Avainsana-arkisto: taikasieni

Lastenhuoneen superraivaus

Julkaistu , kirjoittanut
2

Eilen tein aikamoisen urakan raivaamalla lastenhuoneesta ison kasan tavaraa pois. Aloitin vaatteista. Koska pienellä lapsella ei ole vielä valtaisaa määrää vaatteita, tein homman perinteiseen tyyliin ja tarkastin yhdellä istumalla jokaisen vaatekappaleen. Poistin kaapista kaikki liian pienet, lukuunottamatta yhtä uimapukua joka saattaa vielä mennä tänä kesänä. Lisäksi poistin kaikki sellaiset vaatteet, joita lapsi kieltäytyy käyttämästä väärän värin tai mallin takia. Loput järjestin siististi takaisin. Olen huomannut, että tällainen karsinta pitäisi tehdä vähintään pari kertaa vuodessa, jottei laatikon perälle ala kertyä käyttämättömiä vaatteita.

Raivasin myös kirjahyllyn. Meillä luetaan paljon, mutta kirjamaku kehittyy jatkuvasti. Hyllyssä olikin aika paljon ”liian pieniä”, toisin sanoen nuoremmille suunnattuja kuvakirjoja. Koska tilaa on rajallisesti, poistin hyllystä selvästi jo liian lapsellisiksi käyneet opukset, jotta hyllyä vapautuisi niille, joita aktiivisesti luetaan. Karsitut siirsin varastoon odottamaan, hyväkuntoisia lastenkirjoja ei mielestäni kannata heittää pois. Niille löytyy aina jostain uusia lukijoita.

Seuraavaksi kaadoin kaikki lelut keskelle lattiaa, ja aloitin ison lajitteluoperaation. Takaisin koppaan laitoin ehjät ja kiinnostavat lelut. Toisen kasan tein poistettavista tavaroista. Kun kaikki oli käyty läpi, kävin jälkimmäisen läjän uudelleen läpi ja jaoin tavarat kolmeen ryhmään: roskiin, säilytykseen meneviin  sekä ei-ole-lelu -kategoriaan. Roskikseen meni jälleen sitä käsittämätöntä silppua, jota lelukori vetää puoleensa. En tajua miten sellaista kertyy koko ajan. Tähän ryhmään kuului mm. 20 kindermunan keltaista sisustaa, epämääräinen hopeinen pussukka jossa ehkä joskus on ollut joku koru, jne. sekalaista. Täällä blogissa saamani vinkin mukaan keräsin pari kourallista turhia pikkuleluja omaan pussiin ja pistin ne komeroon odottamaan. Idea on, että pussukan lelut menevät kuin uusista joskus, kun junamatkalla tarvitaan viihdykettä tai muussa tilanteessa pientä ylläriä.

Siirsin myös säilytykseen muutaman hyväkuntoisen lelun, jotka eivät enää aikoihin olleet olleet aktiivisessa leikissä mukana. Sitten oli vielä pieni kasa tavaroita, jotka eivät kuuluneet lelujen joukkoon ollenkaan, ja joita palauttelin ympäri asuntoa takaisin omille paikoilleen. Roskien lisäksi lelukori näyttää vetävän puoleensa kaikenlaista ihmeellistä sälää, joka ei sinne kuulu.

Yritän pitää lelujen määrän maltillisena sekä pedagogisista että säilytykseen liittyvistä syistä. Toistaiseksi karsintaa on saanut tehdä rauhassa, kunhan sen vain tekee salaa. Niitä leluja, joilla lapsi ei enää leiki, ei myöskään kaivata takaisin – ellei satu nostamaan asiaa lapsen kuullen esiin. Silloin mistä tahansa hylätystä kapineesta tulee rakkain aarre välittömästi. Jos taas karsimisen suorittaa vähin äänin, saa karsia aivan rauhassa.

Kirjoituspöydällä oli vielä tehtävä sama operaatio. Poistin täyteen piirretyt ja väritetyt tehtäväkirjat, sekä heitin paperikeräykseen ison kasan paperisilppua ja sarjakuvalehtiä. Roskikseen meni myös kolmasosa muovailuvahoista – käytännössä se tarkoitti yhtä isoa mustaa könttiä. Oikeasti olisin halunnut heittää kaikki muovailuvahat pois (siis kaksi pänikkää epämääräistä likaisenväristä mehiläisvahaa ensimmäisen köntän lisäksi), mutta arvelin että se olisi jo turhaa riskinottoa. Voipi tosin olla, että lähiviikkoina loputkin häviävät huomaamatta.

