Pyykkirutiineja on käsittääkseni olemassa karkeasti ottaen kahta koulukuntaa: On sellaisen tasaisen tahdin systeemi, jossa pestään suunnilleen yksi koneellinen päivässä, tai sitten on pyykkipäivä kerran viikossa. Molemmilla on vakaa kannattajakuntansa, ja voin hyvin kuvitella, miten omasta rutiinista poikkeavaa tapaa on jopa vaikea ymmärtää. Sitten on tietysti vielä se joukko, joka pesee pyykkiä silloin kun sitä tuntuu olevan tarpeeksi pestäväksi, eikä käsitä, mihin ihmiset ylipäätään mitään pyykkirutiineja edes tarvitsevat. Itse rakastan rutiineja ja sitä, kun arkiset kotityöt sujuvat automaattiohjauksella.
Vanha rutiini
Pyykki on erityisen otollinen rutiineille, koska sitä on välttämättä pestävä jokseenkin säännöllisesti, etenkin jos asuu perheessä. Tähän saakka sellainen noin koneellinen päivässä tai joka toinen tai kolmas päivä on ollut meillä sopiva rytmi. Meillä ei ole kovin paljon tilaa likapyykin säilytykselle tai kuivaamiselle, joten on ollut mielekästä vajottaa pyykkikoria tasaiseen tahtiin. Nyt olen muuttamassa tätä käytäntöä.
Olen vuoden alusta lähtien miettinyt, miten organisoisin arkeni entistä järkevämmin niin, että olennaisille hommille jäisi enemmän aikaa. Tulin siihen tulokseen, että on aika kokeilla pyykkipäivää. Vaikka yhden koneellisen peseminen tuntuu melko pieneltä työltä, tosiasiassa siihen menee kaikkineen päivineen vähintään puoli tuntia, ja usein enemmän. Tosin tämä aika jakautuu monelle pätkälle, mistä taas seuraa se, että joutuu keskeyttämään muut työt jotta pyykki edistyisi. Osiin purettuna pyykinpesu näyttää tältä:
- pyykin lajittelu (2-10 min)
- koneen täyttö ja käynnistys (1-2 min)
- puhtaan pyykin ripustaminen (5-10 min)
- kuivan pyykin viikkaaminen ja vieminen kaappiin (10-20 min)
- silittäminen ja/tai mankelointi (0-60 min)
Tässä näkee, että sinänsä yksinkertainen toimenpide ”yksi koneellinen pyykkiä” koostuu oikeasti sarjasta tehtäviä, jotka on pakko tehdä tietyssä järjestyksessä. Nämä arvioimani ajat ovat sellaisia, jotka toteutuvat meillä, mutta ne voivat tietysti vaihdella paljonkin riippuen kodista ja systeemistä. Esimerkiksi jos meillä olisi kodinhoitohuone, likapyykin lajittelun voisi tehdä valmiiksi, mutta meillä se ei onnistu. Tiedän, että kaikki eivät lajittele lainkaan, mutta säästetyt minuutit kostautuvat kulahtaneina vaatteina. Valkoinen ei pysy valkoisena, jos sitä pesee värikkäiden mukana. Pesen mieluummin vajaan koneen, kuin mustia ja valkoisia vaatteita yhdessä.
Onneksi teline ei enää ole keskellä olohuonetta…
Silittäminen ja mankelointi ovat myös vapaaehtoisia, enkä suinkaan silitä kaikkea. Mutta silitän kyllä tyynynliinat, keittiöpyyhkeet, pöytäliinat ym. liinavaatteet sekä vaatteet, jotka on tarkoitettu silitettäviksi (puuvillaiset mekot, puserot, hameet). Silitettäviä vaatteita ei ole hirveästi, ja jos sellaisia ei satu koneeseen, silitysaika on nolla. Mutta liinavaatepyykissä saattaa koko koneellinen vaatia silitystä tai mankelointia. Mankeloinnista tingin ensimmäisenä, kun aika on tiukilla.
Uusi rutiini
Päätin, että siirrän kaiken pyykin pesun viikonlopulle. Yritän silloin pestä pyykkikorin niin tyhjäksi kuin mahdollista, ja silittää niin paljon kuin suinkin ehdin. Ideana on, että lajittelen useamman koneellisen valmiiksi, vien pesuhuoneeseen odottamaan, ja yritän tehdä pyykinpesun mahdollisimman liukuhihnalta. Sillä aikaa kun kone pesee, silitän silityskopan tyhjäksi, ja viikkaan kaappiin vaatteet, jos viikattavaa on.
