Aihearkisto: Viikon vinkit

Viikon vinkit: silica gelille käyttöä, säästöä vai kulutusta sekä muovi kosmetiikassa

Julkaistu , kirjoittanut
9

Iltalehdessä luetellaan seitsemän eri tapaa, jolla niitä pieniä kosteutta imeviä pusseja voi hyötykäyttää. Huomasin, että minulla on yksi niistä jo käytössä, sillä pidän sellaista pussia kampauspöydän meikkilaatikossa. En tiedä onko siitä mitään höytyä, mutta eipä siitä ole haittaakaan.

Tässä on kiinnostava juttu: jos vähennämme kulutusta, tuemmeko silloin epähuomiossa epäekologisempaa maailmaa? Kulutustutkija Mika Pantzarilla on mielenkiintoisia argumentteja kuluttamisen puolesta. Ensisijaisesti ymmärrän tämän niin, että jos kuluttamisen vähentämisestä säästyy rahaa, kannattaa olla tarkkaa, mihin sen käyttää. Mutta Pantzar tekee kenties turhan yksioikoisia johtopäätöksiä, nimittäin onhan silläkin väliä, millaista kuluttamista vähentää. Kaikista palveluista peritään arvonlisävero myös, joten jos ostan vähemmän vaatteita, mutta ostan säästyneillä rahoilla esimerkiksi kampaamopalveluita, en näe tässä suurta ekologista ongelmaa, päinvastoin. Verokantakin on sama, mutta rahat jäävät kokonaisuudessaan kotimaahan. (YLE)

Ei sunnuntaita ilman muovia. En ehtinyt luonnonkosmetiikkamessuilla kuunnella ainuttakaan esitystä, vaikka kiinnostavia aiheita olisi kyllä ollut. Noora Shingler puhui tilaisuudesta muovista kosmetiikassa, ja huomasin, että hänen puheenvuoronsa on luettavissa Kemikaalicocktail-blogissa. Esityksestä käy ilmi kiinnostavia seikkoja, kuten esimerkiksi se, millaisilla nimillä muovi on INCI-listoihin piiloutunut. Samoin oletteko tulleet ajatelleeksi, että vegaaninen kosmetiikka sisältää usein muovia. Se on eri asia kuin (sertifioitu) luonnonkosmetiikka, joka taas ei koskaan sisällä muovia.

 

Viikon vinkit: muovia, raivaamista ja maidontuotantoa

Julkaistu , kirjoittanut
3

Muovi puhuttaa, ja suoraan sanottuna en haluaisi tästä jatkuvasti kirjoittaa. Ensi viikolla tulee ihan taatusti jotain muuta. Mutta tässä on vielä muutama artikkeli, joissa asiaa käsitellään hyvin eri näkökulmista, joten linkkaan ne tähän. Näiden juttujen jälkeen pari linkkiä myös muihin aiheisiin.

Moni on tämän artikkelin varmaan jo lukenut, mutta linkkaan sen tähän YLEn uutisen pullovesien mikromuoveista. Otsikointi kuulostaa hurjalta (pulloveden mukana juot muovia), mutta haluaisin nostaa tähän pari asiaa kyseisestä artikkelista. Ensinnäkin tutkituista vesistä vain kahta myydään Suomessa: Eviania ja San Pellegrinoa. Näistä löytyi muoveja vähiten. Tuli nopeasti mieleen, että näinköhän hinta korreloisi laadun kanssa tässä asiassa? Toiseksi  lainaan jutussa haastateltua asiantuntijaa, joka kertoo että ”Jos voileipä putoaa lattialle, siihen tarttuu suurella todennäköisyydellä myös muovipartikkeleita. Ja jos lasillisen hanavettä jättää yöksi yöpöydälle, siinäkin on taatusti huonepölyn sisältämiä muovihiukkasia.” Tämä pisti kyllä minut ajattelemaan asioiden suhteellisuutta. En osta yleensä pullovettä, mutta jos joskus esimerkiksi matkalla ostan, en siis tuhoa sillä terveyttäni.

