettä omistan. Tiedän kuitenkin kaksi asiaa: ne eivät koskaan lopu kesken, vaikka lapselle iskisi mahatauti, tulisi yllätysvieraita yökylään tai vaikka en jaksaisi pestä pyykkiä pariin viikkoon. Toiseksi ne kaikki mahtuvat pyyhehyllykköön, joka on kylpyhuoneessa.

Myönnän, että hyllykkö on tällä hetkellä hiukan liian täynnä, siellä on ehkä yksi tai kaksi pyyhettä liikaa, jotta käyttäminen olisi optimaalista. Mutta mihin karsisin järkevästi 1-2 pyyhettä? Niiden kuskaaminen eläinsuojaan olisi mielestäni turha vaiva hyötyyn nähden. Kierrätyskeskukseen vieminen olisi dumppaamista. Paljon järkevämpää on käyttää itse pyyhkeet loppuun, ja tehdä niistä sitten rättejä, kun ne alkavat hiutua puhki. Tilaongelma ratkeaa vähitellen itsestään, jos en itse tuo hyllyille jostain lisää täytettä.

Aavistuksen liian täysi hylly on kuitenkin yhdentekevä yksityiskohta arjen toimivuuden kannalta. Mikään ei pursuile yli, kaikki pysyy järjestyksessä. Sen sijaan pari pyyhettä per nenä olisi meidän perheessä liian vähän. Tämä liittyy taas siihen mistä edellisessäkin kirjoituksessa puhuin, eli siihen että varaudun mieluiten ennalta kaikenlaiseen. En esimerkiksi halua olla riippuvainen siitä, että pesisin pyykkiä täsmällisin väliajoin.

Luulisin, että useimmilla meistä on lopulta aika hyvä näppituntuma siitä, mikä määrä on sopivasti. Sehän on tietenkin kaikilla eri – meille sopii runsaampi määrä, mutta joku muu voi hyvin tulla toimeen kahdella kappaleella. Myös tästä syystä on minusta vähän vaarallista mennä toisen puolesta arvioimaan, kuinka monta on oikea määrä. Ihmisten elämäntilanteet  ovat niin erilaisia. Jos tuntuu siltä, että esimerkiksi juuri pyyhkeitä on turhan paljon, voi vähentää vähitellen ja katsoo, millainen määrä tuntuu sopivalta.

Ja nyt minua tietenkin kiinnostaa, mikä on sopiva määrä pyyhkeitä teillä? Kaksi per henkilö, vai paljon enemmän? Vai oletko koskaan edes laskenut? (Minä en ole.)

Raivausraportti kylpyhuoneen kaapeista

Julkaistu , kirjoittanut
21

Raivasin kaikki kylppärikaapit. Huomasin, että etenkin se ylin hylly jolle ei kunnolla näe, kannattaa pyyhkiä kunnolla aika ajoin. Kummasti sinne kertyy töhkää, vaikkei sitä edes juuri käytetä. Ehkä sitä kertyykin juuri siksi? Samoin minua ilahduttaa, että kaikki tavarat ovat taas järjestyksessä ja siististi rivissä.

Kuten arvata saattaa, poistoja kertyi. Löysin lisää vanhentuneita lääkkeitä, vaikka juuri kevään lopussa vein pussillisen niitä apteekkiin. Toisaalta nämä eivät olleet lääkekaapissa, joten ei ihme, että jäivät edellisellä kierroksella huomaamatta. Aika paljon tuli myös ihan roskaa: kosmetiikkapakkausten pahvikuoria, muovipusseja ja pientä sälää. Lisäksi palautin runsaasti pikkutavaroita omille paikoilleen muihin huoneisiin.