Kokonaisuudessaan pyykkiin käytetty aika ei ehkä hirveästi vähene (vaikka toivon että pientä ajansäästöä tässä syntyy), mutta tällä tavalla arkipäivistä poistuu monta keskeytystä. Samalla vapautuu myös metatyökapasiteettia, kun ei tarvitse viikon aikana miettiä, pitäisikö pyykätä vai ei. Olen suunnitellut, että jos viikonloppuna ei syystä tai toisesta ehdi kaikesta suoriutua, maanantai on vielä varapäivä, jolloin voin hoitaa loppuun ne mitä en viikonloppuna ehtinyt. Jos maanantaina tai viimeistään tiistaina pyykkikori on tyhjä, viikon pyykit mahtuvat siihen hyvin. Pyrin samalla pidentämään vaatteiden pitoaikaa, niin että pyykkiä myös kertyisi vähemmän.
Olen nyt pari viikkoa harjoitellut tätä. On yllättävän vaikeaa muuttaa tapaa, johon on vuosien ajan tottunut. Heti ensimmäisellä viikolla tuli vanhasta muistista vähän väliä sellainen olo, että pitäisi varmaan mennä pesemään koneellinen, vaikka ei siis tarvinnut. Seuraavalla viikolla olin kipeän lapsen kanssa kotona, ja päädyin kuitenkin tyhjentämään pyykkikoria, sillä en oikein pystynyt tekemään kunnolla töitäkään. Ensi viikolla yritän taas palata tähän uuteen rutiiniin.
Kumpaan koulukuntaan te kuulutte? Kuinka usein pesette pyykkiä?
Heh, mä olen juuri näitä, jotka vain pesevät pyykkiä ilman mitään rutiineja. Joskus säännöllisesti koneellinen päivässä, joskus on pidempi tauko ja sitten pesen monta koneellista peräkkäin. Jne. En edes kaipaa mitään rutiinia tähän, ennemmin seuraan tilannetta ja reagoin sen mukaan. Toki tässä auttaa se, että minusta pyykinpesu on mukavaa, eikä toisaalta satunnaiset pyykkisumat ahdista.
Itsekin pesen ilman mitään rutiinia.Pesen kun tarpeeksi pestävää pyykkiä.Itse kun tykkään pestä pyykit vanhalla pulsaattoripesukoneella.Sen vuoksi pesen ison kasan pyykkiä kerralla.Itse kun ”rakastan” pyykinpesua vanhalla nostalgisella pulsattoripesukoneella.Minusta on mukavaa pestä pyykit vanhalla pulsaattoripesukoneella nykypäivänäkin.Puhdasta pyykkiä tulee näinkin vuosien kokemuksella.
Mahtavaa että homma toimii!
Pidän pyykkipäivän kerran kuussa ja pesen silloin yhden naisen talouden pyykit taloyhtiön pesutuvassa. N. 5-6 koneellista. Tuuletan suurimman osan vaatteistani niin pestävää tulee lähinnä vain lakanoista, pyyhkeistä ja pikkupyykistä.
Mä varmaan pesen edelleen liian tiheästi. Toisaalta just tuli päiväkodista märkärupivaroitus, ja kun näitä kulkutauteja on liikkeellä niin todellakaan ei tee mieli ottaa riskejä. Ohjeistus on, että vaatteet pyykkiin joka päivä, ja mielelläni noudatan jos sillä tämänkin taudin välttää…
Itsekin pesen yleensä kerran kuussa yhden hengen taloudessa.Itse kun tykkään pestä pyykit vanhalla pulsaattoripesukoneella.Osittain senkin takia pesen yleensä kerran kuussa.
Ihan tarpeen mukaan. En näe järkeä erillisissä pyykkipäivissä, kun kerran on oma kone. On niin helppo kotityö, että sama pestä vaikka joka päivä jos on tarpeen. Ihan kuten tiskikonekin käynnistetään kun se on suurin piirtein täynnä.
