Tiesitkö, että myös lahjoitettu vaate voidaan joutua laittamaan hyväntekeväisyyskirpparilla suoraan roskikseen, vaikka vaate olisi ehjä ja käyttökelpoinen? Ja vielä ihan omaa syytämme. Kylmä tosiasia on, että jopa puolet lahjoitetuista tekstiileistä ei ole myyntikuntoisia, ja ne joudutaan lajittelemaan suoraan poltettavaksi. Tästä seuraa järjestöille turhia kuluja, eikä hyvää tekeviksi tarkoitetut vaatteet auta ketään. Tämä olisi kuitenkin usein helposti vältettävissä. Lue lisää, niin kerron miten vaatteiden lahjoittaminen tehdään oikein.

Pakkaa huolellisesti

Tekstiili- ja vaatelahjoitukset eivät päädy hyväntekeväisyyskirppareilla (esim. Fida, SPR, UFF) suoraan myyntiin, vaan useampi työntekijä käy ensin jokaisen vaatteen läpi. Vaatteet odottelevat keräyslaatikoissa ja rullakoissa jopa viikkoja, ja tämä pitää ottaa lahjoitustekstiileitä pakatessa huomioon.

• Pakkaa vesitiiviisti! Tämä on erityisen tärkeää, jos viet vaatteita ulkona oleviin keräyslaatikoihin. Jos ulkona on märkää, laatikon pohjalla voi olla vettä. Ylipakatuissa, avoimissa kasseissa vaatteet kastuvat, ja muuttuvat saman tien käyttökelvottomiksi. Tekstiilikeräyslaatikoihin tuodut vaatteet tulisi pakata tiiviisti kunnolliseen muovikassiin tai jätesäkkiin, ja sulkea pussit teipillä. Kestokassit (esim. Ikean kassit) ovat huonoja, koska niitä ei saa kunnolla kiinni.
• Pakkaa kengät pareittain, erilleen vaatteista! Laita kengät omiin pusseihin. Kun lahjoituskasseja puretaan, irtokengät eivät pysy yhdessä, ja parittomalla kengällä ei tee mitään. Lisäksi käytetyt kengät vaatteiden seassa ovat ikäviä, sillä pohjat ovat aina likaisia.
• Täytä käsilaukut sanomalehdellä! Lahjoitukset odottelevat pinoissa pitkiä aikoja. Tyhjä käsilaukku menee lopullisesti lyttyyn ja menettää muotonsa ja muuttuu myyntikelvottomaksi. Jotta laukku kestäisi säilytyksen, se pitää tunkea täyteen sanomalehteä, että laukku säilyttää muotonsa.
• Älä pakkaa vaatteita samaan kassiin muiden tavaroiden kanssa! Monet tahot ottavat vastaan muutakin kuin vaatteita, mutta tekstiilit käsitellään erikseen. Astiat ym. kannattaa pakata sanomalehteen, ja lahjoittaa suoraan myymälään.
• Viikkaa vaatteet siististi! Vaatteet käyvät paremmin kaupaksi, kun ne ovat henkaroitavissa myyntiin suoraan kassista. Muista, että kukaan ei halua tonkia kassia, jonka sisältö vaikuttaa jo ensivilkaisulla vastenmieliseltä.

Huolittele vaatteet ennen lahjoitusta

Lähtökohta on tietenkin se, että vaate on puhdas ja myyntiin kelpaava, sillä hyväntekeväisyysjärjestöillä ei ole mahdollisuutta vaatehuoltoon. Vaatteita ei siis lahjoiteta suoraan päältä tai kellarin perukoilta, vaan ne pitää ensin pestä ja siistiä. Pienetkin reijät tai muut virheet ovat ongelma. Jos haluat, että vaate päätyy käyttöön, tee nämä korjaukset itse ennen lahjoittamista:

• Kiinnitä napit ja korjaa pikkuvirheet! Kukaan muu ei sitä tee, rikkinäiset vaatteet menevät suoraan roskiin. Jos vaatteen tai laukun vetoketju on rikki, älä lahjoita. Tarkista lisäksi kaulukset, hihansuut ja kainalot. Niissä ei saa olla kellastumia, tahroja tai nukkaa.
• Lahjoita vain puhdasta ja tuoksutonta! Poista tahrat, ja pese mieluiten hajusteettomalla pesuaineella. Kaikenlaiset hajut alentavat vaatteen myyntiarvoa ja haittaavat sen myymistä. Tämä koskee niin parfyymiä kuin kellarin ummehtunutta tuoksua. Jos vaate on kestotahrainen, se päätyy jätteeksi.
• Poista nypyt itse! Kampaa nyppykammalla tai huristele nypynpoistajalla kaikki lahjoitettavat vaatteet. Jos vaate on kovin nyppyinen, sitä ei laiteta myyntiin vaan roskikseen. Jälleen kerran – henkilökunnalla ei ole resursseja kunnostaa vaatteita, ei myöskään poistaa nyppyjä.
• Poista kaikki karvat! Jos vaatteessa on runsaasti eläinten karvoja, hiuksia tai pölyä, sitä ei voida laittaa myyntiin. Käytetty vaate täynnä jonkun vieraan ihmisen hiuksia on suoraan sanottuna ällöttävä.

Kaksi poikkeusta sääntöihin

Edellä mainitut ohjeet koskevat kaikkia vaatelahjoituksia, lukuunottamatta kahta poikkeustapausta: yli 30 vuotta vanhoja vintagevaatteita sekä alusvaatteita.

• Vintagevaatteen voi lahjoittaa, vaikka siinä olisi jokin pieni vika. Vintage tarkoittaa siis ennen 90-lukua tehtyjä vaatteita. Niissä menee läpi pikkuvialliset ja kuluneetkin, mutta uudemmissa, varsinkin 2000-luvulla valmistetuissa ollaan kierrätysjärjestöillä todella tarkkoja.
• Käytettyjä sukkia, sukkahousuja tai alusvaatteita ei voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, elleivät ne ole uutta vastaavassa kunnossa. Niissä ei voi olla mitään käytön jälkiä; ei tummentuneita pohjia, nyppyjä, rispaantuneita kuminauhoja, liestynyttä elastaania tai mitään muutakaan vikaa. Vintagealusvaatteet voi lahjoittaa, jos ne ovat ehjiä.

Lahjoita vaatteet niin, että ne voisi pukea suoraan päälle

Lopputulos on tämä: jos haluat, että vaatteesi saavat vielä uuden elämän jonkun muun ihmisen päällä, tee lahjoitus huolella. Mitä paremmassa kunnossa vaate on, sitä todennäköisemmin se päätyy vielä uudelle omistajalle. Ja sama päinvastoin. Millään lahjoituksia vastaanottavalla taholla ei ole resursseja ruveta korjaamaan, puhdistamaan, siistimään tai muutenkaan käsittelemään saatuja vaatteita. Jos vaate ei ole valmiiksi käyttökunnossa, se ei todennäköisesti myöskään päädy myyntiin. Mutta priimakin vaate menee pilalle, jos se kastuu matkan varrella, tai jos kenkäparista toinen häviää. Siksi huolellinen pakkaaminen on tärkeää.

Nämä ohjeet koskevat nimenomaan sellaisia kohteita, joiden kautta vaatteiden on tarkoitus päätyä vielä jonkun uuden ihmisen päälle. Siis erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, kuten esim. Hope, SPR tai Fida. Jos taas kyseessä on Nextiilin tyyppinen kierrätyspaja (Tampereella), voi sinne yleensä lahjoittaa myös pikkuvikaisia vaatteita, sillä vaatteista tuunataan pajassa uusia juttuja. Tarkista vaatteiden lahjoitusohjeet aina ko. tahon nettisivuilta ennen pakkaamista.

Tämän linkin takaa löydät kattavan listauksen kohteista, jotka ottavat vastaan tekstiiliä ja vaatteita lahjoituksina. Lista koskee etenkin pääkaupunkiseutua, mutta sieltä löytyy myös valtakunnallisesti toimivia järjestöjä ja tahoja. Jos tekstiilijäte tai vaatteiden lahjoittaminen kiinnostaa enemmän, suosittelen lämpimästi Arkijärki-podcastia nro 50, jossa haastattelen Outi Pyytä. Outi on toiminut myös tämän artikkelin asiantuntijana.

Huh, tulipahan pitkä postaus! Tunnustan, että olen itse mokaillut tässä asiassa aiemmin ihan silkkaa tietämättömyyttäni. Opitteko uutta?