Jäljelle jäi se hankalin joukko, nimittäin melkein tyhjät tai epäsopivat kosmetiikkatuotteet. Valitettavan usein nämä yhdistyvät samassa tuotteessa, ja sitten ollaan ongelmissa. Seuraa moraalis-looginen dilemma: tuotetta on jäljellä, joten sitä ei voi heittää pois, mutta se ei sovi iholleni tai en muuten tykkää siitä, joten en kuitenkaan käytä, mutta koska tuote on avattu ja em. syistä yleensä melko vanha se ei ole enää lahjoituskelpoinen. Mitä tehdä? Näen realistisesti kaksi vaihtoehtoa. Joko heitän putelin suoraan roskiin tai sitten yritän pitkin hampain käyttää sen pois. Jos heitän roskiin, pääsen siitä varmasti eroon, mutta joudun elämään sen tuskan kanssa, että olen viskannut käyttökelpoista tavaraa menemään. Jos yritän käyttää itse loppuun, voin tuntea hyvää omaatuntoa mutta samalla kärsin epäsopivasta tai tehottomasta tuotteesta.

Mitä tässä järkevä ja vastuullinen ihminen tekisi? Otetaan esimerkiksi kampausneste, joka on ostettu vuonna 2008. Todettu heikkolaatuiseksi jo tuolloin, mutta kuskattu mukana muutosta toiseen kaikki nämä vuodet. Aina välillä käytetty ja todettu heikkolaatuisuus kerta toisensa jälkeen. Tuote on huono, vanha ja vajaa. Toivon ettei kukaan oikeasti ehdota, että se pitäisi lahjoittaa jonnekin. Ei pitäisi. Se pitäisi panna roskikseen, mutta tähän mennessä itsepetos on aina voittanut, ja puteli löytyy kaapista edelleen. En edes tällä raivauskierroksella heittänyt sitä vielä, koska pieni mutta äänekäs tyyppi päässäni on sitä mieltä, että minun kuuluisi kaikesta huolimatta käyttää se loppuun. Toisaalta, jos en oikeasti nakkaa sitä menemään NYT, on täysin realistista että perikuntani siivoaa pullon jäämistöstäni sitten joskus. Ei, ei. Eihän tässä ole järjen hiventäkään.

Kaapeista löytyi pari muutakin tuohon kampausnesteeseen verrattavaa tuotetta. Koska minulla on oikeasti ongelma tämän käyttämättömyyden/roskiin heittämisen kanssa, aion käyttää nuo oikeasti kasvoille tarkoitetut tuotteet vartalonhoitoon. Saan ainakin sen ilon, ettei tuotetta tule tuhlatuksi. Onneksi joukossa oli myös sellaisia täysin käyttökelpoisia tuotteita, joita oli vain hyvin vähän purkin pohjalla. Ne voi käyttää pois ilman ongelmia, ja sitten ostaa hyvällä mielellä uuden vastaavan tuotteen.

Minä en voi olla ainut, jolla on tällainen ongelma noiden huonojen tuotteiden kanssa! Kertokaa nyt, että teitä on muitakin. Miten oikein ratkaisette ongelman? Heitättekö suoraan roskiin, vai joudutteko käymään läpi samanlaisen prosessin ja venkoilun kuten minä?

Koko koti kuntoon: Kylppärit ja WC:t

Julkaistu , kirjoittanut
12

Totta puhuen olisi ollut loogista jatkaa keittiöprojektia vielä hieman, sillä minun pitäisi raivata pari astialaatikkoa. Mutta nyt ei yhtään huvita, haluan siirtyä keittiöstä muualle. Koska kylppärin ja vessojen kaapit näyttävät aika kamalilta, siirryn tyynesti niiden kimppuun, ja palaan keittiöön ehkä myöhemmin syksyllä. Tämä on epäloogista, mutta näissä omissa projekteissa on se hyvä puoli, että se ei haittaa.