Mä olen kokenut rutiinit miellyttäviksi sekä tiskin että pyykin suhteen, koska niiden ansiosta pystyn ennakoimaan sekä sen, milloin pitää töitä tehdä, että sen, milloin on puhtaita vaatteita ja astioita saatavilla.
Pidän viikonloppuna yleensä ns. löhö- eli lukupäivän, jonka ohessa pyöritän pesukonetta tarpeen mukaan. Yhden naisen taloudessa riittää pienempi pesukone, jolloin ei tule vajaita koneellisia eikä se vie niin paljoa tilaa kylppäristä.
Tähänkin asiaan liittyy se, että tuntee oman tyylinsä. Käytän pääasiassa, mutta en sentään pelkästään, mustia ja valkoisia vaatteita (ja jopa kodintekstiilejä) eli eri värisiä koneellisia ei tule paljoa.
Silityksen minimoin eli silitän lähinnä vain kesäiset pellavavaatteet ja paitikset, joita käytän nykyään erittäin harvoin. Tällä hetkellä en edes omista silitysrautaa ja viime kesänkin onnistuin selviämään ilman sitä. En ole ikinä ennen kuullut tyynyliinoja tai keittiöpyyhkeitä silitettävän. Oli minulla aikoinaan ranskalainen poikaystävä, joka silitti alusvaatteensakin! 😄
Olen ennen halunnut pitää viikonloput vapaina pyykeistä, mutta nyt olen ruvennut ajattelemaan sen toisin päin: haluan pitää arkipäivät vapaina pyykistä! Nuo vaatteiden värit ym. on juuri sellaisia, mihin voi itse halutessaan vaikuttaa, ja ne voivat helpottaa kotirutiineja paljonkin. Meillä kaksi lasta rakastaa värikkäitä vaatteita, joten valkoisen ja mustan lisäksi tulee kirjavaa pyykkiä.
Täällä neljän hengen taloudessa pesen pyykkiä silloin kun pyykkikorit ovat sen verran täynnä, että koneellinen täyttyy. Käytännössä siis noin kerran tai kaksi viikossa.
Olen kiinnittänyt enemmän huomiota siihen, etten turhaan pesisi ns. puolipitoisia vaatteita vaan oikeasti likaiset päätyisivät vain pyykkikoriin. Tämä vähentänyt pyykin määrää huomattavasti.
Sanoisin, että pesen nykyään koneellisen vähemmän pyykkiä viikossa kuin aiemmin. Luonto ja vaatteet kiittävät 🙂
Nää puolipitoiset on tosiaan ongelma. Pikkulapsilla vaatteet meni aina yhden käytön jälkeen likaisina pyykkiin, mutta isommilla säilyy puhtaana pidempään. Tämä on myös mulla tavoitteena! Systeemiä kehitellessä…
Olen itsekin ottanut käyttööni viime syksynä viikonlopun pyykkipäivän. Se edellyttää, että lapsilla on riittävästi vaatetta viikon varalle. Meillä on hyvin valikoivilla teineillä 2-3 kouluun sopivaa ja mieleistä (merkki)hupparia ja kahdet siistimmät verkkarit. Puhtaat kouluvaatteet menevät päälle kahdesti viikossa, maanantaina ja torstaina. Lisäksi on viikonloppua varten ja varalle muutamat huonommat verkkarit ja hupparit. Kalsareita ja sukkia täytyy riittää joka päivälle puhtaat.Tämä systeemi on helpottanut elämäämme, kun teinien ei joka aamu tarvitse miettiä erikseen, mitkä vaatteet laittaa päälle, eikä kenenkään tarvitse pohtia ovatko halutut vaatteet puhtaana: eräänlainen kapselivaatekaappi siis! Nuoremalla, joka sotkee enemmän on enemmän vaatetta, mutta nekin riittävät hyvin. Minun osuuteni on vain huolehtia siitä, että maanantaihin mennessä on kaappi täynnä viikolla tarvittavia vaatteita. Tämä systeemi toimii meillä!
Tässä kiteytyy rutiinien paras puoli, eli ennakoitavuus. Juuri tähän tähtään, että kaikilla (myös itsellä) on puhtaita vaatteita kaapissa, ja että tiedän milloin on kotitöitä edessä. Teidän systeemi kuulostaa tosi hyvältä!