Yle on koostanut myös hyvän paketin muovin terveyshaitoista. Toinen kiinnostava näkökulma on muovin verotus. Olen sitä mieltä, että jos oikeasti tällaisille asioille halutaan tehdä jotain, asiaa ei voi eikä saa jättää yksittäisten ihmisten harteille. Suomessa ei ajatusta tyrmätä, eikä myöskään EU-tasolla. Se, miten vero toteutettaisiin, on toinen kysymys, mutta on hyvä että asiaa edes mietitään.

Koska olen korviani myöten täynnä näitä muovijuttuja, laitan tähän vielä muutaman vähän erilaisen linkin.

Miksi meillä on kodit pullollaan tavaraa? Miksi nuoret eivät halua suurten ikäluokkien aarteita itselleen? Ihan kiinnostava juttu kotien raivaamisesta ammattijärjestäjän ja tavarasuhteen tutkijan näkemyksillä höystettynä. (Keskisuomalainen)

Tulin tästä uutisesta ja videoista hyvälle tuulelle. Nuori maatilan isäntä kertoo kansantajuisesti, mitä maitotilalla tapahtuu, ja miltä siellä normaalisti näyttää. Tämmöiset tietoiskut ovat hyviä. Ihmisten pitäisi tietää, miltä ruoantuotanto näyttää silloin, kun asiat ovat hyvin. Muuten mielikuvaksi jää vain ne pimeässä kuvatut kauhuvideot tiloilta, joissa asiat eivät ole kunnossa.

Viikon vinkit: muovi on pahasta, tai ehkä ei, mutta sittenkin on

Julkaistu , kirjoittanut
38

En tiedä mitä on tapahtunut, mutta muovista on parin viime viikon aikana tullut kuuma puheenaihe. Ydinviesti on kaikkialla sama: muovia pitää välttää ja sen käyttö kannattaa lopettaa pikimmiten. Muovi on epäterveellistä ihmiselle, se saastuttaa meret ja on valtava ongelma kierrätyksessä. On kiintoisaa nähdä, mihin tämä päätyy. Tuleeko tästä kestoaihe, joka lopulta johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa, vai onko kyseessä ohimenevä ilmiö, joka unohtuu, kun jotain muuta tulee tilalle. Tein 2000-luvulla graduni geenimuunnellusta ruoasta. Silloin aihe oli todella pinnalla, ja siitä kirjoitettiin usein – useimmiten vastaan. Nykyisin geenimuuntelusta huolestuneisiin uutisiin törmää varsin harvoin.

Koska muovista puhutaan kiivaasti, olen ajan hermolla ja tarjoan teille aiheeseen liittyviä linkkejä. Ensimmäisessä Eviran asiantuntija kertoo, että ruoan säilyttäminen muovissa ei ole suositeltavaa, paitsi lyhytaikaisesti. Jos näin on, haluan seuraavaksi tietää, miten marjat pakastetaan ilman muovia? Siitä ei nimittäin puhuta mitään, mutta ainakaan mikroon ei muovia pidä laittaa. Kuumentaminen ainoastaan edistää haitallisten aineiden siirtymistä ruokaan. Lasi olisi hyvä vaihtoehto muovisäilytykselle ylipäätään. (YLE)

Tässäkö on kaiken pahan alku ja juuri?

Entäs sitten biohajoava muovi? Siis ne vihreät ohuet muovipussit hevi-osastolla ruokakaupoissa? Ne pitäisi kieltää, sanoo tutkija Johanna Kohvakka. Hänen kirjoittaa, että biohajoavatmuovit eivät oikeasti maadu, vaan aiheuttavat ongelmia: muuttuvat mikromuoviksi, tuottavat pahimmillaan päästöjä ilmakehään ja niiden hiilijalanjälki on usein suurempi kuin muiden materiaalien.

Mutta mitä pitäisi sitten ajatella siitä, että VTT:n asiantuntija on ihan eri mieltä. HS:n artikkelissa lienee maksumuuri, mutta lainaan olennaisen tähän: ”aidosti biohajoavat muovit muuttuvat oikeissa olosuhteissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tärkkelyspohjaiset kuluttajille markkinoidut biohajoavat pussit. Vielä paremmin hajoavat erityisesti kotikompostointiin markkinoidut pussit.” Näin siis todetaan Hesarin jutussa. Samoin sanoo Ämmässuon ekoteollisuuslaitoksen edustaja kertoo, että biomuovi vaikuttaa hajoavan. Mutta hajoaako se todella, vai muuttuuko se vain mikromuoviksi, joka ei mullan seasta erotu?

