Eilen tartuttiin yksissä tuumin sellaiseen mörköön, joka on kummitellut to do -listalla jo pitkään. Raivattiin nimittäin vinttikomero. Kannustimena toimi taloyhtiön pihalle tuotu roskalava, joka oli juuri tällaista toimintaa varten sinne tilattu. Viikonlopun aikana lava tuli kukkuroilleen roinaa, joten vaikuttaa siltä, että moni muukin oli ollut samoissa hommissa.
Meidän vinttikomero oli aika kauheassa kunnossa. Sitä ei ollut koskaan sen kummemmin järjestetty eikä organisoitu. Sen sijaan sinne oli viety tavaroita sitä mukaa kun niistä oli pitänyt päästä eroon. Vintissä oli paljon tarpeellista, mutta myös paljon ihan rehellistä roskaa. Raivaaminen vain on ollut hankalaa, kun tila on pieni ja ahdas, ja tavaroita paljon.
Ennen selkeyttä tulee lisää sotkua
Komero on pitkä ja kapea, joten aloitin tyhjentämällä lattian niin, että komerossa mahtui kulkemaan. Tästä tuli heti hirveä sotku käytävälle, mutta usein on niin, että ensin tulee pahempi sotku ennen kuin tulee siistiä. Sitten aloin nostella tavaroita eri pinoihin: roskalavalle, kierrätyskeskukseen, säilytettäviin. Kannoimme lavalle kaikenlaista tarpeetonta: vessasta irroitetun kaapin, vanhan kenkätelineen, rikkinäisen valaisimen (irrotin energiansäästölamput ensin, koska ne ovat ongelmajätettä), vanhoja mappeja, tyhjiä pahvilaatikoita, rikkinäisen tuolin, vanhan lampaantaljan, jonne koit olivat tehneet pesän, sekä paljon pienempää roskaa. Suurimmat esineet olivat vanha liukuovi, joka oli jo edellisen asukkaan peruja, sekä kookas liukuovinen kaappi, jonka alkuperää en enää edes muista. Luulen, että se on kulkeutunut vintiltä toiseen jo parikymmentä vuotta. Oli helpotus päästä niistä vihdoinkin eroon.
Kun kaikki nuo isot möhkäleet saatiin vintiltä ulos, komeroon tuli huomattavasti enemmän tilaa. Pääsin käsiksi sellaisiin laatikoihin, jotka ovat olleet pitkään hautautuneena muiden tavaroiden alle. Siten sain vintiltä lisää tavaraa pois: kaksi laatikkoa nuortenkirjoja toin sisälle, koska nyt niille on paikka lastenhuoneen kirjahyllyssä. Löysin pussillisen vanhoja pyyhkeitä, jotka olin aikanaan pakannut pois, sillä ne olivat eriparisia ja liian pieniä kylpypyyhkeeksi. Mutta ne olivatkin lastenpyyhkeitä, ja nyt meillä on lapsia. Takaisin käyttöön siis. Kassillisen vanhoja työpapereita toin alakertaan käydäkseni ne läpi – luulen, että suurin osa joutaa roskiin. Tällä tavalla raivaten vinttikomero siistiytyi silmissä. Sinne jääneet tavarat sai nyt järjestää järkevästi niin, että tilassa mahtuu myös liikkumaan. Muutamia tavaroita kannoimme suoraan autoon, ja tarkoitus on viedä ne kierrätyskeskukseen, kun seuraavan kerran lähdetään liikkeelle.
Tehty on parempi kuin täydellinen
Täydellinen ei komerosta tullut vieläkään. Minulla ei ollut aikaa eikä energiaa käydä läpi jokaikistä tavaraa, ja harkita sen säilytettävyyttä. Mutta nyt kun nuo tavarat on saatu hyllyyn ja kaikkeen pääsee helposti käsiksi, voi tätä tarkempaa raivausta tehdä pieni osa kerrallaan. Vintille jäi yksi laatikollinen kukkaruukkuja, jotka käyn jossain vaiheessa läpi, ja poistan rumat ja turhat. Vanha elfa-kori täyttyi pienemmällä sekalaisella tavaralla, mutta on ihan realistista ajatella, että setvin nekin kori kerrallaan.