Hmmm…..enpä ole koskaan asiaa noin syvällisesti pohtinut. Pesen pyykkiä joka päivä, ainakin melkein. Heitän aamulla pyykin koneeseen, jossain vaiheessa siirrän ne kuivuriin ja siitä viikkaan kaappeihin. Lajittelen pyykin värien ja materiaalien mukaan. Lakanoiden vaihtopäivänä laitan aamulla lakanat koneeseen ja illalla takaisin käyttöön. Olen jo vuosia sitten luopunut lakanavarastoista, nyt taitaa olla parit…jos vaikka vaihtelua haluaa. Samoin pyyhkeiden määrä on vuosikausien saatossa vähentynyt. Säilytystilan tarve oli jatkuva ongelma, kunnes aloimme miettimään miksi ihmeessä kaapit ovat täynnä asioita, kun todennäköisesti niitä pystyy käyttämään vain yhtä asiaa kerrallaan. Siitä lähti ajatus tekstiilien ja taloustavaroiden vähentäminen. Käytimme loppuun ja uusia ostetaan vain tarpeeseen. Nykyisin vaatehuolto on niin nopeaa, että on mielestäni järjetöntä omistaa kymmeniä t-paitoja tai housuja. Vähemmälläkin pääsee.
Sirpa
Minulla on myös aika niukasti lakanoita omaan sänkyyn, mutta lasten sänkyihin on enemmän. Kuivuria ei ole, joten lakanapyykki on ripustettava suihkukaapin päälle roikkumaan. Tästä seuraa se, että kovin montaa lakanaa ei voi kerralla pestä, sillä kuivatustilaa ei ole. Pyyhkeitä on liikaa, mutta ne ovat enimmäkseen vanhaa ja kestävää Finlaysonia, joten kestävät varmaan elämäni loppuun saakka. Siivousräteiksi niitä siirtyy pikkuhiljaa, mutta eipä näytä siltä, että puutetta tulisi kovinkaan pian!
Sinituotteella on kätevä kuivausteline, joka laitetaan oven päälle. Pidän sitä kylppärin oven sisäpuolella ja kuivaan siinä mm. lakanoita.
Mä en halua, että vapaapäivät menevät liikaa kodinhoitoon. Pyykkiihuolto vie toki aikaa, mutta sitä voi tehdä kätevästi arkena muiden töiden lomassa. Pesen tarpeen mukaan, joskus useammin ja joskus harvemmin. Esim. jos on paljon urheiluvaatteita, niin en halua, että ne odottaisi pesua miltei viikon. Meillä on iso pyykkikaappi, jossa voi suoraan lajitella erilaista pesua vaativat vaatteet. Lakanoiden pesuun täytyy toki varata enemmän aikaa, sillä haluan ne mahdollisimman nopeasti mankeloituna takaisin kaappiin. Kätevä vinkki on muuten, että jokaisella perheenjäsenellä on oman värinen sukkanipsu. Sukat pysyvät yhdessä ja pyykkitelineellä näkee heti kenen sukat on kyseessä, jos on samanväristä ja melko samankokoisia.
Tuollainen pyykkikaappi olisi unelma! Jos mulla joskus on oikea kodinhoitohuone, niin haluan kunnon lajittelusysteemin likapyykille. Minulla on ollut sama ajatus vapaapäivistä, mutta nyt olen alkanut miettiä asioita uudelta kantilta. Koska teen töitä kotoakäsin, minun on vahdittava niitä arvokkaita työtunteja jotka käytössä on, jotten käytä niitä sellaisiin töihin, joita voin tehdä silloinkin kun koko perhe on paikalla. Siksi tämä muutos.
Meillä mennään pyykkipäivän ja tarpeen välimaastossa. Pääosa pyykistä pestään noin kerran viikossa (osa jakeista ja välillä muutenkin harvemmin parin viikon välein), nopeaa pesua vaativat urheilupyykit tai lasten kriittiset ulkovaatteet pestään tarvittaessa heti. Suurin osa pyykistä kuivataan rummussa, ja siksi haluan pestä ja kuivata täysiä koneellisia.
Se, missä meillä on rutiini on likapyykin lajittelu. Pyykinlajittelu, pesu ja kuivaus tapahtuu pienessä alle kahden neliön WC:ssä, jonne mahtuu lajittelu kuuteen jakeeseen (kangaskassit kierrätyskassitelineissä). Täysi kassillinen on täysi koneellinen, ja tilannetta on helppo seurata.