Mitä tässä pitäisi ajatella? Kuinka iso stressi tästä pitäisi ottaa? Muovi on niin kuin lentäminen. Tiedän sen olevan pahasta, mutta ilman on vaikea olla. Sen takia linkitän tähän vielä yhden provosoivan kirjoituksen, jossa rinnastetaan kierrätys ja lentäminen. Varoitan ennalta, että kirjoitus herättää tunteita. Tai herätti ainakin minussa, sillä Sitran elämäntapatestin mukaan elän varsin mallikelpoista elämää – jos vain lopettaisin lentämisen. Välillä olisi kyllä mukavaa lakata välittämästä, sen verran hankalia ajatuksia tämä maailman pelastaminen herättää.

Viikon vinkit: muovittomuutta, hometta ja perintöturkiksia

Julkaistu , kirjoittanut
11

Arkijärki.net on ollut hiihtolomalla kuluneen viikon. Nyt olen taas työpöydän ääressä, ja huomenna tulossa helmikuun tekstiiliraportti. Vaatteita on sekä tullut että mennyt huomattavasti vilkkaammin kuin pitkään aikaan. Sitä ennen kuitenkin viikon vinkit.

Muovittomuudesta puhutaan paljon, ja olikin kiinnostavaa lukea uutinen muovittomasta ruokakaupasta. Tämä ihme sijaitsee Amsterdamissa, ja itse asiassa kyse on yhdestä osastosta, ei sentään koko kaupasta. Minusta tuntuu, että muovittomuudesta on tulossa vähän samanlainen ilmiö kuin luomu aikoinaan oli. Aluksi sitä ihmeteltiin, pidettiin turhana ja kalliina ja muutamien erikoistyyppien hömpötyksenä. Mutta niin vain luomustakin on tullut normaalia, ja luomuvaihtoehtoja löytyy tavallisesta lähikaupasta melkein joka kategoriasta. Keskon ja SOK:n tyrmäävät kommentit muovittomuuden mahdottomuudesta kuulostavat minusta aika samanlaisilta. Uskon kuitenkin, että tämä trendi ei ole ohimenevä. Yhä useampi kuluttaja ei halua käyttää muovia, jos vaihtoehtoja on. Joten kaupat hoi, tarjotkaa niitä meille! (YLE)

En tähän hätään muista, olenko linkannut tätä jo aiemmin, mutta edelliseen liittyen tässä on erittäin hyvä tietopaketti muovin kierrättämisestä. Eli millaista muovia muovinkeräykseen, miten puhtaana ja missä muodossa. (HS)

Kevennetään tunnelmaa klassisella pelottelujutulla – missä kaikkialla saattaakaan kasvaa hometta? Totuuden nimessä on kyllä kerrottava, että olen löytänyt hometta jääkaapistani (lasisen hyllyn takareunasta seinän välistä). Muista jutun mainitsemista paikoista en, mutta muuta köhnää niistä kyllä löytyy. (Iltalehti)

Loppuun vielä kiinnostava kysymys: mitä mieltä olette perintöturkiksista? Turkistarhaus on kieltämättä epäeettistä, tosin en tiedä onko se sen epäeettisempää kuin broilerintuotanto ja mikä tahansa lihatuotanto muutenkaan. Turkiksilla on kuitenkin broileria huonompi maine. Mutta mitä jos turkki onkin mummulta peritty. Voiko sitä käyttää? Minun mielestäni kyllä voi. Hulluuttahan olisi jättää se koiden syötäväksi kaappiin etenkin tällaisilla pakkasilla. Itse en turkkia omista (enkä tule sellaista perimäänkään), mutta jos vastaan tulisi kaunis vintageturkki, voisin kyllä harkita sen ostamista. Entä te? (YLE)

