Oletteko raivanneet tai järjestäneet kotia kesäkuussa? Minä olen, suorastaan urakalla. Ensinnäkin järjestin koko vaatekaappini, vaihdoin viimein talvivaatteet kesäisiin ja kävin läpi joka hyllyn. Ei ollut pieni urakka, mutta äärettömän tyydyttävä kylläkin. Suorissa pinoissa odottavat vaatteet ovat kutsuvia. On vielä muutamia paikkoja, jotka kaipaavat organisoimista ja ehkä poistojakin: urheiluvaatteet on yksi, ja eteisen piirongin laatikot toinen. Jälkimmäisessä on pipoja ja hanskoja, ja tällä hetkellä hyvin talvisia tamineita edelleen. Voisi tehdä tilaa lippiksille ja aurinkolaseille. Kampauspöydänlaatikot järjestin myös.
Vielä isompi urakka oli lasten lelujen läpikäyminen. Tällä kertaa ei tarvinnut tehdä salasiivousta, vaan nuoriso osallistui raivaamiseen ihan itse. Hämmästyttävä ja elähyttävä kokemus! Ainakin muovikassillinen ihan silkkaa roinaa meni suoraan roskiin. Esikoinen suostui myös luopumaan käpykokoelmastaan, vain yksi lomamatkalta tuotu jättikäpy säästettiin. Iso kassillinen vanhoja pelejä ja palapelejä toimitettiin ilahduttamaan pientä serkkua. Lastenhuoneen kirjahylly odottaa vielä raivaamista. Pitäisi myös keksiä jokin patenttisysteemi kaikkia askartelutarvikkeita varten. Ne leviävät aina ympäri pöytää, eikä siinä lopulta mahdu enää tekemään mitään. Hyviä ideoita otetaan vastaan!
Näiden lisäksi olen uusintanut viherkasveja, joista heitin muutaman suoraan roskiin (ötököitä) ja ostin uusia tilalle. Uudet olen vaihtanut isompiin ruukkuihin. Parveke on aivan surkeassa tilassa, en ole tehnyt siellä mitään, en istuttanut mitään enkä muutenkaan laittanut sitä mitenkään. Asialle on tehtävä jotain, koko parveke menee ihan hukkaan, jos siellä ei viitsi oleskella.
Minusta tällainen järjestäminen (paitsi tuo parveke, sitä en saa aikaiseksi) on yleisesti ottaen tosi mukavaa. Vaatii sen vaivannäön että jaksaa ruveta, mutta varsinainen tavaroiden järjestäminen ja karsiminen on hauskaa. Pidän siitä, että järjestämisen jälkeen pieni pala maailmaa on jälleen jämptissä ojennuksessa. Myös se, että tietää ettei kaapeissa ole ylimääräistä tavaraa, on mukavaa. Ja sitten on ihanaa avata kaappi tai laatikko, ja nähdä se kaunis järjestys.
Kun vuosi sitten pelasin minimalismipeliä aktiivisesti koko kuukauden, ja onnistuin poistamaan kodistamme yli 500 konkreettista asiaa, kuului jälkeenpäin kritiikkiä. Että helppoahan se on, jos ensin hilloaa kaikenlaisia roskia, ja sitten heittää ne kerralla pois. Mutta väitin silloin ja väitän tiukasti edelleen, että osa omaisuudesta muuttuu roskaksi huomaamatta. Mistä sitä voi tietää, millä sekunnilla vanhoista sukista on elastaani lötsähtänyt? Jos ei ole pariin vuoteen ollut käyttöä, ja sitten ne ottaa esiin siivouksen yhteydessä, vetää jalkaansa ja toteaa käyttökelvottomiksi, niin silloin kyseessä on roska. Tavara on ollut oletettavasti käyttökelpoinen siihen hetkeen saakka, kunnes tajuaa ettei se enää olekaan. Tällaista kertyy kaappeihin huomaamatta, ja kunnon raivaus poistaa kunnollisten tavaroiden joukosta nämä huonot.
Olenkin tässä miettinyt, josko aloittaisin uuden minimalismipelin. Tällä kertaa en ajatellut noudattaa sitä sääntöä, että tavaroita olisi poistettava yhtä monta, kuin mitä päivän numero olisi. Viime syksynä siis poistin 4. päivänä neljä tavaraa ja 18. päivänä 18 tavaraa jne. Tänä kesänä voisin ottaa tavoitteeksi yksi päivässä. Jos poistettavaa löytyisi enemmän, niin mikäpä siinä, mutta tämän peli pelattaisiin ilman sen kummempia suorituspaineita. Taukoakin voisi välillä pitää. Kyseessä olisi siis jonkinlainen kevyt teema kesäloman ajalle, jolloin tavoitteena olisi käydä kotia vähitellen läpi ja poistaa aina ylimääräistä, mitä tulisi vastaan. Voisin dokumentoida poistoja tänne ja instagramiin (minut löytää sieltä nimellä @arkijarki, tervetuloa seuraamaan). Lähtisikö joku kaveriksi?