Ennen lapsia käytössä oli yksi pyykkikori, ja mielestäni pyykkihuolto sujuu nyt helpommin, vaikka pyykkiä tulee kaksikolme kertaa enemmän. Silloin meillä ei ollut rumpua, ja se on mun mielestä olennainen mahdollistaja ja helpottaja tässä systeemissä lajittelun rinnalla. Aikuisten vaatteita kuivaan henkareille ripustettuna ja siitä suoraan kaappiin nostaen.
Lajittelu onnistuisi myös esim Elfa-koreissa, ja jakeita kannattaa olla sen verran kun on itselle tarkoituksenmukaista. Meillä käytössä on hienopyykki, valkopyykki, tummat (40 ja 60 astetta) sekä valkokirjopyykki (samoin 40 ja 60). Vähiten tulee täysvalkoista. Hienopyykkiä pesen vain minä, mutta muuten pyykkiä pyörittävät myös muut perheenjäsenet. Systeemi vaatii sukkia ja muita alusvaatteita reilun viikon tarpeiksi, muun osalta ei ole juuri tullut kriittisiä tarpeita (jos tulee, likainen vaate on helppo ”paikallistaa” ja pyöräyttää kyseinen jae pesun kautta). Pidän siitäkin, että kierrossa pyörii todennäköisesti hieman isompi osa vaatekaapin sisällöstä kuin jokapäiväisessä pyykkirytmissä.
Olisi mukava kuulla, minkälaiseen käytäntöön päädyt ja kokemuksiasi siitä!
Mun piti vielä lisätä, että jostain olen omaksunut lakanapyykin suhteen sellaisen rutiinin, että jos aikataulu antaa myöten, heitän lakanoiden vaihdon yhteydessä aluslakanat suoraan pesuun ja kuivausrummusta takaisin suoraan sänkyyn. Meillä käytetään muotoonommeltuja lakanoita, joten tällä konstilla välttyy niiden hankalalta viikkaamiselta. Pussilakanoita tykkään vaihdella, joten ne heitän pyykkikassiin vuoroaan odottamaan.
Joku jo kirjoitti, että toimiva tapa vähentää pyykinpesun määrää on välttää puolipitoisten vaatteiden päätymistä pyykkiin. Olen samaa mieltä, vaikka se aiheuttaakin varsinkin lapsilla puolipitoisten kasaantumista ja kasoittumista…
Tämä pyykkiasia on herättänyt ällistyttävän määrän kommentteja ja keskustelua! Kuvittelin, ettei banaalimpaa aihetta olekaan, mutta olin väärässä. Kunhan tässä saan tämän uuden rutiinin raiteilleen, raportoin kyllä miten sujuu. Kuvittelen, että urheiluvaatteita täytyy varmaan heittää koneeseen viikon aikanakin, en halua niitä haisemaan minnekään. Meillä on pienet säilytystilat. Luulen, että täytyy kehitellä lapsille myös tuollainen puolipitoisten säilytyskoppa tms. jotta ne eivät kinostu pitkin seinänvieriä. Nyt sitä nimittäin tapahtuu, ja lopputulos on että kun vaatteet ovat aikansa pyörineet lattialla, käyn kuitenkin hakemassa ne pyykkiin. Ei kovin tarkoituksenmukaista.
Medän pyykkirutiini on pestä joka päivä jotain. Perheessä on urheilevia jäseniä, joten tykkään heittää hikikamppeet suoraan pesuun käytön jälkeen. Vanhan pyykkikoneen hajottua hankimme uuden ja se käsittääkseni punnitsee pyykin, joten vajaat koneellisetkaan ei ole enää ongelma. Kuivausrummussa pyörii kaikki aluvaatteet, urheilukerrastot, sukat ja ne, joiden ulkonäöllä ei ole niin väliä. Lakanat pestään aamulla ja ovat illalla käyttövalmiita takaisin sänkyyn. Meillä on kaapissa käytännössä yhdet vieras-/oksennustautivarat lakanoita.