Tämän kaiken päälle vaihdoin vielä lakanat ja pesin kirjoituspöydän piirustusalustan. Jälkimmäisestä lähti melkein kaikki värikynän jäljet pois taikasienellä ja mikrokuituliinalla ilman puhdistusaineita. Taikasieni poistaa myös seinille eksyneet piirustukset hyvin, mikäli kynä vain on vesiliukoinen. Kannattaa kokeilla. Parketin kanssa sen sijaan on oltava varovainen, sillä siihen taikasieni tekee kokemukseni mukaan helposti jäljen, vaikka lika lähtisikin.

Monta tuntia tässä kaikessa meni, mutta nyt on sekä siistiä että väljempää, ja huomisen siivoojakäynnin jälkeen tulee vielä oikein puhdastakin. Vastaava urakka pitäisi tehdä oikeastaan jokaisessa huoneessa vuoron perään!

Taikasieni putsasi tahrat tekstiileistä

Julkaistu , kirjoittanut
3

Tiesittekö, että taikasieni ja mikrokuituliina puhdistavat tahroja myös tekstiileistä? Opin tämän jokunen viikko sitten, kun lapsi sotki nojatuoliin jotain tahmaa, muistaakseni jäätelöä tai jugurttia. Vähän sen jälkeen havaitsin sohvassa ison kuivuneen tahran, jonka alkuperä oli tuntematon. Kävin molempien kimppuun näillä kahdella välineellä ja puhdasta tuli, ilman mitään tahranpoistoaineita.

Mikrokuituliina kannattaa kostuttaa, ja sen jälkeen pyyhkiä tuore tahra tai sotkua pois. Olennaista on, että liina on puhdas. Tätä varten minulla on tapana pitää siivouskaapissa yhtä mikrokuituliinaa, joka on vastikään tullut pesusta. Yhteensä liinoja on muistaakseni kolme, joten kaapista löytyy yleensä ainakin yksi puhdas. Omani ovat jotain halpisversioita, mutta toimivat ihan yhtä hyvin kuin Sinin tuotteet tai muut kalliimmat, joten tässä tapauksessa hinta ei tunnu korreloivan laadun kanssa.

Taikasieni toimii tekstiilejä puhdistaessa samalla tavalla kuin kovia pintoja pestäessä. Sieni kastellaan kevyesti ja sillä hangataan tahraa. Kun putsasin sohvatyynyä, huomasin että isolla taikasienellä kosteus levittyi tyynyyn tasaisesti, eikä siihen jälkeenpäin jäänyt vesitahraa, kuten joskus voi käydä. Käsittelin tahraa ensin vähän aikaa, painelin ylimääräisen kosteuden pyyhkeeseen ja odotin hetken, jotta näkisin erottuuko tahra vielä tyynystä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tahra oli häipynyt osittain. Hankasin siis hieman lisää ja annoin kuivua. Loppujen lopuksi tahra lähti pelkällä vedellä ja taikasienellä kokonaan. Ekologista, sanoisin.

Tästä innostuneena kokeilin taikasientä toiseen tahraan samassa sohvassa. Kyseessä oli musta nirhauma, joka on tullut kenties jonkun muuton aikana. Taikasieni poisti senkin. Kyseessä on siis väriltään vaalea sohva, jonka tyynyt on päällystetty jonkinlaisella puuvillasekoitteella. Aiemmin mainittu nojatuoli on päällystetty punaisella villakankaalla. Kumpaankaan kankaaseen ei taikasienikäsittelystä jäänyt minkäänlaista jälkeä.

Näiden kokemusten pohjalta hylkään vanhat niksit puhdistaa vaaleita tekstiilihuonekaluja ranskanleivällä ynnä muulla. Sen sijaan käytän jatkossakin taikasientä ja mikrokuituliinaa. Voi olla, että punaviiniin tai kahviin nämä eivät ihan pelkän veden avulla tehoa, mutta vähän helpompiin tahroihin toimii näköjään hyvin. Kehotan kuitenkin testaamaan ainakin taikasientä johonkin huomaamattomaan kohtaan omassa huonekalussa, siltä varalta ettei tule ikäviä yllätyksiä. Itse en tosin tätä muistanut tehdä, vaan kävin oikopäätä tahrojen kimppuun.

