Kun luin tuosta äärimmäisen minimalistisesta vaatekaapista, aloin väistämättä pohtia omia vaatetarpeitani. Kirjoittajalla oli kolme takkia, toppatakki, välikausitakki ja trenssi, joilla hän ilmeisesti tuli erinomaisesti toimeen. Aloin leikkiä: jos minun pitäisi koota vaatevarastoni ihan alusta lähtien eikä rahaa tarvitsisi miettiä, millaisia takkeja hankkisin ja mihin tarkoitukseen? Alla on oma listani tarpeellisista takeista (suluissa tilanne tällä hetkellä).
- Toppatakki, kylmille pakkasille (omistan)
- Villakangastakki, siistiin talvikäyttöön (omistan yhden pitkän ja yhden lyhyemmän. Pitkän haluaisin korvata uudella.)
- Sadetakki, joka olisi riittävän siisti kaupunkiin mutta täysin vedenpitävä (kunnollinen puuttuu, yksi huono on)
- Kevyesti topattu välikausitakki/ parka/ pitkähkö nahkatakki, viileiden säiden ulkoiluun (omistan näistä vain nahkatakin, haluaisin oikeasti myös parkan ja tuollaisen kevyt-untsikan)
- Tuulenpitävä ja vettä hylkivä ulkoilutakki, ulkoiluun ja urheiluun (omistan)
- Trenssi, kaupungissa liikkumiseen ja ylipäätään tyylikkäältä näyttämiseen (omistan)
Pääsen minimissäänkin kuuteen, eikä tähän edes ole lueteltu jakkuja ja bleisereitä. Näiden lisäksi omistan monia muitakin: juoksuun ja urheiluun tarkoitettuja takkeja, huppareita, pusakan, villaviitan sekä joitakin edellämainituista tuplana, kuten kaksi eri väristä trenssiä, joista toinen on lyhyempi ja toinen pidempi. Epäilemättä tulisin toimeen kolmella takilla, mutta on kyllä paljon mukavampaa omistaa ainakin kuusi. Tai ehkä kymmenen. Jos niille on tilaa.
Listassa näkyy myös rakkauteni tarkoituksenmukaisuutta kohtaan. Joudun kulkemaan ulkona myös sateella ja tarvitsen molempia käsiäni. Sadetakki olisi siis tarpeellinen. Millä takilla tahansa voisi tietysti ulkoilla syksyisin ja keväisin, mutta juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu takki tekee ulkoilusta miellyttävämpää: kirkas väri erottuu liikenteessä, kunnon taskuissa kulkee avaimet ja kännykkä, tuuli ei mene läpi eikä pääse helman alle. Talvella kunnon toppis on lyömätön, ja toisaalta kuka tahansa näyttä trenssissä tyylikkäältä. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Monet eri käyttötarkoitukset ovat se tärkein perustelu monelle takille.
Mutta koska olen kohtuuden ihminen, haen tällä hetkellä sitä kultaista keskitietä. Tosiasia on, että omistan aivan turhia takkeja, jotka pitäisi oikeastaan myydä tai lahjoittaa pois. Toisaalta se sadetakki puuttuu, ja jos kiva parka tai kevyt untuvatakki tulee vastaan sopivalla hinnalla, luultavasti ostan. Luulisin, että noin kymmenkunta takkia olisi hyvä kompromissi sen välillä, mikä on riittävästi ja mitä kaikkea olisi vain kiva omistaa. Ihan kaikkea ei sentään tarvitse saada, vaikka mieli tekisikin, tolkku pitää olla ja kohtuus. Palaan takkien kierrättämiseen, kunhan ilmat tästä vähän viilenevät.
Mitä mieltä olette? Pärjääkö kolmella takilla vai tarvitseeko keskivertoihminen enemmän? Kuinka monta takkia te omistatte?