Olennaista kuitenkin on, että vintti on tämän operaation jälkeen siisti ja huomattavasti käyttökelpoisempi kuin ennen. Lastenvaatteiden kierrätys lapselta toiselle ja eteenpäin kirppikselle vaatii kohtuullisen organisoitunutta säilytystilaa, ja nyt sellaista on. Kaikki matot ovat yhdessä nurkassa, kaikki pulkat ja lumilapiot toisessa, eikä lattialla säilytetä muuta kuin matkalaukkuja. Kun pahimpia roinia saatiin pois, kaikki mahtuu nyt kaappeihin ja hyllyihin, jotka vintissä on. Lakaisin vielä lattiankin, joten lopputulos oli suorastaan hieno.
Tavoitteena on siis tylsänä sadepäivänä ottaa käsittelyyn yksi hylly kaapista tai elfasta, ja karsia seuraavaksi vähän tiheämmällä kammalla. En kuitenkaan halua lattialle enää ylimääräistä, koska se haittaa liikkumista niin paljon. Itse asiassa salaisuushan on siinä, ettei vintille alunperinkään roudata turhaa tavaraa. Tämä on hyvä pitää jatkossa mielessä. Tavarat voisi vintin sijasta kantaa suoraan autoon, ja ajella ne jäteasemalle, sen sijaan että niitä ensin säilötään vintillä monta vuotta.
Onko joku muu meinannut raivata vinttejä, varastoja tai kellareita kesän aikana?
Hieno suoritus todellakin!
Kiitos!
Minulla ei ole koskaan ollut vintillä muuta tavaraa kuin pakkauslaatikoita muuttoa varten. Minusta vintit ovat useimmiten likaisia ja pölyisiä paikkoja, ja se haju tarttuu tavaraan. Minulla on yläkaapeissa ollut sellaista, minkä muut vievät yleensä vinttiin.Kausitavaroille on yksi pitkä kaappi ja se riittää.
Pölyistä siellä kyllä on, mutta mitään erityistä hajua en ole vintillämme huomannut. Taitaa olla niin olemattomat eristeet seinissä, että tuuletus pelaa hyvin. Meillä kyllä pelkästään kausivaatteet vievät niin paljon tilaa, että vintti on ihan ehdoton. Ja onhan minulla myös joulukoristeita aikamoinen määrä, mutta olenkin tunnustanut olevani joulufriikki.
En vielä,mutta kellari ja kodinhoitohuone on listalla… ties kuinka monetta vuotta… olen tainnut tästä mainita joskus aikaisemminkin täällä kommenteissa.
Autotallikin vaatis järjestelyä ja raivausta…Kun ehtis ja jaksais..;)
Ota sinäkin tämä tehty on parempi kuin täydellinen -mentaliteetti sen kodinhoitohuoneen kanssa, niin eiköhän se siitä ala parantua. Nurkka kerrallaan. Minä en olisi saanut tätä tehtyä, ellei se roskalava olisi tullut pihalle juuri nyt. Kun sen poistumiselle oli takaraja, niin kummasti löytyi myös motivaatiota.
Hieno urakka!
