Huh mikä urakka. Olen tänä keväänä pyrkinyt aktiivisesti eroon vanhoista vaatteista, niin omista kuin lastenkin. Olen kantanut kassikaupalla vaatteita Fidalle. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa sitä, että vein omia vaatteitani second hand -liikkeeseen myytäväksi. Meidän kulmille ilmestyi sellainen vähän ”fiinimpi” liike, jossa vaatteet ovat kauniisti esillä ja vaatteiden kunto erittäin hyvä.
Vein liikkeeseen kahdeksan vaatetta, joista kolme kävi kaupaksi. Hämmästyttävää oli se, että jos olisi etukäteen pitänyt arvata mitkä käyvät kaupaksi, en olisi laittanut näitä kolmea kärkeen. Mutta toisaalta olin hyvin tyytyväinen, koska kaksi kolmesta oli mielestäni vaikeasti myytäviä. Sain myös selvästi enemmän rahaa, mitä olisin itse pyytänyt kirpparilla, huolimatta siitä että minulle jäi vain 40% liikkeen myyntihinnasta. Nyt vain pitää hakea nuo vanhat vaatteet kaupasta pois. Kolme vaatetta vähemmän on parempi kuin ei mitään, mutta silti. Ärsyttävää että joudun niiden kanssa taas pelailemaan.
Varasin myyntijakson myös lastenvaatekirppikseltä, joka toimii samalla periaatteella: vaatteet viedään sinne ja liike hoitaa loput. Mutta kun pesee, silittää ja viikkaa ikeakassillisen pieniä lasten vaatteita, saa aikaa kulumaan useamman tunnin. Tietenkin vaatteet kannattaa laittaa mahdollisimman siistiin kuntoon, jotta myyntihinta olisi parempi ja vaate houkuttelevampi. Osan olin pessyt ja silittänyt jo aiemmin, mutta pitkä säilytys tekee vaatteista ummehtuneita, joten käytännössä kaikki vaatteet piti laittaa uudelleen. Nyt kassi odottaa eteisessä, että kuskaan sen liikkeeseen. En ole aiemmin vienyt kerralla näin valtavaa määrää lastenvaatteita minnekään kirppikselle. Saa nähdä tuleeko niistä mitään rahaa. Tosin toivon lähinnä vain pääseväni niistä eroon.
Näiden myyntitoimenpiteiden keskellä ihmettelen tätä vaatteiden määrää. Ihan uskomatonta, miten paljon niitä riittää siirreltäväksi edestakaisin. Eivätkä ne tähän lopu. Kun perheessä on kaksi lasta, niitä isompia vaatteita riittää säilytettäväksi pienemmälle laatikkotolkulla. Tällaisina hetkinä alkaa houkutella sellainen muutaman vaatteen kapselivarasto. Mutta sitten kun niitä muutaman kerran vuodessa vaihdetaan, niin jossainhan niiden lepäämässä olevien vaatteidenkin pitää olla, joten enpä tiedä olisiko se lopultakaan ratkaisu tähän ongelmaan.
Millaisia kokemuksia teillä on vaatteiden myymisestä second hand -liikkeissä?
Vein toukokuussa yhdeksän vaatetta lähellä olevaan second hand putiikkiin. Vaatteet olivat hyväkuntoisia, mutta valitettavasti minulle liian pieniä. Kolme kesämekkoa, kahdet pellavahousut ja yksi paita meni kaupaksi. Hyvä!
Tosi hyvin meni kaupaksi!
Ei ole kokemusta vielä, enkä tiedä voiko tätä nyt vastaavaksi sanoakaan, mutta aikomus on viedä yhteen ratsastustarvikekauppaan myyntiin yhdet ratsastushousut, jotka ostin kirpparilta. Ovat todella siistit, todennäköisesti käyttämättömät, mutta kuinka ollakaan, meidän tytölle liian suuret (eikä ole odotettavissa, että koskaan kasvaakaan niihin sopivaksi). Ihan yllätyin, kun siellä kaupassa oli käytettyjen vaatteiden rekki ja sinne voi viedä omiakin myytäväksi provikkakorvausta vastaan. Saa nähdä kuinka käy!