Omistan kolme mutta optimaalinen määrä olisi kaksi, ja siihen siirrynkin sitten joskus kun saan täsmälleen sellaiset takit kuin haluan. (Jos jakku lasketaan mukaan niin nyt neljä, sitten kolme.) Molemmille takeille lista vaadittavista ominaisuuksista on pitkä ja tarkka, ja olen alustavasti varautunut muokkaamaan jotain kaupasta löytyvää lähes oikeanlaista talvitakkia ja mahdollisesti jopa ompelemaan itse välikauteen sopivan, jos sellaista kerta kaikkiaan ei löydy valmiina.
En usko ikinä omistaneeni kerralla kymmentä takkia vaikka jakut luettaisiin mukaan =)
Vau, kolme takkia sinullakin! Mä en varmaan ikinä pääsisi noin vähään vaikka kuinka karsisin. Tuossa on muuten hyvä huomio, että mitä vähäisemmällä määrällä aikoo tulla toimeen, sitä täydellisemmät niiden harvojen vaatteiden tulee olla. Täydellinen tarkoittaa kokemukseni mukaan myös sitä, että ne toimivat monissa eri olosuhteissa, ja löytäminen voi olla hyvin vaikeaa. Siksi itse olen lähtenyt suosiolla tälle useamman takin linjalle 🙂
Mulla oli vuosia, myös lasten saamisen jälkeen, 2 takkia. Talvitakki ja syystakki.
Nykyään on kolme talvitakkia (siisti villakangastakki, untuvatakki koville pakkasille, koska olen tosi kova palelemaan, ja sitten vielä yksi ohut toppatakki lasten kanssa ulkoiluun). Sitten on sadetakki (sellainen perinteinen) ja välikauteen softshell, se on kätevä ulkoilussa. Ja kevät/syys-takkeja vielä kaksi kappaletta (vanha levisi käsiin, ja kun muutaman vuoden takittomuuden jälkeen menin takkia ostamaan, ostinkin kaksi). Näillä pärjää loistavasti, ja oikeasti voisin kyllä vähentääkin. Mutta tykkään, että on sekä talvella että ohuempana takkina sekä vähän siistimpi takki että sellainen, jossa voi möyriä lasten kanssa pihassa, ja saa mennä sotkuun.
Jakkuja tai bleisereitä en omista ollenkaan.
Mä mietin, että jos mulla olisi vaan yksi takki kautta kohden, niin helposti menisi lasten kanssa ulkoilu varomiseksi. Meillä ei ole leikkipuistoa lähellä, vaan ulkoillaan omalla pihalla ja metsässä, ja se on melko sottaista puuhaa majojen rakentelemisineen yms. Plus että pieniä (nuorin 1v) pitää pitää sylissä, jolloin niiden sottaiset vaatteet ja kengät sotkee munkin vaatteet vähintään hiekkaiseksi. Voi ottaa rennommin, kun ei tarvi varoa vaatteita.
Laskin että sinulla on siis 7 takkia, eli jokseenkin sama määrä minkä minäkin tarvitsisin. Tulit myös tuossa luetelleeksi kaikki ne syyt, miksi ulkoiluun tarvitsee ihan omat tamineet. Olen jo monta vuotta sitten todennut, että lasten kanssa ulkoilu on välineurheilua, ainakin jos haluaa tehdä sen miellyttävällä tavalla. Siis niin että pysyy itse lämpimänä, kuivana, pystyy liikkumaan eikä kurasta tarvitse välittää.
Erilaiset roolit näkyvät takkien tarpeessa. Haluan toimivuutta vaatteiltani ja elää elämääni tarkoituksenmukaisissa kuteissa.
