Tämä on turhautumistilitys. Tein juuri ensimmäisen ruokatilauksen ensi viikkoa varten, ja siihen meni kaikkineen kaksi tuntia. Kenties ymmärrätte turhautumisen. Tilauksen tekemiseen ei ole minkäänlaista rutiinia. Viimeksi olen tilannut ruokaa joskus keväällä, ja nyt tuntui siltä että pitää aloittaa taas alusta. Asiaa vaikeuttaa myös pahasti se, että jostain syystä kaikkien arkiruokaan liittyvien toimien yhteydessä käy niin, että aivoni tilttaavat. Se tuntuu siltä, kuin kaikki rationaaliset ajatukset katoaisivat mielestä. Normaalisti olen ihan järkevä ihminen, mutta kun pitäisi alkaa toteuttaa ruokasuunnittelua käytännössä, aivot menevät täydelliseen jumitustilaan. En muista, mitä ruokia on olemassa, mistä perhe pitää tai mitä olen valmistanut viime aikoina, puhumattakaan siitä mitä ruokia ei ole vähään aikaan tehty. En muista mitä meillä on kaapissa, enkä muista mitä meiltä puuttuu. Päätösten tekeminen muuttuu työlääksi, enkä osaa päättää kuinka paljon mitäkin pitäisi tilata. Minulla on arvaus, mistä tämä johtuu, mutta olipa syy mikä tahansa, se vaikeuttaa tätä ruokaprojektia merkittävästi. (Palaan syihin postauksen lopussa.)
Jotta ymmärtäisitte, mitä aivojumitus käytännössä tarkoittaa, kuvailen seuraavaksi, miten tämän tilauksen tekeminen meni. Aluksi katson, että maanantaille olen merkinnyt kanapastaa. Etsin verkkokaupasta kanafileet. Sitten totean, että olisi varmasti järkevää tehdä kanaruokaa myös torstaina, esimerkiksi riisibroilerilaatikkoa. Alan miettiä paljonko broileria pitäisi ostaa. En osaa päättää. Päädyn lopulta tilaamaan 2 x 400g (yksi paketti molemmille päiville). Juuri nyt kun kirjoitan tätä, tuntuu siltä että voisi olla viisasta tilata vielä yksi paketti lisää, ja paistaa se samalla kertaa ja sitten pakastaa. Jostain syystä tämä ei tullut pari tuntia sitten mieleen. Toisaalta 1,2kg kanafilettä tuntuu hirveän isolta määrältä.
Pystyviikattua pastaa.
Joka toisen elintarvikkeen kohdalla joudun hyppäämään ylös ja katsomaan kaapista, onko siellä esimerkiksi linssejä linssikeittoa varten (on, mutta vanhentuneita. Voiko niitä käyttää? Ovat tölkissä eivätkä kuivia, miksi olenkaan koskaan ostanut tölkkilinssejä??). Linssejä etsiessä huomaan, että tomaattimurska on vähissä. Päätän tilata sitä lisää. Muistan päätöksen nyt, kun kirjoitan tätä tekstiä, eli tomaattimurska puuttuu tilauksesta edelleen.
Saan lopulta viikon ruokalistan raaka-aineet tilaukseen, ja alan sen jälkeen miettiä aamiaistarpeita ja välipaloja. Seuraa samanlaista jumitusta, jääkaapille pomppimista ja pähkäilyä. Päätän lopulta, että käyn maanantaina itse kaupassa ostamassa hedelmiä, vihanneksia ja leipää, jotka haluan tuoreina. Sen seurauksena kyseenalaistan koko työn alla olevan tilauksen, koska eikö olisi halvempaa ja järkevämpää käydä noutamassa ostokset Lidlin viereisestä K-kaupasta, jos kerran kuitenkin lähden autolla kauppaan? Vaihdan valitsemani kaupan uuteen, mutta totean ettei sieltä saa kaikkia niitä tuotteita, joita isommasta kaupasta voi tilata. Tässä vaiheessa alan epäillä koko prosessin mielekkyyttä. Päädyn lopulta kuitenkin vaihtamaan kaupan alkuperäiseen valintaan. Fiksaan tilauslistan entiselleen, sillä ehdin jo poistaa siltä ne tuotteet, joita hetkellisesti ei ollutkaan saatavilla.