Viikon vinkit: Yritysaktivismia, lisää leikkuulaudoista sekä vesijalanjälki

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässä mielenkiintoinen artikkeli siitä, onko Finlaysonin vähän poikkeavat kampanjan silkkaa markkinointia, vai onko yritys ihan oikeasti maailmanparannusasialla. Tykkään monista Finlaysonin kampanjoista tosi paljon. Esimerkiksi ne lakanat, joilla luvataan 50 vuoden takuu, erilaiset vaatekeräyskampanjat ja muut vastaavat ovat minusta olleet aivan nerokasta markkinointia. En ole tullut ajatelleeksi, että kyseessä saattaisi oikeasti olla kyse yritysvaikuttamisesta. Siis sellaisesta, että yritys käyttää huomioarvoaan edistääkseen arvojensa mukaisia asioita. Mielenkiintoinen ajatus kaikkiaan! (Mainonta & Markkinointi)

Tässä jatkoa viime viikon leikkuulautajuttuun. Iltasanomissa listataan muovin ja puun hyvät ja huonot puolet. Alan kallistua jutun mukaiseen ratkaisuun, että on hyvä olla molemmat versiot.

Hiilijalanjälki on kaikille tuttu, mutta entä vesijalanjälki? Makeasta vedestä on monin paikoin pulaa, ja mm. eri kasvien viljely kuluttaa eri määrän vettä. Tässä YLEn jutussa perehdytään aiheeseen tarkemmin ruuan näkökulmasta. Vesijalanjäljen koko ei tietenkään määrittele automaattisesti ruoan eettisyyttä, mutta se on yksi näkökulma, jota voi miettiä. Peruna on tässä suhteessa erinomainen raaka- aine!

 

Viikon vinkit: kierrätystesti sekä hygieninen leikkuulauta

Julkaistu , kirjoittanut
4

Miten hävitetään vanha kynsilakka? Kuuluuko kahvipaketti metallinkierrätykseen? Osaatko lajitella jätteet oikein? Sen voi testata Ylen sivuilla. (Sain täydet pisteet. Huh!)

Törmäsin uutiseen, jonka mukaan puupinnalla bakteerit viihtyvät huonommin kuin muovissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että puinen leikkuulauta on hygienisempi kuin muovi. Olenkin jo pidempään miettinyt, että muovisten leikkuulautojen aika taitaa olla meilläkin vähitellen ohi. Mutta miten ne puiset pestään niin, etteivät ne väänny? (Maaseudun Tulevaisuus)

Maanantain sekalaiset (viikon vinkit)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Olin eilen maalla ja päivä vierähti pitkälti mäenlaskussa ja pullansyömisessä. Viikon viralliset linkit jäivät siksi pois, mutta korjataan tilanne tänään. Viimeisimmässä podcastissa puhun luonnonkosmetiikasta. Kuin tilauksesta Karkkipäivä-blogissa ilmestyi todella hyvä ja kattava selvitys luonnonkosmetiikasta. Sannin pitkässä ja perusteellisessa artikkelissa annetaan hyvät ohjeet, kuinka löytää juuri itselleen sopivaa luonnonkosmetiikkaa, merkkivinkkejä myöten. Käsitellyksi tulevat niin hinta, koostumukset kuin muutkin eri merkkejä erottelevat asiat. Mikäli olet kiinnostunut luonnonkosmetiikasta, mutta et tiedä mistä aloittaa, aloita tästä artikkelista. Lisäksi löysin Iltasanomien nettisivuilta listauksen edullisesta luonnonkosmetiikasta, jota saa marketeista. Eiköhän näillä vinkeillä pääse ainakin alkuun.