Metsässä sateeseen samoiluun on värikäs kuoritakki. Väri on punainen, jotta hullut miehet hirvimetsällä näkevät. Sitten on melonta-anorakki, joka on käytössä. Ikää on yli 10 v. ja en ehkä osta uutta. Tästä vesi ei valu hihasta sisään melan vartta pitkin. Hikoiluun on juoksutakki ja trikoot ja talvella on hiihtopuku hiihtoon ja juoksuun. Näissä ei ole kuorta ja hiki pääsee läpi. Minä en voi kuoritakissa urheilla, saan lämpöhalvauksen. Kylmällä säällä on kuivapuku meloessa. Urheiluun aktiivisessa käytössä on viisi erilaista suojaa. Tuplakappaleita ei ole ja vaatteet ovat käytössä. Lisäksi kevyttoppatakki on taukotakkina talvivaelluksilla ja talvella kuoritakin, parkatakin tai villakangastakin alla pitämään tuulta pois.
Parkatakki (kaupunkikelpoinen ja pitää veden) on arjessa käytösssä, paksu toppatakki on ehdoton sillä olen aikamoinen vilukissa seisoskellessani lasten kanssa, siisti ohut villakangastakki on työkäytössä talvella nollakelillä ja trenssi syksyllä ja keväällä. Lisäämällä kevyttoppatakin parkatakin alle en tarvitse kevyesti topattua takkia erikseen. Minulta löytyy villakangastakkeja (yli 10 v. vanhoja), joista en ole täydellisesti istuvina ja klassisina luopunut vähentäessäni. Uutena en enää niitä hankkisi, mutta miksi luopuisin täydellisestä klassisesta duffelista ja juhlatakista? Nämä mahtuvat meille hyvin.
Samaa mieltä siitä, että erittäin hyvästä ei kannata luopua, vaikka sille ei päivittäistä käyttöä olisikaan. Pari takkia ei vie ylettömästi tilaa. Urheilu ja ulkoilu puolestaan ovat sellaisia, että etenkin jos niitä harrastaa ihan oikeasti, tarkoituksenmukaiset varusteet parantavat kokemusta merkittävästi. Voi keskittyä olennaiseen kun ei tarvitse palella tai tuskailla tai varoa vääränlaisia varusteita.
Täytyy myöntää, että viime vuoteen asti olin varsinainen takkihamsteri, ja ostin kauniita nahkatakkeja kun vain kirppaireilla satuin ihania värejä löytämään. Ostin sekä käyttön, muokkauksen kautta käyttöön ja ihan vain materiaaliksi. Herääminen tapahtui siinä vaiheessa kun raahasin kymmentä kiloa nahkatakkeja kotiin ja totesin ettei niitä ole tilaa misään säilyttää.
Tällä hetkellä käytän vuosittain vain kolmea: sinistä kangaskesätakkia (ja tätäkin erittäin harvoin), retroa hupullista ja vanuvuorellista nahkatakkia silloin kun kylmenee ja lammasturkista talvisin silloin kun mikään muu ei riitä.
Kahisevaa toppatakkia en edes haluaisi, sillä en uskailtaisi tehdä se päällä mitään. Nuotiosta tulisi reikää ja huolimattomuudesta repeämiä…
Urheilutakkeja en jaksa laskea, ne ovat mielestäni asia erikseen 🙂
Mulla on neljä takkia, kolme olisi riittävä, mutta löysin r-collectionin anorakin joku vuosi sitten kirpparilta muutamalla eurolla just suosikkivärissäni enkä voinut vastustaa. Eli tuo anorakki lämpimällä kelillä, tuulitakki, välikausitakki (kevyt vanu, sopii talvella varatakiksi jos toppista tarvii pestä) ja paksu toppatakki. Näillä onnistuu siiistit menot, lasten kanssa puistoilu ja kaikki siltä väliltä. En osaa kuvitella enempää takkeja itselleni. Mulla on sadeviitta joka käy noiden kaikkien päälle sateella. En tykkää kalvotakeista, ne hiostaa mua aina.
Mutta aika kohtuulliselta määrältä tuo sun takkimääräkin kuullostaa, aika monella tutulla on kymmeniä, vaikka käytössä ei välttämättä ole kuin muutama.