Joten: tämän viikon haasteena on käydä läpi, raivata ja järjestää kaikki kylppärien säilytystilat. Meillä on WC ja kylpyhuone erillään, mutta lasken ne tähän samaan kokonaisuuteen. Siivottavana on siis peilikaappeja, lääkekaappi ja kylppärin pienet vetolaatikot. Tällä kertaa täytyy ihan oikeasti siivota, koska ainakin meillä kylppärin kaapit vetävät puoleensa sellaista tahmaa, joka syntyy esimerkiksi siitä, että märin käsin avaa hammastahnatuubin ja laittaa sen sitten hyllylle takaisin. Siihen korkin kohdalle syntyy rinkula. Haluan hyllyt puhtaiksi ja putelit järjestykseen. Teen samalla inventaarion kaappien sisällöistä, ja selvitän onko joukossa poiskäytettäviä. Eli tähtäimessä on taas ne jämäpurnukat, jotka pyörivät siellä hyllyillä tukkimassa tilaa. Ne pitää tunnistaa ja sitten käyttää loppuun syksyn aikana. Yllättäen ruokakaappien ja kylpyhuoneen kaappien raivaaminen noudattaa ihan samaa systeemiä!

Olen itse asiassa varsin innostuneena tarttumassa tähän hommaan. Nuo sekaiset kaapit ovat häirinneet koko kesän, mutta nyt ne saadaan kuntoon. Muistelen siivonneeni nämä kaapit perusteellisesti joskus pari vuotta sitten viimeksi, joten johan se alkaa olla aikakin. Kuka lähtee mukaan?

Kylppärinkaapit viimeinkin järjestyksessä

Julkaistu , kirjoittanut
4

Huh mikä homma. Jotenkin ajattelin etukäteen, että nuo vessat ja kylpyhuoneet hoitaa käden käänteessä. Mutta en todellakaan tajunnut, kuinka paljon säilytystilaa kertyykään, kun alkaa järjestelmällisesti käydä jokaista kaappia ja laatikkoa läpi.

Havaitsin, että minulla on ihmeellinen taipumus säilöä roskia, etenkin eri tuotteiden pakkauksia. Tyhjiä lääkepakkauksia ja kosmetiikkapakkauksia löytyi vähän joka kaapista. Kyse on jälleen kerran lykätystä päätöksenteosta. Ostin vastikään kasvojenhoitotuotteita, jotka oli pakattu todella kauniisiin pahvipakkauksiin. Olen ottanut tuotteet esiin ja käyttöön, mutta pakkaukset ovat tuntuneet liian sieviltä suoraan roskikseen heitettäviksi. Niinpä olen vain ”laittanut ne johonkin”, eli laskenut kädestäni johonkin puolinäkyvään paikkaan. Mitään jatkokäyttöajatusta noihin laatikoihin ei toki liity, mutta ei vain ole raaskinut laittaa heti roskiinkaan. Älytöntä toimintaa, jos asiaa yhtään tarkemmin ajattelee. Kovetin sydämeni ja keräsin ne kaikki pahvinkeräykseen.

Olen myös koonnut aika ison kassillisen vanhaksi menneitä lääkkeitä, jotka ovat menossa apteekkiin. Antibioottikuurien jämiä, ikivanhoja silmätippoja ja ties mitä. Yleisesti ottaen en ole käsikaupasta ostettavien lääkkeiden kanssa niin tarkka – en usko, että vuoden vanha hydrokortisoni olisi erityisen vaarallista. Samoin voin hyvin itse käyttää itse ibuprofeenia, jonka päiväys on jo takanapäin, enkä ole huomannut eroa tehossa. Mutta lasten lääkkeiden kanssa olen tarkkana. En halua yhtään joutua arvailemaan, onko vaikuttavaa ainetta oikea määrä vai ei.

Noiden lisäksi kaapeista löytyi jämäpulloja, kuten ennakoinkin. Ärsyttävimmät ovat pari kynsilakkapulloa, joista yritän saada viimeiset tipat kaivettua. Sitten on jokunen muukin tuote, josta haluaisin kiihkeästi päästä eroon, mutta sieluni ei siedä heittää hyvää tavaraa roskiin. Vai pitäisikö tehdä poikkeus? Meneekö tämä ”hyvää ei saa hukata” -mentaliteetti jo vähän liian pitkälle? Minähän olen siis ihminen, joka leikkaa hammastahnatuubit auki, jotta saisin viimeisetkin tahnat sieltä ulos. Ehkä voisi välillä olla vapauttavaa vain heittää jonkun epäsopivan tuotteen jämät roskikseen, sen sijaan että hilloaisi niitä vuositolkulla kaapissa.