Onko joku muukin käyttänyt taikasientä huonekalujen puhdistukseen? En toimisikohan se vaatetahroihin?

Kokemuksia kaivataan

Julkaistu , kirjoittanut
11

Olen ollut vakiintunut Tolun käyttäjä vuosikaudet, mutta viime vuoden aikana herännyt siihen, että myrkyttömämpiäkin vaihtoehtoja varmasti löytyy. Olen kuitenkin varsin ennakkoluuloinen ja epäilen aina, että myrkyttömämmät tuotteet ovat jotenkin tehottomampia. Käännyn siis teidän lukijoiden puoleen: millaisia kokemuksia teillä on mm. Method- tai Maison Belle -tuotteista? Tai mitä muita vastaavia on markkinoilla, ja etenkin toimivatko ne? Ja mistä tiedän, ovatko ne todella luontoystävällisiä? Kaikki vinkit ja tiedot kiinnostavat, sekä hyvät että huonot kokemukset!

Tällä hetkellä pysyvässä siivousarsenaalissa on Ecover-puhdistusaine sekä Taikasieni, jotka käsittääkseni molemmat menevät myrkyttömien pesuaineiden sarjaan. Kummankin tehosta olen vakuuttunut, joten siinä mielessä ei ehkä olisi syytä epäillä muitakaan vastaavia. Mutta mielikuvat istuvat tiukassa, joten tarvitsen vähän vinkkejä sen suhteen, mistä päästä uusien tuotteiden testaaminen kannattaisi aloittaa. Vanhoja toluja sun muita on vielä varastossa. Käytän ne loppuun ensin, mutta seuraavaksi haluan kokeilla jotain muuta.

Mullat vaihtoon

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tilanne on se, että lähes kaikki kukat on saatu uusiin, isompiin ruukkuihin ja kunnolliseen multaan. Yritin noudattaa teiltä saamiani ohjeita parhaani mukaan. Hiekkaista multaa en saanut, mutta luomumulta-keskustelun jälkeen hankin siis sellaista lisää. Sain ohjeen vaihtaa mullat muovipussin sisällä, ja se kyllä vähensi sotkua merkittävästi. Otin siis lattialle ison muovikassin, laitoin ruukun sen keskelle, ja kaivoin kasvin ylös. Vaihdoin tilalle isomman ruukun, tyrkkäsin kasvin takaisin ja täytin reunat uudella mullalla. Väistämättä ohi kariseva multa päätyi etupäässä pussiin eikä lattialle. Apuna oli Fiskarsin kukkalapio, joka on kieltämättä oikein hyvä tähän tarkoitukseen.

Kukkanen pesulla.

Kukkanen pesulla.

Minulla on tapana pestä kasvit mullanvaihdon yhteydessä. Oma niksini on laittaa joko juuripaakku tai koko ruukku muovipussiin ja sulkea se tiiviisti juuren ympäriltä. Sitten vain koko kukka suihkuun tai hanan alle. Hedelmäpussit toimivat tässä parhaiten, koska ne ovat ohuita ja helpot solmia. Pesen siis kirjaimellisesti kaikki pölyt pois, ja kasvitkin tuntuvat tästä tykkäävän. Mullanvaihdon jälkeen jätän ne hetkeksi kuivumaan kylppäriin, ennen kuin tuon takaisin ikkunalaudalle. Samassa yhteydessä olen pessyt myös aluslautaset ja pyyhkinyt ruukut puhtaiksi ulkopuolelta. Pinttyneisiinkin aluslautasiin tehoaa kokemukseni mukaan taikasieni.