Viimeiseksi muistan, että myös vessapaperia ja muita kodintarvikkeita pitäisi tilata. Lisään paperin, siivousaineet ja pari muuta asiaa tilaukseen. Valitsen helpottuneena toimitusajan ja klikkaan tilaa-nappulaa, huomatakseni että maksukorttini on vanhentunut. Lisään uuden kortin tiedot ohjelmaan ja poistan vanhan kortin. Pääsen vihdoin maksamaan, mutta ohjelma muistuttaa minua muutamista tuotteista, joita olen aiemmin ostanut. Tajuan, että huuhteluaineena käyttämäni etikka on loppu, ja palaan lisäämään sen tilaukseen. Sen jälkeen onnistun vihdoinkin saattamaan tilauksen loppuun asti.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, että tilaus olisi valmis. Päähäni putkahtelee nimittäin yksi kerrallaan erilaisia elintarvikkeita, joita meiltä puuttuu. Käyn lisäilemässä niitä jälkikäteen. Jottei totuus hämärtyisi, on myös todettava että en tietenkään istunut koko kahta tuntia aktiivisesti ruoka-asioita miettien. Koska aihe on niin tylsä, ja koko juttu työlästyttää, harhaudun useampaan otteeseen lueskelemaan netistä uutisia, selaamaan kavereiden somepäivityksiä ja haahuilemaan muuten vain. Samalla takaraivossa alkaa takoa yhä lujemmalla äänellä, että Tämä. Ei. Voi. Jatkua. Näin!
Tämän teki ravintola, en minä
Ennen kuin joku tekee kuvauksen perusteella diagnoosin keskittymishäiriöstä, kerron että sellaista ei ole. Sen sijaan olen pitkään kärsinyt vakavasta raudanpuutteesta, joka aiheuttaa myös nk. aivosumua. Jos joku on joskus miettinyt mitä se tarkoittaa, niin luulenpa tässä olevan aika hyvä kuvaus sen oireista. Tietysti syynä on myös rutiinien puute. Koko kesä on eletty lähinnä mökillä, ja sen takia kodin perusvarustuksessa on puutteita, ja koska kotona on oltu niin epäsäännöllisesti, en ole ihan kartalla mitä kaikkea puuttuu tai ei puutu.
Raudanpuutetta on hoidettu jo pitkään, mutta vielä on matkaa normaalille tasolle. Sen varaan ei siis voi laskea, mutta uskon sekä ruokasuunnitelman että tämän systeemin vakiintumisen helpottavan myös tilauksen tekemistä merkittävästi. Jos siis sitkeästi jatkan, voin pian ruveta käyttämään menneiden viikkojen tilauksia uusien pohjina. Vähitellen palaa varmaan myös muistikuvat siitä, paljon viikossa menee perusruoka-aineita, ja mitä kannattaa tehdä pakastimeen valmiiksi.
Lopuksi toivon, ettei kommenteissa tulla päivittelemään, että miten se voi olla noin vaikeaa. Vakuutan, että jos pystyisin tämän aivojumin itseltäni poistamaan, niin toden totta olisin sen jo tehnyt. Tämän postauksen julkaiseminen arveluttaa, näiden henkilökohtaisten haasteiden julkinen jakaminen on aina aika pelottavaa. Toisaalta (diagnosoimaton) raudanpuute on todella yleistä naisten keskuudessa, ja aivosumua aiheuttaa myös stressi, unenpuute ja rauhoittumisen puute – kaikki sellaisia asioita, joista moni ruuhkavuosia elävä kärsii. Jos siis tunnistitte samoja piirteitä, johtuivatpa ne mistä hyvänsä, antakaa armoa itsellenne. Tällaista tämä välillä on.
Kohtalotovereita?
Sanattomaksi vetää 😄
Minä teen näin:
Mietin etukäteen kahden viikon pääruuat plus jotain hätävaraa tyyliin pakastepizza ja kirjoitan ne kännykän muistioon tai sotkuvihkoon tms.
Silmäilen nopeasti jää- ja kuiva-ainekaapin ja pakastimen sisällöt. Samoin paperit yms.
Otan pohjaksi vanhan tilauksen.
Etenen tuoteryhmittäin, silloin tulee automaattisesti huomioitua kaikki tuoteryhmät
Lähetän tilauksen.
Kun mieleen tulee, ja aina tulee, unohtuneita, kirjoitan ne kännykkään tms. ja lisään ne tilaukseen kerralla.
Done.
Jos seuraavaan tilaukseen pitää laittaa jotain harvoin tilattavaa, laitetaan se heti ylös, kun asia tulee mieleen.