Voisin tehdä oman postauksen sitten kun takkimäärä on kutistunut siihen optimaaliseen. Siinäpä se juuri onkin, että minulla on tosiaan käyttöä noille kaikille. Tällä hetkellä urheiluharrastukset ovat hieman jäissä, joten siihen juoksutakit yms ovat tarpeettomina kaapissa. Mutta tuntuisi hölmöltä laittaa ne pois, sillä tiedän sen ajan jälleen koittavan kun niitäkin tarvitaan. Sen sijaan toppatakki, joka ei sovi vartalotyypilleni ja siksi jää käyttämättä, joutaa pois.
Minulla on normaalisti parempi talvitakki (villakangastakki), koiranilmatalvitakki, joka on villakangastakkia kevyempi ja kesätakki, sekä ikivanha nahkatakki, jota ei tule laitettua pois, kun se on klassinen beiserimallinen. Mutta kolmella tulee toimeen hyvin.
Nyt on poikkeustilanne, kun sain siskoltani vielä 2 takkia, villakangastakin ja reippaamman kesätakin.
Tuota samaa kaavaa voi noudattaa muuallakin.
Kengät noudattavat vähän samaa kaavaa. 2 kävelykengät, 2 talvikengät, kahdet avokkaat-ballerinat ja urheilujalkineet.
Eikä laukkujakaan ole kuin käsilaukku tai max 2, 1 välimuotolaukku työhön ja viikonloppureissuille, 1 reppu vapaa-aikaan ja 1 matkalaukku (teen kuukausien työmatkoja), sekä läppärilaukku. Tuossakin olisi karsimisen varaa, reppu on liikaa, mutta se on selälle hyvä ostoslaukku – autottomana joskus joutuu kantamaan tavatoita pitkänkin matkaa, enkä pidä kangaslaukuista, koska niiden hihnat ovat aina jotenkin epäsopivat.
Muistona eräästä isosta juhlasta on iltalaukku, mutta se on oikeastaan muisto ei käyttölaukku, tarvittaessa voin kyllä käyttää sitäkin.
Mun mielestä tuossa ei välttämättä ole karsimisen varaa, sillä perustelit varsin pätevästi miksi reppu on hyvä. Epäilemättä tulisit ilmankin toimeen, mutta miksi pitäisi? Tämä on juuri se, mitä esimerkiksi minimalismissa vierastan. Jostain tavarasta luopuminen voi olla mahdollista, mutta se hankaloittaisi elämää, ainakin ajoittain. Siksi mieluummin säästän tarpeelliset tavarat, vaikka niitä käyttäisi harvemminkin. Sen sijaan oikeasti tarpeettomista luovun mielelläni.
Ehkä toiminnallisesti reppu ei ole liikaa. Mutta jotenkin reppu on semmoinen kapine, että se ei ole ominta tyyliä – ja tästä tulee ajatus liiasta tavarasta. Se on käytössä kuitenkin. Jos ei viikottain niin useamman kerran kuukaudessa, mutta silti se sattuu silmään, ja meni aikaa, että siihen tottui. Mutta oli myönnettävä, että kangaskassit olivat hankalia minun pituudelle ja lisäksi vielä likaantuivat usein – ja kutistuivat pesussa.
Nyt se reppu on, enkä aio siitä luopua ennen kuin se on käyttökelvoton syystä tai toisesta.
Peruskoulusta päästyäni vannoin, ettei reppua enää koskaan.
Olen koittanut järkevöittää takkien määrää ja käyttötarkoituksia mutta näillä nyt mennään:
-4 talvitakkia, joista yksi on toppatakki koville pakkasille toppahousujen kanssa käytettäväksi, yksi talviparka leudommille pakkasille ja kaksi siistiä villakangastakkia.