En tänä vuonna hankkinut yhtään uutta ruukkua tai purkkia. Siirsin vain kasveja toistensa ruukkuihin, siis aina pienemmän isompaan, ja hyödynsin komerosta löytyneitä vanhoja ruukkuja. Anopinkielen jaoin kahtia, ja istutin vehreimmät varret takaisin vanhaan ruukkuun mutta uuteen multaan. Kellastuneet lehdet heitin pois. Nyt jäljellä olisi enää yksi iso posliinikukka, joka kaipaa uutta multaa muttei välttämättä uutta ruukkua. Täytyy siis jostain kehittää todella iso muovipussi, jonka sisällä mullanvaihto saataisiin tehtyä siististi, sillä tätä kasvia ei voi siirtää pois omalta paikaltaan vaihdon ajaksi.

Kaiken kaikkiaan urakka on siis lähes ohi. Multaa on riittää vielä parvekeruukkuihin, joissa tällä hetkellä retkottaa joukko äärimmäisen kulahtaneita kanervia. Tosin sitä joulumäntyäkään ei ole vielä saatu heivattua, joten parveke odottaa vielä kevätsiivousta. Meillä on parvekkeen lattialla puurallit, jotka ovat olleet talvella lumen ja jään alla, ja tällä hetkellä varsin likaiset. Sain naapurilta vinkin, että ne kannattaa pestä silloin kun sataa oikein kunnolla. Ovat nimittäin valmiiksi märät, eikä tarvitse erikseen kastella, ja huuhtelukin hoituu osittain itsestään. Odottelenkin kunnon kaatosadetta, jolloin voisin jynssätä parvekkeen lattian kuntoon.

Korjausliike & lisää hehkutusta

Julkaistu , kirjoittanut
2

Ensin yksi olennainen oikaisu: olen täällä hehkuttanyt Universal Stonea viime aikoina. Vasta tänään tajusin katsoa purkkia tarkemmin, ja mitä ihmettä – ei siinä lue Universal Stone! Siinä lukee Ecostar. Ilmeisesti kyse on kuitenkin käytännössä samasta aineesta. Vai onko? Onko teillä tietoa? Olen hiukan hämmentynyt, mutta hällä väliä, pääasia että tulee puhdasta.

Ja sitähän tulee. Sain päähäni testata, miten ”Universal Stone” eli siis Ecostar puhdistaisi messinkiä. Ja katsokaa tätä: 

Tuossa on kynnyslista, josta osa on käsitelty sienellä ja puhdistusaineella, ja toinen puoli on käsittelemätön. Arvatkaa kumpi on kumpi. Tummentuneet listat muuttuivat häikäiseviksi muutaman minuutin työllä. Ensin siis kostutetaan sieni, pyöritellään sitä puhdistusaineessa ja sitten hangataan kohdetta. Seurauksena on runsaasti siniharmaata vaahtoa, jonka pyyhin pois märällä mikrokuituliinalla. Lopuksi kuivataan talouspaperilla. Sanoisin, että lopputulos syntyi hyvin pienellä vaivalla.

Olipa aineen nimi mikä tahansa, ainakin se toimii. Olen muuten huomannut, että asia ei aina ole niin. Lähikaupassa ei ollut taikasientä, joten ostin sitten kilpailevan tuotteen. Ei toiminut yhtä hyvin kuin alkuperäinen. Tällä hetkellä tunnen oloni pöhköksi, sillä olen hehkuttanut täällä ihan väärää tuotetta. Jos siis tätä ennen puhun jossain Universal Stonesta, niin täsmennetään nyt vielä kerran, että käytössäni ollut tuote on Ecostar. Enkä pääse hetkeen testaamaan miten Universal toimisi, sillä Ecostar on todella riittoisaa ja purkki iso. Mutta ainakin intoilen siis jatkossa oikeasta tuotteesta.

EDIT: Kyse on siis tästä tuotteesta.

 

Juhlat ohi – paluu todellisuuteen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

2,5 päivää systemaattista siivoamista, 0,5 päivää juhlintaa, 1 päivä toipumista. Nyt olen jälleen ihmisten kirjoissa ja blogikin päivittyy. Optimistisesti lupasin teille päivityksen jo eilen, mutta huh sentään, juhlien järjestäminen ottaa joskus koville. Tarkemmin sanottuna järjestin kodissani konsertin. Olohuoneeseen piti siis mahduttaa neljän hengen bändi soittimineen, noin 25 kuulijaa sekä runsas viinitarjoilu. Ihan tavallinen siivous ei siis riittänyt, sillä tilaan piti mahduttaa lisää tuoleja ja toisaalta poistaa muutamia huonekaluja, jotka olivat tiellä. Tämän lisäksi olin siis saanut päähäni, että meillä piti näyttää erityisen hienolta. Kaikki onnistui paremmin kuin hyvin, mutta emäntä oli sunnuntaina jokseenkin naatti.