Ilman aivojumitusta homma varmaan toimiikin noin. Mutta vilkaisu kaappiin ei takaa sitä, että muistan viiden minuutin päästä, mitä sieltä puuttui, kuten tomaattimurskaesimerkki osoitti. Joten joudun tsekkaamaan kaikki erikseen, että onko vai ei. Kauppalistaa pitäisi tehdä juuri niin, että heti kun muistaa että jotain puuttuu, laittaa sen ylös. Kun tällaista listaa ei ole ollut, niin lähtöpiste on nolla.
Ensinnäkin on ihan huijausta väittää, että ruuan tilaaminen nettikaupasta olisi nopeampaa kuin kaupassa käyminen, ei ole 😄 monesti olisi nopeampi kävellä (tuttu) kauppa läpi kuin selata nettikauppaa, varsinkin kun yrittää lukea valmistusainelistoja läpi ja etsiä sitä paahtoleipää jossa ei ole palmuöljyä jne. Mutta autottomana en jaksa raahata ruokaa kaupasta, joten näillä mennään.
Lohdutuksena sanon, että kun tekee useamman tilauksen, homma helpottuu, koska aiemmat suosikit on näkyvillä ja alkaa oppia että joka viikko pitää tilata maitoa, juustoa jne.
Itsellä tilausten tekoa auttoi alussa se, että tein ensin listan mitä ruokia tehdään tulevalla viikolla ja sen jälkeen kirjoitin sen perusteella normaalin kauppalistan, tarkistin mitä on kaapissa ja mitä puuttuu. Optimitilanteessa vielä kun laittaa esim. maitotuotteet listalle peräkkäin, ne on nopeampi klikkailla ostoskoriin.
Aikaa koko viikon ostosten klikkailu vie silti jonkun verran, mutta etukäteisvalmistelulla välttää sen edestakaisin koneen ja keittiön välillä hyppimisen 😄
Jos olisi vakiolista, niin sitten se olisi nopeampaa. Kliks vaan, ja ostokset tehty. Käytännössä harvoin menee niin. Eiköhän tämä toiston myötä parane, tämän päivän suoritus oli kyllä vain sellainen säätö, että ei voi väittää sen helpottaneen arkea. Olisin tosiaan ehtinyt ottaa auton, ajaa kauppaan ja ostaa kaikki lyhyemmässä ajassa. Sitten tietysti olisi pitänyt miettiä se ruokalista ensin kotona, ja lopulta kantaa kaikki kotiin.
Tutulta kuulostaa. Varsinkin siksi, kun puoliso hoitaa meillä yleensä kauppa- ja ruoanlaittohommat, näissä nettitilauksissa menee mulla tolkuttomasti aikaa (jostain syystä niitä olen kuitenkin siis päätynyt tekemään, vaikka ei varsinaisesti kuulu mun vastuualueeseen). Mutta prosessi on hyvin lähellä kuvailemaasi… Pitäisiköhän tsekata raudat.
Laitoin tänään juuri helmikuussa vanhentuneita tölkkilinssejä keittoon, kun maistuivat ihan hyviltä. Oli menestys. Ei siis kannata niitä suoraan nakata menemään.
Omista kokemuksista johtuen suosittelen ferritiinimittausta kaikille naisille. Raudanpuute on luultavasti yksi alidiognosoiduimmista vaivoista nykyään. Mutta hyvä puoli on se, että se on yleensä varsin helposti hoidettavissa. Olennaista on selvittää syy, jottei syöty rauta mene hukkaan. Mutta mukava kuulla että muillakin on haasteita. Usein sitä miettii, että olenko tosiaan ainoa, jolla tämä on tällaista.
Voisiko tilauksen tehdä läppärillä keittiössä? Tai lisäillä kännykällä osan tarvikkeista samalla kun niitä käy keittiössä läpi? Me tehdään aina kauppalista (paperinen) keittiössä kun muuten se on sitä edestakaisin ravaamista kun mietitään ensin ruokia ja sitten onko niihin aineksia.
Logistiikkaa voisi parantaa kyllä.
Me tehdään yleensä niin, että toinen huutelee keittöstä kauppalistan tekijälle lopussa tai loppumassa olevia asioita ja kirjausvuorolainen sitten kirjaa ne listalle. Ei tule turhaa ravausta.
