Ehkä siksi, että olen viime aikoina karsinut niin paljon tavaroita kodista, olen myös kiinnittänyt tavallista enemmän huomiota siihen, millaisia tavaroita meille on tullut lisää. Poistosaldo on tällä hetkellä vielä isompi kuin hankintasaldo, mutta tämä kuukausi on havainnollistanut hyvin sen, miten tavaroita myös tulee kotiin jatkuvasti. Enkä ole edes ostanut vaatteita! Kyse on ihan muista jutuista.
Tässä kuussa meille on tullut muunmuassa nämä asiat:
- 12 uutta kuohuviinilasia
- kosteusvoide ja kaksi matkakokoista kosmetiikkapakkausta
- kolme lasiamppelia
- viherkasveja
- suojaruukku isoimmalle uudelle viherkasville
- serviettejä
- leikkuulauta
- puhelimen panssarilaseja
- mikrokuituliinoja
- tyynynliinoja
- No okei, ostin yhdet lenkkarit itselle
Osa noista on suoraan korvannut tavaran, jonka olen kuun aikana heittänyt minimalismipelin myötä pois. Esimerkiksi ostin uuden leikkuulaudan ja laitoin vanhan ja likaisen roskiin. Ostin uusia serviettejä, koska edelliset olivat loppu. Puhelimen näytön suojus oli mennyt rikki sekä minulta että lapselta, joten ostin molemmille uudet. Juuri näissä tapauksissa tavaramäärä pysyy entisellään, sillä vanha on poistettu ja uusi vain korvaa edellisen.
Ostin amppelin ja multaa. Kasvi ja kiinnitysnauha löytyi omasta takaa.
Sitten on sellaisia tavaroita, jotka korvaavat jotain, mitä on karsittu aikaisemmin. Tarvitsimme kipeästi lisää tyynynliinoja, joten äitini avustuksella niitä tuunattiin vanhoista lakanoista lisää. Minulla on aiemmin ollut paljon tyynynliinoja, mutta ne ovat aikojen saatossa kirjaimellisesti kuluneet puhki. Nämä tyynynliinat tulivat tarpeeseen. Viinilaseja on meillä kymmeniä kappaleita (ja niitä kaikkia käytetään säännöllisesti, sillä tykkään isoista juhlista), mutta niitäkin menee tasaiseen tahtiin rikki yksi silloin, toinen tällöin. Ikeareissulla ostettiin samalla kertaa 12 kpl lisää, ennakoiden sitä että jatkossakin laseja hajoaa parin kappaleen vuosivauhdilla. Ostin myös kosmetiikkaa, vaikka ei olisi aivan välttämättä tarvinnut. Tämä kosmetiikka-asia vaatii oman postauksensa, mutta vaikka siltäkin saralta olen runsaasti poistanut elokuun aikana, uusia tuotteita tulee myös.
Oikeastaan tämän postauksen ydinsanoma on tämä: uusia tavaroita tulee jatkuvasti lisää, mutta se ei kuitenkaan aiheuta kaaosta, jos vanhoista luopuu samaa tahtia. Erityisesti kun hankitaan uusi tavara korvaamaan vanhaa, siitä vanhasta pitää myös osata luopua. Jos säästää sekä vanhan että uuden, on entisen yhden sijaan kaksi tavaraa. Tällä tavalla tavaroita on ennen pitkää liikaa. Jos vanhaa ei haluaisi heittää pois, koska se on vielä ”ihan hyvä ja käyttökelpoinen” pitää kyseenalaistaa se, tarvitaanko uutta ollenkaan. Tämän olen itse oivaltanut vasta viime vuosina.
Millaisia tavaroita teidän koteihin on kantautunut elokuun aikana?
