Olen varmaan vuosien varrella kirjoittanut lukuisia postauksia siitä, miten joulusta selviää helpoimmalla, kun tekee etukäteen niin paljon kuin mahdollista. Tämähän on se periaate, jolla isostakin työmäärästä on mahdollista selvitä ilman jäätävää stressiä, sillä tehtävät on palasteltu niin pitkälle ajalle, ettei kuormitus kasva tolkuttomaksi. Minusta tuntuu, että tänä vuonna olen ehkä ensimmäistä kertaa onnistunut noudattamaan omia ohjeitani siinä määrin, että saatan jopa onnistua joulujärjestelyissä ilman stressiä.
Tähän on johtanut, ironista kyllä, poikkeuksellisen kuormittava syksy. Kuluneeseen kolmeen kuukauteen on mahtunut mittava vesivahinko (joka pyöräytti ensi vuoden remonttisuunnitelmat uusille kierroksille), ennalta aavistamattomat hautajaiset, korona-altistuksia, yksi suunniteltu kirurginen toimenpide, huonosti kuntoutunut polvi sekä sisäsiisteyttä opetteleva koiranpentu, joka ei myöskään ole säästynyt ylimääräisiltä eläinlääkärikäynneiltä. Nämä siis kaiken normaalin arjen lisäksi. Tästä johtuen tajusin hyvissä ajoin, että tänä vuonna joulusta on karsittava kaikki epäolennainen, ja olennaiset on suunniteltava sitäkin tarkemmin, mikäli haluan pysyä täysissä sielunvoimissa vuoden loppuun asti.
Tein muistikirjaani kolme listaa: lahjat, ruoat ja muut. Lahjat mietin ja päätin ajoissa, ja sitten käytin yhden lauantain siihen, että hankin kaiken mahdollisen kerralla. Lahjat ovat vielä paketoimatta, mutta aion tehdä sen mahdollisimman pian. Sitten istuin alas ruokalistan kanssa, päätin mitä syödään ja tein kauppaan kotiinkuljetustilauksen päättämäni menun pohjalta. Kinkun hankinnan delegoin puolisolle. Kauppatilauksen hyvä puoli on se, että sitä on voinut täydentää viikkojen varrella aina, kun on muistanut jotain puuttuvan. Olen myös poistanut sieltä asioita, joita olenkin löytänyt omista varastoistani. Kolmas lista sisältää sekalaisia jouluvalmisteluita, kuten joulukirjeen kirjoittamisen, korttien lähettämisen sekä siivoamiseen liittyviä juttuja.
Yli viikon kestäneen vatsatautiepidemian takia piparkakut ovat edelleen leipomatta ja porkkanalaatikko tekemättä, mutta ainekset tilasin jo hyvissä ajoin. Aion tehdä nämä valmistelut sunnuntaina, eli hyvissä ajoin ennen joulua kuitenkin. Viimeisenä listalla oli uunin, jääkaapin ja koiran pesu. Uunin urakoin tänään, olipa hirveä homma. Mutta tehty on parempi kuin täydellinen, ja saa nyt kelvata vaikkei ihan joka täplä lähtenytkään. Jääkaapin voisi hoidella huomenna leipomisen lomassa, ehkä. Koira ehkä pestään, tai sitten ei. Katsotaan mihin energia ja aika riittää. Sitten on vielä pari pientä juttua ensi viikolle; opettajille kukkia, lahjojen kuskausta eri puolille kaupunkia ja pientä siivoilua. Joulu tulee, ja minä olen valmis.