Itse toimin näin:
Viikon ruokalistasta katsotaan päivä ja ruokalaji kerrallaan läpi mitä puuttuu ja puuttuvat kirjataan HETI ostoslistaan. Teen tämän yleensä sunnuntaisin, koska ruokatilaus on tapana tehdä maanantaiaamuna. Ostoslista on jääkaapin ovessa ja siihen kirjataan HETI kun joku asia on loppumassa. Esim. vessassa huomaa, että vessapaperi on vähissä-> hoetaan mielessä vessapaperia niin kauan, että pääsee vessasta jääkaapille kirjaamaan puutteen ylös. Ruokatilaus tehdään sitten noudattamalla ostoslistaa. Viitseliäin jaottelee ostettavat kategorioittain ennen tilaamista, jotta klikkailu käy helpommin. Vaihtoehtoisesti voi vetää tilatut tuotteet yli sitä mukaa, kun ne klikkaa koriin. Näin kaikki listalla oleva tulee mukaan.
Näin on onnistunut muutaman kuukauden valvonut pikkuvauvan äiti tekemään ostokset suuremmitta ongelmitta.
Luulen, että tuo itselleen hokeminen on avain ratkaisuun. Suunnitelmavaiheessa mainitsin, että täytyy hankkia joku kaikkien puhelimiin päivittyvä ostoslista, ja se varmaan ratkaisee osittain tätä ongelmaa. Siihen voisi kirjata kaikki puutteet jotka huomaa, ja sitten lista muodostuisi vähitellen. Nyt oli ongelmana juuri se, ettei mitään pohjaa ollut.
Minulla on perusostoslista: margariinia (tmv.), leipää, maitoa, hedelmiä ja kahvia + varsinaisten ruokien raaka-aineet, jotka kyllä saattavat muuttua, jos kaupassa huomaan jotain parempaa, kuin se, mitä olin alunperin suunnitellut. Näin tapahtuu usein satokaudella. Sienipiirakka vaihtuu kasvisvuokaan ja silleen.
Perusrunko ostoslistalle kannattaa tehdä, ja muutenkin miettiä vähän niitä ruokien raaka-ainelistoja: jos tekee kasviskiusausta, olisi perin kiusallista unohtaa ostaa kasvikset siihen,mutta muistaa kerma ja juusto..
Suosittelen kyllä muitakin listoja, mm sellaisista ruokalajeista, joita teillä kaikki syö, siten,että niitä vähän ketjuttaa, raaka-aineiden mukaan, ettei hävikkiä synny. Eiköhän kaupolla ole tähän joku reseptisovellutuskin valmiina, en ole tutustunut, kun en tarvitse. Tai, voit esimerkiksi tehdä samanlaiset listat kuin matkalle pakatessa.
Olen itse alkanut suosia puhelimen muistiota ostoslistalle,näin se ei jää kotiin. Kun teen perusraaka-aineiden tilausta, sellaista isompaa siis n.kerran kuukaudessa, minulla on se muistio näkyvillä puhelimessa, kun naputtelen tilausta läppärillä.
On ihan ymmärrettävää, että ei muista kaappien sisältöjä, jos ollut kotoa pois pidempään Mutta sehän selviää, kun muistilistaa tehden käy ne kaapit läpi. Kyllä se siitä alkaa sujua, kun saat autopilotin päälle.
Raudan puutos todella väsyttää, tiedän. Itselläni on kylläkin päinvastainen ongelma.
Mietin tässä vähän toisenlaista suhtautumista. Entä, jos reseptiikkaa ei miettisikään niin hirveän valmiiksi kauppalistaa tehdessä? Pitäisi vain huolta, että kaapissa tai pakasteessa on ainaviikoittain vähän kaikkea, joista voisi koostaa vaikka mitä eri ruokia.Eli riisi (tmv bulgur, kuskus, lisäkeohra), pasta, peruna, broileri, jauheliha, kala ja kasviksia vakiovalikoima, vaikkapa porkkanaa, tomaattia, sipulia, paprikaa, pussi kuivattuja linssejä, tölkki papuja,kenties joku valmiskastike, ruokakermaa, ja sitten ne maidot, kananmunat,leivät,juustot, margariinit, öljyt, puuroaineet, hedelmät, mitä nyt itsekukin syö lämpimän ruuan lisäksi, sekä harvemmin hankittavia, makeutusjuttuja, kuivahiivaa, mausteita ja jauhoja. Näistä jo hyvinkin tekisi ruokaa vaikka kuinka pitkäksi aikaa.