Puolison vanhemmat harrastavat juuri tuota uuden ostamista ja vanhan jemmaamista. 😁 Paras esimerkki on mökille ostettu uusi puukiuas ja tottakai vanha kiuas säilöttiin varastoon, jos se uusi vaikka hajoaakin?! Sama pätee myös kahvinkeittimiin. Löydettiin kaapeista kerran kolme vanhaa kahvinkeitintä, jotka olivat varalla mikäli moccamasterista aika jättää. (Todennäköisesti kaupasta haetaan kuitenkin hyvin nopeasti uusi vastaava, jos näin todellisuudessa käy)
Elokuussa meille on tainnut rantautua lähinnä 1 vaate, 3 kirja ja 1 astia, jotka kaikki on hankittu käytettynä. Ja iPadille suojakuori, mutta sen ostin uutena. Toistaiseksi tavaravirta on voittopuolisesti ulospäin. 💪
Kannattaa muuten käydä ostamassa kierrätyskeskuksessa skumppalaseja. Varmaan löytyy useampi kappalekin ihan samanlaista lasia, jos suunnilleen samaa sarjaa haluaa. Se astioiden määrä Kierrätyskeskussa aiheuttaa minussa aina kauhua, koska en vaan käsitä kuka ne kaikki sieltä ehtii ostaa ja samaan aikaan uutta vastaavaa tavaraa myydään ihan järkyttävät määrät…
Minuakin ahdistaa astioiden määrä kierrätyskeskuksissa, kirpputoreilla ja vanhojen tavaroiden liikkeissä. Niiden uudistuotanto voitaisiin lopettaa koko maailmassa, kunnes kaikki vanhat astiat on käytetty loppuun 😀 Pelkästään kaikenlaisia laseja ja aterimia on aivan käsittämättömät määrät kierrätyksessä odottamassa uutta omistajaa. Toisaalta uusia ”halpis”laseja saa niin edullisesti, että niitä on helppo hankkia Ikea reissujensa yhteydessä muutamalla eurolla.
Lisäksi lähes kaikilla on perittyjä uudenveroisia 12 hengen astiastoja, itsellänikin 2 eri astiastoa ja niiden lisäksi pienempiä kokonaisuuksia, tyyliin ”vain” 8 hengelle. Eihän niitä ehdi eläissään käyttää loppuun. Nykyisin en enää edes järjestä mitään suuria illanistujaisia. Kaikenlaisia Hackmannin eri sarjojen aterimiakin olen myynyt ainakin 4 settiä tori.fissä ja edelleen niitä on meillä liikaa.
Tuli sellainen fiilis että joo, olisin tietysti voinut käydä myös kierrätyskeskuksessa. Mutta sitten katsoin kierrätyskeskuksen nettikauppaa, enkä löytänyt yhtään sellaista lasia, jonka olisin voinut ostaa. TÄmä on se ongelma kierrätyksekuksen ym kanssa. Tavara ei ole helposti saatavilla, vaan niitä pitää kytätä ja vahtia. Tietysti voisi ajatella, että se kuuluu asiaan, ja tämä kritiikki on ihan relevanttia, mutta käytännössä homma ei toimi jos ei ole tarpeeksi helppoa. Olin kyllä myös vähän ihmeissäni siitä hintatasosta, mitä siellä nettikaupassa oli. Muumimuki (”Rakkaus”) maksoi 12€, kun sen saa uutena Prismasta 13.90€. Eihän tuossa ole mitään järkeä! Kierrätetyn tavaran kuuluu olla hyvin halpaa, jotta se voisi kilpailla uuden kanssa. Tämä ei siis ole kritiikkiä ehdotustasi kohtaan, vaan ihmettelyä Kierrätyskeskusen hinnoitteluun liittyen!
Tähän samaan hintaongelmaan olen minäkin törmännyt usein kierrätyskeskuksessa. Mielelläni ostaisin astioita käytettynä, mutta jos hinta on sama kuin uudella tuotteella, niin ei kiitos. Olen monesti aikonut laittaa asiasta palautetta, mutta toistaiseksi en ole saanut aikaiseksi. Luulisi olevan kierrätyskeskuksenkin etu, että tavara kiertää eivätkä samat astiat pölyty hyllyillä kuukaudesta toiseen.
