Tällä viikolla palaan todellisten haasteiden pariin, ja raivaan makuuhuoneen. Vaatekaapit on suunnilleen jo siivottu, mutta meidän makuuhuoneessa on myös iso vanha senkki, kampauspöytä, kaksi yöpöytää ja yksi hyllykkö. Aikamoinen määrä säilytystilaa siis. Noista senkki on pahin, se vetää sisäänsä hirveän määrän tavaraa, olen tunkenut sinne vaikka mitä ja kaikki on sekaisin. Senkki on oikeastaan se syy, miksi halusin tähän väliin pienen hengähdystauon parvekkeen parissa.
Toisaalta mitä pitemmälle syksy etenee, sitä parempaan vauhtiin olen päässyt raivaamisen kanssa. Aluksi lähinnä järjestelin paikkoja uudelleen siistimmiksi, mutta viime viikkoina olen päässyt todellisen karsimisen makuun. Olen heittänyt tavataa pois enemmän kuin aikoihin. Olen luopunut monista sellaisista tavaroista, joita olen tähän asti vain säilytellyt kaapin perillä ”odottamassa” – niin mitä? En tiedä itsekään. Etenkin vaatteita raivatessa löysin käytännössä pilalle menneitä tekstiileitä. Esimerkiksi housuja, joiden vyötärökuminauhat vain ritisivät venyttäessä. Eihän sellaisten säilömisessä ole mitään järkeä.
Koko koti kuntoon -projektin viime viikko onnistui hyvin. Sain parevekkeen raivatuksi. Sieltä siirrettiin talvisäilöön kalusteita, kaivoin laatikoista pois kuihtuneet kesäkukat. Lisäksi sain tehtyä sen isoimman työn, eli lattian lakaisemisen puurallien alta. Niitä ralleja on ikävä nostella ja siirrellä, eikä sen kaiken kuonan lakaiseminen ole kauhean miellyttävää, mutta toisaalta jos sen jättää tekemättä, tiedän kokemuksesta että rallien alle alkaa muuttaa turhan paljon ötököitä asustelemaan. Aikaa parvekkeen laittoon meni reilu tunti, mutta se kävi ihan hyvästä arkiliikuntatuokiosta.
Tällä viikolla tiedossa taas perinteistä raivaamista. Tiedän ihmisiä, joiden makuuhuoneet ovat aika minimalistisia. Jos kuulut tähän joukkoon, tämän viikon tehtävä on helppo. Jos taas makkariin on kertynyt enemmän kamaa kuin olisi tarve, nyt on hyvä hetki tarttua niihin. Tähän täytyy muuten kertoa hieman jälleen siitä A Slob Comes Clean -blogista, jota seuraan. Sen kirjoittajalle vanhempien makuuhuone on se huushollin pahin sotku, eikä tilanteeseen tunnu tulevan muutosta, vaikka hän muuten onkin tsempannut siisteydessä. Makuuhuoneen oven saa näet lukkoon, joten sinne heitellää muista huoneista kaikki, mikä on väärässä paikassa. Lopputuloksena on hirveitä läjiä kaikilla mahdollisilla tasoilla, lipaston laatikoita jotka pursuilevat niin etteivät mene kiinni, ja sänky joka on lähes hautautunut vaatteiden alle. Noita kertomuksia lukiessa yksi sekaisin oleva senkki asettuu mittasuhteisiinsa. Täytyy silti sanoa, että vaikkei makkarimme aina muistutakaan zeniläistä temppeliä, niin kyllä sinne aina ihan hyvin mahtuu nukkumaan.
Saanko kavereita makkarin raivaukseen?
Mukana. Tein ”Danat” järjestellessäni makuuhuoneen vieressä olevan aulan. Ne tavarat ja paperit, jotka jäivät järjestelystä ”yli”, odottavat nyt siellä makkarin nurkassa. Vaikeinta on ollut juuri niiden viimeisten tavaroiden kanssa. Taas onnistuin löytämään kahdesta vaatehuoneesta kummastakin korit, joissa oli ennen vieraiden tuloa tyhjennetyiltä tasoilta epämääräisiä tavaroita… Näitä tavaroita ja papereita ei ole kaivattu, ne ovat olleet näennäistarpeellisia.
Minulle sopii tällainen projektiluonteinen järjestely. Se vaan pitäisi tehdä joka vuosi. Tein sen viime vuonna ja nyt on kyllä helpompaa… Keittiö on vielä kesken astioiden osalta, palaan sinne lopuksi. Vaatteita olen katsonut hiljalleen, koska niitä on ollut niin paljon. Minulle palkitsevinta on hyvä järjestys niin kaapeissa ja vaatehuoneissa kuin ulkopuolellakin. Tunnen iloa kun avaan kaapin tai huoneen oven ja sen takana on hyvä ja selkeä järjestys. Tämä ei aina koske teinien huoneita, mutta on esimerkki jo vähän tarttunut…
Tajusin juuri, että meillä työhuone toimittaa samaa virkaa. Sinne tyrkätään kaikki, mkä halutaan vain äkkiä pois silmistä. Makuuhuone on niin kulkureittien varrella, että sinne ei oikein voi piilottaa mitään. Ja jos ovi on kiinni, tulee tyly olo.