Minä raivasin ulkovaraston viime kesänä aika pitkälle. Aloitin jo toissakesänä, ja tänä kesänä olisi tarkoitus saada jäljelle jääneet tavarat järkevään järjestykseen. On siellä vielä varmasti myös pois pantavaa roinaa. Pitäisi ainakin viedä paikalliselle puutarhalle vanhoja kukkapurkkeja, he kun sanoivat niitä käyttävänsä mielellään. (Nyt olisi vaatehuoneen raivaus, ja sitten yhden korkean komeron, jossa on kaikenlaista sekalaista ryönää…)
Haaveilen sellaisesta tilanteesta, että kaikelle mitä omistan, olisi joku tarve. Mutta tämä on varmaan utopiaa. Siinä ajassa, kun saa yhden tilan raivattua, toisesta päästä pitäisi aloittaa uudestaan, koska tarpeet muuttuvat. Juuri nyt vintti on kuitenkin hyvä siinä mielessä, että sinne mahtuu hyvin sisälle ja kaikkeen pääsee käsiksi.
Onnittelut 🙂 Mulla oli tapana siivota ja käydä varasto läpi kerran kaksi vuodessa ja sääntönä oli, ettei lattialle kasattu juuri mitään, jotta varastossa on helpompi liikkua. Käytin varastoa myös säännöllisesti, sillä säilytin siellä aktiivikäytössä olevia eräkamoja. Kun mies tuli taloon, homma räjähti käsistä – eipä säilytystila toiminutkaan enää kuten ennen…Pikkuhiljaa siis kohti edes puoleen entisestä. 😀
VOin tunnustaa että edellisen kerran vintti oli siivottu. ….ööö ei ikinä. Joten olihan tämä korkea aika jo. Kaksi kertaa vuodessa on kyllä sellainen tahti, että siinä ei paljon roinaa ehdi kertyä!
Itse tyhjensin vintin muutama vuosi sitten kerättyäni sinne ensin usean vuoden ajan leluja, muistoja, joulukoristeita, kirjoja, astioita sekä kaikkea mitä en enää käyttänyt. Lopulta vintti oli oviaukkoon asti täynnä tavaraa eikä siellä päässyt liikkumaan. Asia ärsytti, mutta raivaamisen aloittaminenkaan ei innostanut, joten venytin siivousurakkaa kunnes enää en jaksanut kaivautua romuvuoren läpi etsimään joulukoristeita ja olin yleisesti turhautunut tavaroihin joita seilaa asunnossa paikasta toiseen käyttämättömänä. Tyhjensin koko vintin (osissa sillä tavaraa oli runsaasti) ja kävin tavarat läpi lomaviikolla. Myynnin, lahjoitusten ja kierrätyksen jälkeen jäljelle jäi muutama laatikko joista en itse voinut tehdä poistopäätöstä ja olo oli todella kevyt ja helpottunut. Siitä lähtikin muun asunnon puhdistaminen turhista tavaroista ja nykyään tiedän tarkalleen mitä omistan ja missä ne sijaitsevat. Kerran vuodessa käyn läpi mitä omistan ja tavaramäärä pysynyt samoissa lukemissa nämä vuodet, enkä kaipaa yhtäkään niistä tuhansista tavaroista joista luovuin. Kulutuskäyttäytyminenkin muuttui siinä samalla ja ympäristöasiat alkoivat ihan eri tavalla kiinnostamaan. Edelleen pidän kauniista esineistä ja kodin sisustamisesta mutta saan uutta ilmettä pienillä muutoksilla ja piristystä puutarhan kasveista maljakossa. Aikaa on nykyään paljon kun koti on aina lähes järjestyksessä, ehtii hyvin lueskella blogeja ja syventyä hyviin kirjoihin.
Vintin siivoamisen lykkääminen on helppoa, kun se ei ole jatkuvasti näkyvillä häiritsemässä. Onneksi mekin saimme tämän homman nyt tehtyä. Tarvitsen vinttikomeroa välttämättä, koska joulupallojakin on jo niin paljon, että niiden säilyttäminen muualla olisi todella epäkäytännöllistä. Mutta tavoitteena on, että vähitellen saan vintin siihen kuntoon, että sielläkin on vain sellaista, minkä aidosti haluan säilyttää. Ensimmäine harppaus on jo otettu, nyt sitten pitää jatkaa pienemmissä erissä.