Podcastista puheenollen olen todella turhautunut, sillä viimeisimmät 5 jaksoa eivät tällä hetkellä toistu puhelimen sovelluksissa. Tietokoneella kuunnellessa kaikki kuuluu kuitenkin aivan normaalisti. Olen yrittänyt löytää ongelmaan ratkaisua, mutta en käsitä mistä tämä johtuu. Etenkin, kun nämä jaksot ovat aiemmin kuuluneet normaalisti, mutta nyt ne ovat jotenkin kadonneet puhelimesta. Mitään muutoksia en kuitenkaan ole niihin blogin puolella tehnyt, joten asia on täysi mysteeri. Pahoin pelkään, että tämä ongelma koskee myös muita puhelimia kuin omaani. Olen törmännyt ongelmaan myös muiden podcastien kohdalla aina ajoittain, mutta en aiemmin omalla kohdalla. Jos tiedätte miten tämä ratkaistaan, niin kertokaa. Netistä löytyvä tieto on hyvin ristiriitaista. Osan mielestä syy on sovelluksessa, osan mielestä podcastin tarjoassa ja osan mielestä nettiyhteyksissä. Joka tapauksessa tein blogiin podcasteille oman sivun, jossa ne kaikki ovat kootusti kuunneltavissa. Latasin äsken uusimman ja huonoimmin toimivan jakson blogin kautta uudelleen, ja se rupesi näköjään toimimaan myös puhelimessa niin, että jakson lataa (eli klikkaa sitä pientä pilven kuvaa) ensin ja kuuntelee sitten. Jos ehdin, yritän samaa konstia myös noille jaksoille 11-14, josko nekin siitä tokenisivat. Blogin kautta kaikki jaksot ovat kuitenkin taatusti aina kuunneltavissa.

Huomasitteko, että vaikka eilen ei postausta tullut, kirjoitin lauantaina siitä, mikä on shoppailun ja ostamisen ero. Olen tätä miettinyt aika paljon viime aikoina, sillä olen tajunnut että shoppailu houkuttelee, vaikka olenkin kuvitellut että en tykkää siitä yhtään. Kirjoitan aiheesta piakkoin lisää, sen verran kiinnostava se on.

Linkkaan vielä tähän Caps Lookin ensimmäisen workshop-videoon, jolla Iina kertoo, miten hän löysi kapselipukeutumisen ja millaisia vaikutuksia sillä oli hänelle tuttuakin tutumpiin vaatekriiseihin. Iina kyllä puhuu asiaa (en minä muuten tätä yhteistyötä hänen kanssaan tekisikään). Tältä hän muuten näyttää:

Tällaisia sekalaisia kuulumisia tähän viikon alkuun. Selkeämpää menoa luvassa huomenna, paneudun silloin tuohon shoppailuasiaan tarkemmin.

Viikon vinkit: kapselipuvusto, asiantuntijan vaatevuosi sekä tärkeää muoviasiaa

Julkaistu , kirjoittanut
5

Kiinnostaako kapselipukeutuminen? Caps Look tarjoaa helmikuussa ilmaisen kapselipukeutumisen workshopin eli työpajan. Työpaja toteutetaan virtuaalisesti, eli se koostuu kolmesta videosta sekä yhdestä live-webinaarista. Jos kapselipukeutuminen kiinnostaa, Caps Lookin Iina lienee Suomen paras asiantuntija tällä saralla. Workshoppiin voi rekisteröityä tästä, samalla sivulla myös tarkemmat päivämäärät ja tiedot. Arkijärki.net tekee tässä kuussa yhteistyötä Caps Lookin kanssa. 

 

Jatkan vaateasioilla, ja linkkaan vaateguruni Rinna Saramäen blogiin, jossa hän analysoi viime vuoden vaatehankintansa. Rinnalla on budjetti, hän tietää tyylinsä ja hän todella tekee löytöjä kierrätyskeskusten ilmaislaareista ja kirppisten parin euron rekeiltä. Tätä taitoa haluaisin itsekin kehittää, en ole ollenkaan taitava penkoja. Muistakaa myös Rinnan loistava kirja Hyvän mielen vaatekaappi!