Normaalin siivouksen lisäksi pesin 10 ikkunaa ja lattian. Halusin kaikki ikkunalaudat, pöytätasot, kirjahyllyn reunat ja muut pinnat tyhjiksi sälästä. Suurimman haasteen muodosti keittiö, jossa säilytetään paljon tavaroita pöytätasojen päällä. Sen lisäksi jynssäsin 2 kpl vessoja tavallista kiiltävämpään kuntoon, samoin kuin kylppärin (koska tulossa oli myös muutama lapsivieras, arvelin että kylppäriäkin saatetaan tarvita) sekä siivosin parvekkeen. Kehittelin pari kukka-asetelmaa ja askartelin kuohuviinilasien jalkaan koristeet, joista jokainen tunnistaisi omansa.

Kun omaa kotiaan alkaa katsella todella kriittisellä silmällä, huomaa yllättäviä yksityiskohtia. Meillä on lasiovinen kirjakaappi, ja lähempi tarkastelu osoitti, että alaovet ovat sormenjäljissä sekä sisä- että ulkopuolelta. Musta kiiltävä piano vetää myös sormenjälkiä puoleensa kuin magneetti, sen putsaamiseen meni ainakin vartti. Eteisen seiniin oli ilmestynyt mustia viiruja, joihin en normaalisti ollut kiinnittänyt mitään huomiota. Projekti oli omalla tavallaan antoisa, joskin myös väsyttävä. Seuraavassa havaintoja, joita tein siivoamisen ohessa:

Huipputuote on taikasieni. Se poistaa valkoisista seinistä väriliidut ja muut viirut. Samoin huonekaluista ja leluista. En enää pärjäisi ilman tätä tuotetta. Suosittelen lämpimästi!

Kaikki kukkakaupat olivat kiinni. Jouduin siis kehittämään ratkaisut omasta päästä. Ostin Alepasta kimpun ruusuja, leikkasin varsista puolet pois ja karsin suurimaan osan lehdistä. Saksin omasta muratista oksia ja asettelin niitä ruusujen sekaan. Jos kukkakaupat pettävät, kannattaa siis kääntyä omien viherkasvien puoleen. Samalla linjalla naamioin parvekkeella oleva tyhjän ruukun nostamalla pari viherkasvia sisältä kyseiseen ruukkuun. Alunperin siihen oli tietysti tarkoitus tulla joku upea kukkiva puska, mutta koska sitäkään ei nyt tähän hätään saanut, piti keksiä muuta. Pari vihreää joulukaktusta näytti kuitenkin paremmalta kuin tyhjä ruukku tönöttämässä parvekkeen nurkassa.

Mitä tyhjempää on, sitä siistimmältä näyttää. Tämä on aika hassu ilmiö. Vaikka kaikki tavarat olisivat omalla paikallaan, pölyt pyyhittynä ja sormenjäljet siivottuna, näyttää silti jotenkin sotkuisemmalta jos tavaroita on paljon esillä. Näin siksi paljon vaivaa ”piilotellessani” ihan tavallisia tavaroita. Kaukosäädin, johdot, tiskiharja, kalenteri, aurinkolasit, puhelimen laturi, kengät, hiusharjat… Kaikki tuiki tavallisia ja tarpeellisia esineitä, joita tarvitaan joka päivä ja jotka juuri siksi ovat yleensä jossain esillä. Mutta tässä on se sisustuslehtien salaisuus – niiden kuvista nämä tavarat on aina laitettu piiloon. Seuraavan kerran kun bongaat lehdestä eteisen, jonka naulakossa roikkuu yksi takki ja kenkätelineessä on kahdet kengät, muista että kyseessä on toinen kahdesta vaihtoehdosta: joko asunnossa asuu äärimmäinen minimalisti, tai sitten kuva on lavastettu. Meidän eteinen oli viime lauantaina lavastettu – mutta äärimmäisen siisti!