Nykyisin mun ajatus on se, että kannattaa olla vähän vaatteita, lakanoita ja pyyhkeitä. Mun mielestä isoissa tekstiilimäärissä ei ole järkeä, koska niiden huoltamiseen menee aikaa, ja säilyttämiseen tarvitaan tilaa (puhtaana ja likaisena). Tämä tyyli kostautuu sitten siinä vaiheessa, kun lähdetään viikon reissuun ja kellään ei ole edes alushousuja niin pitkäksi ajaksi 😀 Mutta aina on selvitty, kun ulkomailla ollaan uikkareissa suurin osa ajasta ja pikkupyykit saa hotellin vessassa pestyä tarvittaessa.
Mietin aina tekstiilejä ostaessani niiden pestävyyttä. Päiväpeitot on sellaisia, että ne saa kotikoneessa helposti pestyä. Samoin matoissa suosin konepestävyyttä. Ja sohvatyynyjen päälliset saa irti ja pestyä koneessa.
Ja pyykkihuolto on mun suosikki-kotityöni, jos sitä edes kotityöksi osaan laskea.
Luulen, että myös tekstiilien määrän suhteen on kahta koulukuntaa: niitä jotka näkevät pienen määrän edut, ja niitä jotka tykkäävät että on enemmän. Itse kuulun jälkimmäiseen, osittain tämän silitystarpeen takia. Haluan silitetyt tyynynliinat, ja jos niitä on vain vähän, pitäisi silittää aina heti pesun jälkeen. Minusta on mukavaa, kun on vähän ”bufferia”, eli kaapista löytyy uusia vaikkei aina ehtisikään silittää. Vaatteitakin meillä on paljon, kuopuksella etenkin, kun hän perii kaiken esikoiselta ja sitten tulee väistämättä vielä lahjoja ja hankintojakin. Lastenvaatteissa on minusta vaikea löytää sopivaa balanssia, ettei olisi liikaa mutta kuitenkin tarpeeksi!
Meillä tulee kirjopyykki, vaaleat ja tummat sekä lakanat, jossa tarpeen mukaan pestään myös alusvaatteita. Käsinkudottuja villavaatteita ym. pesen myös käsin, ainakin sesongin lopussa. Pesen, kun vaatteita alkaa olla tarpeeksi pestäväksi. Toimii yleensä hyvin, mutta vaatii oman koneen. Joskus pikapesu pelastaa. Ongelmaa on aiheuttanut lähinnä ylivärjätyt punaiset vaatteet, joille valmistaja on antanut liian alhaisen pesulämpötilan ja värit ovat levinneet vaatteeseen.
Aikaisemmin kun omaa konetta ei ollut pesin pyykkituvassa, ja silloin oli pyykkipäivä, ja pyöritin useamman koneen päivässä, vuoro piti varata, ja samalla varasi myös mankelihuoneen. Noina päivinä pesin myös käsipyykkiä samanaikaisesti.
Tykkäisin vieläkin tuosta pyykkitupa-päivästä, etenkin jos olisi teollisuuskone millä pestä ja ehkä kuivatakin, mutta ainakin lingota. Kerrostalossa ja rivitalossa kun en haluaisi pyykkihuoltoa kylpyhuoneesen, mutta sinne se keskittyy pakostakin. Pienten lasten kanssa tietysti pyykkitupapäivää on hankalampi järjestää.
Saattaisin käyttää jopa itsepalvelupesulaa, jos sellaisia olisi, edellyttäen, että vaatteet saisi oikeasti kuivaksi. Pesulapalveluita käytän hankalissa vaatteissa ja muuttojen yhteydessä.
Minä voisin ottaa avuksi myös pyykkituvan ja kuivaushuoneen, ja liinavaatepäivänä se varmaan on tarpeellistakin. Mutta pesutupa on kaukana kotiovelta, enkä oikein jaksa sinne asti raahautua ellei ole pakko. Meillä on pesukone kylppärissä, ja kuivausteline työhuoneessa. Pyykit pysyvät onneksi pois silmistä, aiemmin ne olivat aina keskellä olohuonetta. Se oli aika kauhean näköistä. Pesulaa käytän kyllä myös, silloin kun on hankalasti pestäviä asioita, tai vaatteita jotka tarvitsevat kemiallisen pesun.