Noissa käytettyjen myynnissä on aina se, että pitää löytyä ostaja, joka ensinnäkin tykkää vaatteesta ja on lisäksi siihen oikean kokoinen. Olen ajatellut, että välillä ei vain käy hyvä tuuri.
Olen saanut vaatteita hyvin kiertoon Facebookin Kirpputori- ja Annetaan -ryhmien kautta. Aloitin itse eilen Vuosi ilman uusia vaatteita -projektin. Tarkoituksenani on jatkaa edelleen karsimista muillakin elämän osa-alueilla. Kirjoittelen kuulumisiani blogissani vuoteniilmanuusiavaatteita@blogspot.fi 🙂
Hauska nähdä miten projektisi etenee. Mutta osoite lienee tuossa hieman väärin, eli pitäisi olla piste eikä @ tuossa välissä?
Mä oon vienyt useampaan kertaan erääseen second hand -myymälään yksittäisiä vaatekappaleita myyntiin. Viime kerrasta on tosin aikaa. Ihan hyvin ne ovat sieltä lähteneet, mutta tuossa liikkeessä voi lahjoittaa myyntiajan aikana myymättä jääneet vaatteet liikkeelle, joten mitään en ole koskaan joutunut kantamaan takaisin kotiin. Ainoa rajoite heillä on kausi, eli kevään kynnyksellä on turha enää viedä talvivaatteita ja päinvastoin – eivät ota säilöön.
Olen joskus ostanut samasta liikkeestä itselleni jotain, mutta harvoin löytyy mitään, kun tuolla myytävät ovat pitkälti aika pieniä kokoja. Sikäli tietenkin hyvä, ettei vaatteita viedessä tai rahoja hakiessa ole sitten tullut ostettua heti tilalle uutta vaatekasaa.
Tuo kausi on sellainen mikä on varmaan kaikkialla rajoitteena. Nyt kun olin varannut lastenvaatekirppiksen, se toimi hyvin koska oli paljon viime kesältä pieneksi jääneitä vaatteita. Niitä talvihaalareita täytyy taas kaupata syksymmällä, mutta katson nyt ensin miten hyvin tällä kirpparilla homma toimii. Olen aiemmin myynyt muualla, mutta halusin kokeilla muitakin vaihtoehtoja.
Vaatteita harvemmin jaksan myydä. Niistä saa yleensä muutaman euron kappale eli syynä on puhtaasti laiskuus rahan eteen nähtävän vaivan edessä. Teen useimmiten niin, että kerään niitä kassillisen, annan kavereiden penkoa haluamansa ja lahjoitan loput työttömien kirpparille. Tavarasta saa yleensä paremman hinnan, niitä olen myynyt satojen eurojen edestä. Nykyään on jo onneksi tavaraähky eikä tee mieli hankkia mitään uutta, vaan karsia vanhatkin pois. Kirpparit, here I come…
Olin todella yllättynyt, että sain noista kolmesta vaatekappaleesta yhteensä muutaman kympin. Mukana oli esimerkiksi mekko, josta olisin itse pyytänyt kirppiksellä ehkä 10-15€. Nyt sain siitä enemmän, vaikka liike vei myyntihinnasta 60%. Tämä kokemus rohkaisee kokeilemaan myyntiä jatkossakin. Sen sijaan siellä lastenvaatekirppiksellä yksi vaate voi maksaa alle euron. Niitä saa siis myydä aikamoisen läjän ennen kuin mitää voittoa rupeaa syntymään.
No nyt minua alkoi kiinnostaa, mistä näitä provikkakirppiksiä löytyy! Miten ei itselle ole tullut vastaan. Sellaiselle haluan omiakin parempia vaatteitani viedä.