Minulla on kokemusta vain pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta, mutta ainakin he laittavat nettikauppaan yleensä vain kalliimpia tai harvinaisempia tuotteita, suurempi valikoima löytyy Kiertsin kaupoista. Myymälöissä on laseja ja lautasia ja teräskippoja alle eurollakin, eli todella edulliseen hintaan. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kautta kulki viime vuonna 4,3 miljoonaa tuotetta, joista n. 2/3 myytiin ja 1/3 jaettiin ilmaiseksi, eli aika moni tavara siellä liikkuu.
Koen itse epäilyttävänä sen, jos uusi astia on liian edullinen, koska se voi viitata tuotantoon vähemmän säädellyssä ja turvallisessa paikassa.
Näkyyköhän hinnoittelussa entistä vahvemmin se, että resursseja menee aika paljon myyntikelvottoman tavaran sorttailuun. Eteinkin nyt, kun ihmiset aktiivisesti tyhjäävät kaappejaan ja vievät kierrätyskeskukseen suunnilleen roskatkin. Tuntuu, että jossain vaiheessa hinnat pompsahtivat reilusti ainakin vaatepuolella. Kun oli tottunut ihan naurettavan halpoihin hintoihin, niin olihan se pöyristyttävää, vaikka tuotteen hinta oli edelleen ihan murto-osa uudesta vastaavasta. 😁 Laadukasta vaatetta on aika vaikea löytää eli ne päätyvät varmaan myyntiin nykyään useammin kirppisten tai esim. Emmyn kautta.
Viimeksi kun vein tavaraa Nihtisiltaan, esikarsinta tuntui olevan merkittävästi tiukempi. Aletaankohan lähestyä sitä hetkeä, että kierrätyskeskukseen ei tavaraa enää viedäkään ihan noin vaan tai siitä peritään joku maksu?
Kierrätyskeskuksen Verkkokauppaan ei tosiaan pk-seudulla ihan joka kippo tai kuppi päädy. Sellaista aika bulkkia juomalasia tms. täytyy siis edelleen käydä etsimässä ihan myymälän puolelta. Ja sitä lasiastiaosastoa kyllä tuntuu riittävän aina. 😬
Varmasti näkyy, tai ainakin uskoisin niin. Eihän kierrätyskeskuskaan voi kaikkea sitä roinaa käsitellä, mikä heille tulee. Varmaan sieltä kaupasta olisi paikan päältä saanut halvemmalla, mutta kritisoin tässä lähinnä sitä eroa, mikä on uuden ja käytetyn välillä. Jos uusi maksaa alle 2€ enemmän kuin vanha, niin minusta hinnoittelu on epäonnistunut. Ihmiset ovat kirpparilla yleensä valmiita maksamaan ehkä maksimissaan kolmasosan uuden hinnasta. Useimmiten odotustaso on, että hinta olisi todella alhainen. Minun mielestä tuolle esimerkin muumimukille sopiva hinta olisi ollut vaikka 5€ tai alle. Tavara kiertää jos se on tarpeeksi halpaa, minusta liian korkea hinnoittelu vesittää tavallaan koko pointin.
Juuri tuo on tyypillistä, ja minäkin siihen olen syyllistynyt. Välillä pitää edelleen pitää puhutteluja itselleen, ettei säilöisi vanhoja tavaroita turhaan. Niille tuppaa käymään vielä niin, että kun tarpeeksi kauan on säästänyt, ei enää voi heittää pois, koska muutenhan sitä olisi säästänyt ihan turhaan…
Nämä ovat kiinnostavia listauksia. Ja ihana kuulla, että tavarakaaosta ei synny vaikka välillä tulee jotain uutta sisään 🙂
Jäsentelen tietoa päässäni listoina, mikä näkyy täällä blogissakin aika vahvasti 🙂