Pesen liinavaatteet, untuvatäkit, tyynyt, kylpypyyhkeet ja kylpytakit taloyhtiön perustuvassa, koska siellä on tehokkaampi kuivausrumpu kuin itselläni. Lisäksi siellä on iso kuivaushuone. Mankelia en ole käyttänyt. Pitäisi joskus kokeilla. Myös untuvatakit tulevat kuohkeiksi pesutuvan koneessa ja kuivurissa. Kaikenlaisen sälän, kuten sukat, alusvaatteet, pikkupyyhkeet ja hienopyykin pesen omalla koneella ehkä joka toinen viikko tai jopa harvemmin. Minulla on niin paljon sukkia ja alusvaatteita, että niitä kyllä piisaa, vaikka olisin kuukausia pyykkäämättä. Satunnaisesti pesen myös käsin jotain silkkitoppeja ja villapipoja. Olen muutenkin tietoisesti vähentänyt turhaa pyykin pesua. En koskaan pese mitään puolipitoisia, vaan pyrin käyttämään vaatteet aina likapyykkikori kuntoon.
Luin jostain, että uusiin taloyhtiöihin tulee pesutupiin matonpesukoneitakin. Sellainen olisi kyllä hyvä olla joka kerrostalossa.
Itekin pesen yleensä kerran kuussa kesäisin toki parikertaa kuussa. Käytän mankelia liinavateille.Itse tykkään pestä pyykit mielelläni vanhalla pulsaattoripesukoneella nykypäivänäkin.Kyllä pyykistä tulee näinkin puhdasta.
Jäin miettimään tuota lakanoiden määrää. Jos olisikin vain sellainen määrä, että suoraan mankelista sänkyyn. Nyt meillä on aika monet lakanat. Jos niitä vähentäisi, niin kaappiin tulisi kyllä paljon tilaa, mutta en tarvitse sitä tilaa millekään muulle. Sitten kun lapset eivät käytä enää junior kokoa, niin he tarvitsevat näitä aikuisten kokoa, joten ei tarvitse ostaa. Ehkä kannattaa kuitenkin toimia niin, että kun kuluvat poistettavaksi kuntoon, niin ei osta uusia kuin todelliseen tarpeeseen. Mietin vielä, että pyykin pesuun vaikuttaa toki pyykin laatu. Esim. pyyhkeet voi heittää suoraan kuivausrumpuun ja sieltä kaappiin ja se homma hoituu nopeasti. Jotain pyykkiä joutuu ripustamaan tarkasti ja silittämään ja se ei hoidu ihan noin vaan.
Pesen pyykkiä silloin kun sitä on riittävästi koneelliseen. Laitan pyykit illalla koneeseen ja koneen ajastuksella niin että pesu päättyy aamulla, kun nousen ylös. Ripustan pyykit aamulla ja viikkaan illalla kaappiin. Silitän vain harvoja vaatteita ja silityspino on yleensä se mikä kasvaa ja odottaa. Silitän lakanat, joten silittäminen vie sitten kasaantuessaan jonkin verran aikaa. Lyhyitä ohjelmia (hienopesut, ulkovaatteet yms.) pesen illallakin. Aamulla ripustaminen ei vie kauaa ja sitä aikaa ei oikein osaa edes laskea kotityöajaksi, koska kun pyykkiä ei ole ripustettavaksi en välttämättä tee muutakaan kotityötä. Mutta nousen siis aamulla yksin, lapsi herää myöhemmin ja lähtee itsenäisesti kouluun. Lapsiaamuissa tämä olisi varmasti haastavampaa.
Myös astianpesukoneessa sama rutiini.
Kiitos vinkistä. Uusi pesukone pesee 40 asteenkin pyykin kolmen tunnin ohjelmalla, ellei sitä lyhennä, joten yöksihän se kannattaisi laittaa päälle.
Itse olen pesettänyt lakanapyykin n. 20 vuotta pesulassa. Sieltä ne tulevat tuoksuvina, sileiksi mankeloituina ja pysyvät vuoteessakin siisteinä pidempään. Mökillä toki pesen lakanapyykin omassa koneessa ja se kuivuu narulla ulkona. Kantakaupungin asunnon kylpyhuoneessa onnistuu ihan hyvin muu vaatteiden pesu ja kuivatus. Lähes pilattuani Joutsen-kevytuntuvatakin itse pesemällä haluaisin heittää vähän uutta näkökulmaa keskusteluun: käytämmekö liian vähän palveluita, onko kaikki pakko tehdä itse.