Olen siivonnut melko paljon kesäkuussa. Koen, että meillä ei ole juurikaan kaaos laatikoita tai kaappeja, mutta uskomaton määrä tavaraa on lähtenyt pois. Esimerkiksi lasten puuhakirjoja. Ne ovat mieluisia ja tarpeellisia, mutta sitten koittaa hetki, jolloin ne ovat täytettyjä tai liian helppoja. Niitä poistin valtavasti. Vaatteita olen myynyt kirpparilla ja iso kassillisen odottaa vielä vientiä kaverille. Välillä joku säästetty vaate on tosiaan muuttunut roskaksi, kun esimerkiksi kuminauha on kuoleentunut. Meillä on hurjasti askartelutarvikkeita. Yksi pieni kaappi sisältää sellaista, mitä lapset saavat itse ottaa. Korkeammalla on laatikoita, jollaisissa sotkevampaa, kuten sormivärejä. Ne on kätevä nostaa kaapista, mutta valvotusti, jotta ei pääse syntymään kaaosta. Vaikka kaikelle on oma paikkansa, niin kyllä kotona riittää koko ajan setvittävää, ettei hyvä tilanne pääse huonontumaan ja että perussiivoaminen sujuu helposti ilman tavaroiden väistelyä.
Puuhakirja on toinen hyvä esimerkki sellaisesta tavarasta, josta tulee huomaamatta roska. Ensin se on tärkeä, eikä sitä saa laittaa pois, ja sitten muutaman kuukauden päästä se onkin jo melkein tehty eikä enää kiinnosta. Nämä on pakko käydä läpi muutaman kerran vuodessa, ja harventaa varastoja. Koen että meilläkään ei ole mitään hirveitä pimeitä komeroita täydessä kaaoksessa, mutta silti on ihanaa saada kaikki aina silloin tällöin tip top ojennukseen!
Siivosin kesäkuussa vaatehuoneen (jossa en juurikaan säilytä vaatteita vaan joulukoristeita, retkeilykamoja tms.) kunnolla ekan kerran muuton jälkeen. (Muutin kotiini kolme vuotta sitten.) Lattialla oli lojunut tilaa viemässä pari erilaista valaisinta ja ilokseni sain ne ja pari muutakin isoa tavaraa annettua siskoilleni. Järjestely on kivaa, kun siihen ryhtyy! Ja iloa tuottaa, kun itselle tarpeeton tavara pääsee taas käyttöön jossain toisessa huushollissa.
Usein myös huomaa, että joku kauan lykkääntynyt raivaus ei lopulta viekään kovin kauan. Huomasin eilen tämän, kun vihdoin sain parvekkeen jotenkuten kuntoon.
Et kertonut tarkemmin millainen askartelutarvikesysteemi teillä on tai millaisista tarvikkeista on kyse, mutta helpoin on sellainen selälleen asetettava lokerikko, jossa eri koloissa on eri tavaraa. Siis vierekkäisissä (ei päällekkäisissä!) omissa koloissaan liimat, sakset, helmet, glittertuubit, liidut, tussit jne. Sakset, tussit jne mielellään pystyssä. Käytön jälkeen tarvike palautetaan siihen omaan lokeroonsa eikä lojumaan kaaokseksi askartelualustalle. Siivous tarkoittaa silloin sitä että kootaan kaikki paperityyppiset jutut pinoksi, nostetaan pino ja lokerikko johonkin hyllyyn ja pyyhkäistään silppu askartelupaikalta roskikseen 🙂
Vika on varmaan siinä, että mitään systeemiä ei ole. Pitäisi kehittää! Tuollainen lokerikko olisi hyvä, mutta pieni epäilys on siitä, palautuisivatko kaikki omiin lokeroihinsa. Mutta kuulostaa houkuttelevalta. Tällä hetkellä askartelutarvikkeille on yksi pahvilaatikko, jossa kaikki on yhdessä läjässä.
Minäkin voisin aloittaa uuden karsimiskierroksen lomalla. Vaikka aika tyhjää alkaa olemaan, niin tavaraa on silti aivan liikaa. Aloitan ulkovarastosta.
Meillä ei ole ulkovarastoa mutta on vintti ja kellari. Niihin en ole vielä uskaltautunut kovin syvällisesti. Veikkaan että sisältäkin löytyy kampetta poistettavaksi. Mutta varmasti todella otollinen kohde aloittaa!