Kokonaisuudessaan olen kyllä jälleen kerran tyytyväinen, että tuli tämäkin raivaus tehtyä. Kun roskat otti pois ja jäljelle jääneet tavarat järjesti uudelleen, tuloksena oli yllättäen tyhjiä hyllyjä kaapissa, joka alunperin oli ihan täynnä. Muutenkin on hyvä tarkastella ajoittain kriittisin silmin, minne on tavaransa laittanut. Tuntui esimerkiksi järkevältä siirtää kynsilakanpoistoaine samaan kaappiin kynsilakkojen kanssa, sen sijaan että säilyttäisi niitä eri huoneissa. Taikka viedä laastarit lääkekaappiin, eikä säilyttää niitä yhdessä hammasharjojen kanssa.

Laitan tämän viikon haasteen tänä iltana tai huomenna, vaikka viikko onkin jo näin pitkällä. Mutta se on sen verran pieni, että pitäisi luonnistua viikonlopun aikana.

Koko koti kuntoon: kylppärit ja vessat

Julkaistu , kirjoittanut
8

Ah, keittiö on organisoitu. Tosin niitä kirppistavaroita ei ole vielä laitettu kirppikselle, mutta uudelleen järjestetyt laatikot ja hyllyt ovat kyllä parantaneet käyttömukavuutta merkittävästi.  Tällä viikolla tavoitteenani on raivata kylppäri ja vessat.

Meillä on kylpyhuone, jossa on vain suihku, peilikaappi ja pesukone ja sitten kaksi erillistä vessaa. Ns. pikkuvessassa on vain lähes tyhjä peilikaappi, mutta toisessa on lisäksi jaloillaan seisova kaappi, jossa mm. kaikki lääkkeet. Säilytystilaa ei siis ole kovin paljon määrällisesti, mutta se mikä on, on sotkussa. Olen 1,5 vuotta sitten raivannut kylppärin kaapin perusteellisemmin, mutta sen jälkeen tilanne on taas päässyt ryöstäytymään käsistä. Jos rehellisiä ollaan, nuo peilikaapit olivat yksi niistä alkuperäisistä syistä, miksi koko tähän hommaan edes rupesin. Nyt en jaksa odottaa enää hetkeäkään, vaan raivaan ne seuraavaksi.

Päätin sisällyttää tähän kokonaisuuteen vielä pari muuta juttua: toinen on suihkussa olevat hyllyt/muut säilytystilat, toinen on lääkekaappi. Suihkuun kertyy tyhjiä puteleita sun muuta roinaa herkästi, joten käyn läpi kaikki mahdolliset tavarat, jotka noista tiloista löytyy. Suosittelen tätä kaikille niille myös, jotka tahoillaan ottavat osaa haasteeseen! Lääkekaappi puolestaan on hyvä päivittää suunnilleen kerran vuodessa, ja koska meidän lääkekaappi sijaitsee toisessa vessassa, se on loogisesti mukana tässä kokonaisuudessa. Olennaista on haalia kaikki vanhentuneet lääkkeet ja palauttaa ne apteekkiin. Samalla voi täydentää puuttuvia juttuja. Olen tätä osaa jo aloitellutkin, kirjoitan lääkekaapista erikseen vielä.

Ennakoin, että vastaan tulee erinäisiä jämäpurkkeja, jotka on syytä käyttää ensimmäiseksi pois. Uskon myös, että kylppärin kaapeista tulee vastaan ihan silkkaa roskaa, joka on vain jäänyt sinne pyörimään. Luultavasti raivattavaa ei ehkä ole painossa mitattuna paljon, mutta veikkaan että erinäistä pientä sälää kertyy reilusti. Aion raivata tilan per päivä, eli aikaa tähän pitäisi mennä minulta yhteensä kolme päivää. Jos olet minimalisti, tämä homma on nopeasti hoidettu. Jos taas olet ”tavallinen”, arvelen että raivattavaa riittää muillakin kuin minulla. Kuka on mukana?