Hyvä kysymys. Moni varmaan käyttää palveluja niissä puitteissa, kuin se on mahdollista. Mutta on varmasti myös sellaista tottumuskysymystä. Kun seuraan amerikkalaisia kodinhoidon podcasteja ym. niissä huomaa, että palveluja käytetään herkemmin kuin Suomessa. Meillä on vahvana itse tekemisen mentaliteetti, ja palveluja pidetään turhana luksuksena. Pystyn eläytymään tähän, koska vastustin kotisiivoojaa monta vuotta, kunnes lopulta annoin periksi, ja nyt en enää vaihtaisi pois.
Jos vaikka pesulapalveluita ajatellaan, itse kyllä pesen lakanapyykit mielelläni kotona, koska se on halvempaa ja vaivattomampaa (kuljettaminen, ellei käytä kuljetuspalvelua, joka sekin taitaa maksaa extraa). Ja yhdelle vastenmieliset jutut on sellaisia, mitä on toisen mielestä kiva tehdä, joten miksi ulkoistaa. Esim. meidän perheessä just pyykinpesu ja siivoaminen, autonpesu, renkaanvaihto, pienet korjaus- ja rakennushommat jne. tehdään itse, mutta koiran trimmaamiseen käytän mielelläni ammattilaista.
itsekin pesen lakanat ja muut pyykit kotona.Itse olen pikkupojasta asti pitänyt pyykinpesusta.Itse pesn pyykit nostalgisella pulsaatoripesukoneela mielelläni nykyisinkin.Kyllä pyykistä tulee puhdasta näinkinari.kaarppinen
Suosittelen kokeilemaan Dr Beckmann värin- ja liankerääjä -liinoja. Pyykki ei värjäänny, vaikka olisi esimerkiksi musta sukka vahingossa valkopyykin seurassa. Samoin kirjopyykkiä voi pestä huoletta.
Minulla onkin näitä käytössä! Mielestäni ne eivät silti korvaa sitä, että valkoiset ja mustat pestään erillään. Sen sijaan toimivat hyvin, jos ensimmäistä kertaa pesen jotain voimakkaan väristä vaatetta muiden joukossa. Olen hankkinut myös saman firman valkaisuliinoja, ja niitä käytä ajoittain myös valkoisen pyykin joukossa, jolloin valkoinen väri kirkastuu.
Meillä pestään pyykkiä melko tasaiseen tahtiin ilman pyykkipäivää. Mielestäni se menee helposti siinä sivussa. Oikeastaan pyykkipäivä voisi olla hankala toteuttaa: likapyykille ja kuivatukselle pitäisi järjestää lisää tilaa ja toisaalta esimerkiksi viikonloppuna toteutettuna se sitoisi liikaa olemaan kotona ”vahtimassa” konetta. Pyykkikoneemme on varsin hidas eikä meillä ei ole kuivausrumpua.
Peseekö joku oikeasti pyykkiä joka päivä? Meneekö ne vaatteet puhtaana pyykkiin jos pyykkiä tulee noin paljon? Meille pestään pyykkiä 1-2 koneellista viikossa ja meillä on pieni lapsi, ja molemmat urheilevat paljon. Ja tuo kaksi koneellista tulee lähinnä siitä, että en viitsi laittaa mustia ja valkoisia samaan koneelliseen. Itse käytän samoja vaatteita 3 päivää, voi olla että jopa 5 päivää. Varsinkin hameet eivät helposti likaannu, joten niille riittää tuuletus, samoin neuleille. Pyykkiin menee lähinnä alusvaatteita ja sukkahousuja, sekä T-paitoja ja urheilukamat.
Nämä on varmaan pitkälti makuasioita. Minä laitan sukat, alushousut ja urheiluvaatteet pyykkiin systeemaattisesti joka käytön jälkeen. Sitten taas farkkuja en pese, ennen kuin niissä on päällepäin nähtävää likaa. Toisaalta lastenvaatteet laitan herkästi pyykkiin jos niissä näkyy tahra, vaikka periaatteessa yksi tahra ei varmaan estäisi vaatteen pitämistä. Sitten tulee pyykkiä pyyhkeistä, lakanoista ym, että helposti voin kuvitella että pyykkiä riittää joka päivälle, etenkin jos on isompi perhe. Riippuu varmasti myös koneen koosta ja siitä, miten täysiä koneellisia pesee.