Muovi, tuo murheenkryyni. Kierrätystä kehitetään ja ihmiset ovat lähteneet ainakin pääkaupunkiseudulla siihen niin innokkaasti mukaan, että systeemi yskii kovan kuormituksen takia. Mutta tutkijan mukaan muovit ovat hankalia monesta syystä. Mitä niistä liukenee, mitä niihin on käytetty, voidaanko ne lopulta kierrättää. Tämä pitkä mutta informatiivinen artikkeli kannattaa lukea, jos muovi arjessamme kiinnostaa. Tutkijan viesti kuluttajille on yksinkertainen: osta vähemmän tavaraa, ja osta hajusteettomia tuotteita. Osta elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan ilman muovikäärettä. Tässä on tekemistä, mutta aina kannattaa yrittää. (YLE)

Vinkkaan vielä tähän loppuun Emmyn ja Reiman kampanjasta, joka on voimassa helmikuun ajan. Emmy myy puolestasi käytettyjä vaatteita, ja kierrätyslaatikkoja löytyy Reiman liikkeistä. Jos mukana on Reiman vaatteita, saa alekupongin ja ilmaiset käsittelykulut. Tässä on yksi mahdollisuus hankkiutua pitämättömistä vaatteista fiksusti eroon.

Vaalipäivän vinkit: hävikitön ravintola, suomalaisia innovaatioita ja taistelua muovikasseja vastaan

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämä oli hauska pieni uutinen: Helsingissä avautuu ravintola, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että asiat voi aina yrittää tehdä toisin, myös ravintola-alalla. Ruokahävikin osuus kaikesta on 20%, joten kehitettävää silläkin saralla on. Toivottavasti Nolla löytää asiakkaita ja kokeilu onnistuu. (Helsingin Uutiset)

Toivoa tuo myös tämä artikkeli, jossa kerrotaan erilaisista suomalaisista innovaatioista, joilla voidaan korvata muovia pakkauksissa. Minusta on todella kiva lukea tällaisia uutisia, joista tulee sellainen olo, ettei kaikki ole vielä menetetty. Jos markkioille tulee ”muovikelmu”, joka ei todellisuudessa ole muovia, ostan sitä varmasti. Puhumattakaan kosmetiikkapakkauksesta, joka on jotain muuta kuin muovia. (YLE)

Suomessa muovikassien käyttö on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun ne tulivat maksullisiksi myös muissa, kuin ruokakaupoissa. (MTV) Minua hämmästyttää kerta toisensa jälkeen, miten alttiita olemme ottamaan mitä tahansa tavaraa, jos se on ilmaista. Ja vaikka maksu olisi vain parikymmentä senttiä, sama tavara muuttuu heti sellaiseksi, ettei siitä missään nimessä haluta maksaa. Toisaalta kaikissa maissa ei olla tyydytty tällaiseen vapaaehtoiseen vähentämiseen, vaan muovikassien käytöstä voi saada isoja sanktioita. (YLE)

Ja vielä loppuun tärkeä asia: muistakaa käydä äänestämässä! Aidosti yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä toimiva demokratia eivät ole tässä maailmassa itsestäänselvyyksiä. Juhlitaan niitä käyttämällä äänioikeuttamme! Hyvää vaalipäivää kaikille!

Viikon vinkit: Marttojen vinkit ruokasuunnitteluun, pyykinkuivaukseen sekä elämäntapatesti

Julkaistu , kirjoittanut
17

Olen löytänyt paljon materiaalia arjen ateriasuunnittelusta englanniksi, mutta suomeksi hyvin vähän. Ilmeisesti tämä ei ole täällä sellainen harrastus, josta kukaan erityisemmin bloggaisi. Ainoa konkreettinen suomenkielinen lähde on Marttojen nettisivu, sillä tietenkin Martat ovat pohtineet myös tätä asiaa. Tässä linkki Marttojen ruokasuunnittelun sivuille. 

Kannattaako pyykit kuivata pakkasella ulkona? Itse sanoisin että en usko, ja vähän samaan tulokseen tulee Marttojen asiantuntijakin. (Iltalehti)

Oletko joskus miettinyt, millainen hiilijalanjälkesi on? Huomasin, että Sitra on kehittänyt varsin helppokäyttöisen mittarin, jolla sitä voi mitata. Ainahan nämä ovat suuntaa-antavia, mutta sekin on hyvä. Kyllä tällä saa ihan kohtuullisen käsityksen omasta hiilijalanjäljestään, ja siitä, millä sitä voisi pienentää. Ja muistakaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Vaikka tiettyjen valintojen merkitys voisi tässä kohdassa olla melko pieni, niillä voi olla muita hyviä seurauksia.