Saattaa kuulostaa paljolta, mutta nuo kuiva-aineethan säilyvät pitkään, joten ne voisi hankkia isomman kauppareissun/ tilauksen yhteydessä. Sitten kun niitä on kaapit täynnä, niin tuoretuotteiden kauppalistakin olisi vakio viikosta toiseen,riippumatta siitä,mitä loppujen lopuksi valmistat. Pitää vain huolen siitä, että tuoretuotteet tulee käytettyä.
Mä ymmärrän hyvin, että ruokatilauksen teko on haastavaa. Minusta se on edelleen (maaliskuusta alkaneen harjoittelun jälkeen) mälsä homma (vaikka onkin helpottunut tosi paljon alusta)…ja siksi jätän ton ihan mielihyvin miehen tehtäväksi. Eniten mua siinä risoo, ettei se ole millään tavalla miellyttävää, ei ole ”hauskaa” selata ruuan verkkokaupan sivuja ja miettiä mitä ostaisi (ihan eri juttu olla kaupassa ja katsoa hyllyjä ja kasvispinoja).
Meillä käytössä s-ryhmän foodie. Nykyään on helppoa, kun on tilattu niin monta kertaa, että perusjutut pysyy ja saa helposti suoraan kaupan ehdotuksista ostoskoriin (vai olisiko jopa niin, että ostoskori on tallettuneena kauppaan). Näitä perusjuttuja jotka toistuu tilauksesta toiseen on varsin paljon. Sen jälkeen alkaa säätö. Ensin katsotaan edellisen tilauksen saamatta jääneet tuotteet ja varmistetaan että ne on lisätty ostoskoriin (esim. haluamiamme papuja saa varsin harvoin ja esim. tumma riisi oli tilauksessa viikkokaupalla ennen kuin sitä saatiin). Kurkistus jääkaappiin, että onko edellisestä tilauksesta jäänyt jotain käyttämättä (esim. nyt jääkaapista löytyy piimää ja rahkaa ylimäärin, joten poistetaan ne huomenna tulevasta tilauksesta…ja cave eat on että seuraavaan tilaukseen ne pitäisi sit muistaa lisätä). Sitten mietitään liha-kala osaston määriä ja kokeillaanko jotain uutta, seuraavaksi satokausiasiat, eli onko jotain hevi-osastoa mitä pitäisi lisätä/poistaa. Sen jälkeen kun tilaus on tehty, tulee vielä X kpl iteraatiokierroksia milloin lisätään unohtuneita asioita ja kiristellään hampaita kun foodien hakutoiminto on surkea (koitapa löytää tietyt haluamasi lasagnelevyt esim…en ikinä muista mikä hakusanakombo toimii, lasagne tai lasagnelevy kun ei toimi, joten joudun selaamaan ne valikkojen kautta).
Henkisesti musta varsin ärsyttävä rutiini (etenkin kun tilataan 8-10 pv välein eikä käydä kaupassa välillä, niin ostoslista on järkyttävän pitkä), mutta toisaalta kun kävi kesällä pari kertaa kaupassa (eikä ollut edes kauhean isot ostokset) ja raahasi kassit fillarilla kotiin, niin tuli todettua, että ei ole sen kaupassakäynnin fiiliksen (”helppo käydä kotimatkalla nappaamassa kaupasta pari kassia ruokaa”) arvoista tehdä hommaa (tosin voisi ottaa kuntoiluna kaipa), joten kyllä meillä jatketaan ruuan verkko-ostajina.
En mielestäni kärsi raudanpuutteesta tai mistään muustakaan, mutta kauppatilauksen teko oli kohdallani vähän samanlaista.
Itselleni koin ratkaisuna sen, että ennenkuin edes yritin tehdä netissä itse tilausta, mietin tyyliin pari päivää mitä kaikkea meiltä puuttuu, mitä normaaleja juttuja on vähissä ja mitä yleensäkin halutaan seuraavan viikon/kahden aikana syödä.
Jos asiaa ei ole listalla, niin aivan varmasti unohdan sen matkalla jääkaapilta koneelle. Vaikka muuten taas muistan paljonkin asioita hyvin. Mutta muistini loppuu selkeästi ruokatarvikkeiden kohdalla, tein sitten tilauksen netissä tai kävisin itse kaupassa. Jos asia ei ole listalla, aivan varmasti unohdan ainakin kolmasosan puuttuvista tarvikkeista.
Löysin juuri pilkkeitä blogista hyvät postaukset ruoasta:
https://www.lily.fi/blogit/pilketta/paluu-arkiruokailuun-elokuun-esimerkkiruokalistat/
Postauksen lopussa meal prep linkkejä myös.