4 välikausitakkia: yksi ulkoilutakki luontoon/ulkoiluun jne., yksi ohut maihari työmatkoille, puistoon, lapsen kanssa touhuiluun ja kaksi siistimpää takkia kaupungille jne. Toinen on ohuempi ja toinen käy kun alkaa vähän pakastaa, mutta ei ihan villakangastakki-kelit kuitenkaan. Ja keväällä taas siirryn asteittain kevyempään.
6(!) Jakkua/kesätakkia: kaikki enemmän ja vähemmän käytössä.
Ennen toppatakkeja oli kolme, mutta viime talvena sain onneksi myytyä kaksi pois, yksi riittää hyvin. Pärjäisin myös yhdellä villakangastakilla, mutta molemmat ovat käytössä, enkä tiedä kummasta luopuisin niin menköön nyt kaksi.
Tarvitsisin trenssin, kun vanha ei lapsen syntymän jälkeen enää sopinutkaan, mutta yhtä hyvän löytämisessä on nyt vierähtänyt kaksi vuotta (ehkä tänä syksynä…) ja bikernahkatakki olisi toinen hankinta. Nämä korvaisivat nuo kaksi siistimpää välikausitakkia
Jakkuja on pari liikaa ja sieltä puuttuu se tärkein eli musta/tummansininen perusjakku, jota toistuvasti huomaan kaipaavani. Tässäkin kriteerit täyttävän vaatteen etsintä vie aikaa.
Olen samaa mieltä, että yksi toppis riittäisi, mutta mullakin on niitä tällä hetkellä kolme. Yksi on niin loppuun pidetty, että taidan laittaa sen kierrätykseen, tai myyn eurolla jollekin. Toinen taas on hyvin vähän pidetty ja tunnettua merkkiä, sen myyn syksyn tullen. Kolmas on se, jota aion ensi talvena pitää.
Täällä on muuten sadetakin suhteen samanlainen etsintä käynnissä kuin siellä trenssin suhteen. Havahduin puutteeseen vastikään, joten en ole vielä ehtinyt kartoittaa kunnolla valikoimaa. Missä myydään fiksun näköisiä sadetakkeja, jotka kelpaavat kaupunkikäyttöön? Älkääkä ehdottako mitään Rukan keltaista perusmallia, se sopii mielestäni hyvin sienimetsälle, mutta haluaisin jotain fiinimpää.
Mun mielestä Lindexillä on ihan kivan näköisiä sadetakkeja. Mallit näkyy myös nettisivuilla eli pääset helpolla vilkaisemaan sopiiko omaan makuusi, Jenni.
Kiitos vinkistä! Valkoinen voisi hyvinkin toimia.
En nyt jaksa ruveta helteellä laskemaan takkejani. Mutta kommentoin sitä linkin takana ollutta juttua, että tälleen omakotitaloasujana itkettäisi, jos pitäis niillä takeilla tulla toimeen. Mulla on ihmisten ilmoilla liikkumiseen tarkoitettujen lisäksi mm. maalaamiseen ja remppaamiseen alennettu takki. Kyllä mä sen mun takiksi silti lasken. Siinä ehkä pieni kritisoinnin paikka minimalismijuttuja kohtaan. Olet itsekin asian nostanut usein esille, ja taustakomppaan edelleen: Miten ekologista tai järkevää on hävittää kaksi vanhaa takkiaan ja ostaa yksi, jossa nämä kaksi yhdistyvät? Ehkä sen yhdistelmätakin paikka on siinä, kun toinen tai molemmat vanhoista käyvät käyttökelvottomiksi.
Olen viime aikoin pohdiskellut optimaalisen kahta puolta: yksi vaate, joka sopii lähes kaikkeen aika hyvin, vai monta vaatetta jotka sopivat kaikki omaan tarkoituksiinsa täydellisesti? Tästä on selvästi kahta koulukuntaa. Riippuu tietysti ihmisestä, mutta tämä on mielestäni kiinnostava kysymys.