Makuuhuone on meillä se paikka, jonne aina siivoan kaiken pois silmistä, kun vieraita tulee…siellä on semmoisia kamoja, joille ei ole olemassa mitään paikkaa, mutta joista en halua luopuakaan, ompelujuttuja ja lankanyssäköitä…Otan nyt tavoitteeksi heivata ulos makuuhuoneesta kaiken, mikä ei sinne kuulu. Mukana siis!
Eteisen kaapit sain vihdoin käytyä läpi, jee!
Olet selvästi sukua Danalle 🙂 Mutta eteisen kaapit on nyt järjestyksessä! Siitä vaan makuuhuoneen kimppuun. Voit vaikka seurata Danan ohjeita, eli helpot ekana. Siis makuuhuoneestakin ulos ensimmäisenä ne tavarat, jotka ei ainakaan kuulu sinne.
Kyl on helppoo, kun on vain yksi huone. Zen.
Yhdessä huoneessa on puolensa!
Juuh, mukana. Aloitin jo kirjahyllystä. Meillä makkarissa siis yks pätkä Lundiaa (josta kirjoja vähentynyt tasaiseen tahtiin, nyt on ns. vika kierros menossa ja alkaa mahtua kirjat hyllyille yhteen riviin, aiemmin oli kahdessa rivissä, ah sitä pölyn määrää siellä välikössä!), yks senkki, yks yöpöytä ja kitarateline jossa 4 kitaraa… Senkin sisältö on sotilaallisessa järjestyksessä (se on liinavaatekaappi ja mä rakastan mankeloimista) mutta se taso, voi taivas. Mä yritän ajatella, että ”mun pitäis kunnioittaa itseäni sen verran, että pystyisin pitää tän järjestyksessä, jotta makkari olis viihtyisä paikka nukkua” mutta hankalaa on. Ja näköjään on tullut unikin vaikka taso pursuilee ties mitä. Musta on jotenkin säälittävää, että edes meidän hääkuvaa ei näe sieltä roinan alta. Tasaisin väliajoin saan sen raivattua, mutta siinä vaan on joku kamamagneetti. Kirjahylly sen sijaan, kirjojen vähenemisen myötä on hyllytkin alkaneet pysyä ihan siistinä. Mä yritän ajatella kuten Dana: I need empty, empty is good. 😀 Se vaan on niin totta, tyhjä tila ei vedä puoleensa rojua.
Mä vähän hämmästyin kun aloin luettelemaan kaikkia säilytyspaikkoja, jotka meidän makkarissa on, enkä edes ole maininnut vaatekaappien päälle pinottuja laatikoita… Mutta kiva kuulla että muillakin. Välillä tuntuu, että makuuhuoneessa kuuluisi olla sänky, ja yöpöytääkään ei tarvita, kun on vain pino kirjoja siinä vieressä. Muuten kaikki on seesteistä ja valkeaa. Tämä lienee se illuusio, jota sisustuslehdet tarjoilevat meille.
Tolla Danalla on todella ihan omat haasteet, mutta ainakin hän on rehellinen. Tosin meillä kyllä tyhjä tila nimenomaan vetää tavaraa puoleensa. Sillehän on hyvää tilaa, kun siinä ei ole muuta 🙂
Näitä koti kuntoon -sarjan kommentteja on kyllä mielenkiintoista lukea, kun monen kommentoijan (ja ehkä Sinunkin) probleemat tilojen kanssa ovat niin erilaiset kuin itsellä..
Mun mielestä jo asuntojen suunnittelussa kompastutaan, kun mietitään aina maksimaalinen määrä kiinteitä säilytystiloja, joiden lisäksi tuleva asukas luultavasti lisää säilytystilaa tuomalla asuntoon irrallisia säilytyskalusteita. Minimaalinen säilytystila pakottaa jo lähtökohtaisesti tarkastelemaan, mikä on tarpeellinen määrä tavaraa (jos haluaa tilan säilyvän siistinä, ilmavana ja toimivana) ja näin ollen ei alunperinkään pääse muodostamaan tarvetta suurelle raivaus-/siivousurakalle.
Sarja toimii kyllä inspiraationa ”joulusiivoukseen”, teen näitä haasteita sillä metodilla.
En todellakaan kuvittele, että mun ongelmat olisivat jotenkin kaikille samoja. Eri ihmisillä on niin eri tarpeet ja tavat. Mutta toisaalta on hauskaa, kuinka täällä kommenttiosastolla paljastuu miten samanlaisia ja joskus erilaisia me ollaan!
Periaatteessa on kanssasi säilytystiloista samaa mieltä. Mutta käytännössä tuntuu välillä siltä, että sitä tarpeellista kamaa vain kertyy ja kertyy.
Mutta hauskaa että saat näistä inspiraatiota, vaikka omat haasteet olisivatkin toisaalla 🙂