Kantistuote loppu ennen aikojaan

Stocka jaksaa ärsyttää säännöllisin väliajoin. Nettikauppa nyt on tunnetusti äärimmäisen huono, mutta eilen meni hermot myös kaupassa asioidessa. Yritin nimittäin mennä ostamaan kanta-asiakastuotetta, erästä vaatetta. Eilen oli siis 12.3. eli uusi kantisvihko on ollut voimassa alle kaksi viikkoa ja kuuta on vielä reilusti yli puolet jäljellä. Keskustan liikkeessä kävi ilmi, että kyseistä tuotetta oli tasan kaksi kappaletta jäljellä, eikä kumpikaan tietenkään sattunut olemaan juuri sitä kokoa, jonka olisin halunnut.

Voisi kuvitella, että rekki oli vain väliaikaisesti tyhjä, mutta myyjä kertoi että ei niitä tule lisää. Kaikki on siinä mitä on. Hän kuitenkin onnistui paikallistamaan Tapiolasta ja Tampereelta halutut koot, ja tilasi ne minulle keskustaan. Kiva että sentään sellainen on mahdollista, mutta miettikää nyt – kuukautta on kulunut alle puolet, ja kanta-asiakastuote on jo loppu käytännössä koko maasta.

Minusta tuo on täydellistä asiakkaan aliarvioimista. Ovatko kantistuotteetkin muuttuneet jonkinlaisiksi sisäänheittotuotteiksi, joiden perässä pitää todellakin juosta liikkeeseen heti ensimmäisenä päivänä, jos haluaa saada omansa? Ymmärrän tämän logiikan jossain hulluilla päivillä, mutta en tässä tapauksessa. Tiedän, että sisäänostaja tasapainottelee määrän ja menekin välillä. Ymmärtäisin myös, että jos olisi esimerkiksi kuun 29. päivä, jäljellä ei enää olisi kovin laajaa valikoimaa.

Olen kuvitellut kantistuotteiden olevan hyvä syy liittyä kanta-asiakkaaksi, siis että asiakas saa jotain ekstraa. Kanta-asiakasvihkossa sanotaan, että tarjous on voimassa kuun loppuun, tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Ilmeisesti tavaran ei tarvitse Stockalla riittää kovin pitkään. Mutta tosiasia on, että en viitsi ruveta ryntäilemään minnekään siitä syystä, että tuote saattaa loppua viikossa. Sen sijaan vien rahani luultavasti johonkin toimivaan nettikauppaan, josta saa samoja tuotteita samalla hinnalla. Stockkalla on ollut hyvä brändi pitkään, mutta kun verkkokauppa tökkii eikä tavaroita saa edes kaupasta, niin ei ihme että asiakkaat kaikkoavat.

 

Ähky

Hullut Päivät eivät ole vielä edes alkaneet, ja minulla on jo tavaraähky. Se tuli pelkästään kuvastoa selaamalla. Siellä on ihan järkyttävän paljon tavaraa! Ja aivan varmasti niitä kaikkia ostetaan. Puuh. Väsyttää pelkkä ajatus. Kuka sitä kaikkea tarvitsee? Itse bongasin kuvastosta yhden levyn, jonka olin aikonut ostaa joka tapauksessa sekä yhden mekon, jota ajattelin käydä sovittamassa. Siinä kaikki.

Tein muuten tänä vuonna kuvastosta mielenkiintoisia huomioita. Esimerkiksi sen, että Sokoksella ja Stockalla näyttää olevan paljon samoja tuotteita myynnissä. Bongasin molemmista Methodin siivousaineita ja samaa luonnonkosmetiikkaa. Varmaan on muutakin, mutta nämä sattuivat silmiin, koska ne olivat ostoslistalla jo viime viikolla. Hinnat kuitenkin vaihtelevat, mikä on positiivista, sillä se kertoo siitä että ainakin ko. kaupat hinnoittelevat tavaransa itse. Method näytti olevan Stockalla kalliimpaa, mutta kosmetiikat halvempia.

Toinen havainto liittyy siihen, että kuvasto kertoo kampanjoiden olevan todellakin massoille suunnattuja. Esitellyistä vaatteista varmaan 95% oli mustia tai tummia yleissävyltään. Oletan sen johtuvan siitä, että valtaosa suomalaisista haluaa pukeutua äärimmäisen neutraalisti, ja mieluiten juuri mustaan. Katukuva vahvistaa havaintoa. Eikä siinä mitään, jokainen pukeutuu juuri niin kuin haluaa. Mutta jos on vastikään nähnyt paljon vaivaa uudistaakseen vaatekaappiaan värikkäämmäksi, näillä kampanjoilla on melko vähän tarjottavaa…

Lopuksi ihmettelin sitä, miten samanlaisia tavaroita oli myynnissä. Katsokaa vaikka kenkiä, huiveja tai huonekaluja? Sivu toisensa jälkeen lähes identtisiä tuotteita. Mistä ne erot tulevat? Tuotemerkistä? Materiaalista? Jopa samalla sivulla saattaa olla kahdet melkein samanlaiset tuotteet vierekkäin. En ihan tajua tätä logiikkaa. Miksi haluaisin valita kymmenen mustan untuvatakin väliltä? Enkä muuten edes liioittele. Sivulle 126 mennessä kuvastossa on esitelty 10 lähes samanlaista naisten toppatakkia. Lähden siitä, että eri sivuilla esiintyy eri takki. En jaksanut laskea pidemmälle. Siis mikä on noiden kaikkien pointti?

Ja vielä yksi asia: blogiin on löydetty jälleen kerran hakusanoilla, joissa yhdistyy Stockmann ja infrapunasauna. Hakijoille tiedoksi, sellaisen saa ostetuksi itselleen perjantaina, lisätietoja sivulta 213.  Tästä blogista ei valitettavasti löydy tämän enempää tietoa, sillä koko asia on minulle edelleen suuri mysteeri. Ihanko oikeasti joku tarvitsee infrapunasaunaa itselleen…?

Huono, huonompi, Stockmann.com

Tämä on toivottavasti viimeinen Stocka-episodi vähään aikaan. Mutta koska tämä jälkinäytös ei mitenkään parantanut kokemustani, avaudun nyt siitäkin vielä. Sain siis pääsiäisenä tilatun paketin seuraavalla viikolla. Sain kuitenkin peräkkäin kaksi tekstaria: ensimmäinen ilmoitti paketin saapuneen. Toisessa pahoiteltiin, että paketti on myöhässä. Hämäävää, sanoisin. Hain paketin kotiin, ja totesin että sieltä puuttui yksi tuote. Arvasin, myöhästymistekstari koski tätä yhtä tuotetta. Odottelin sitä viikon päivät, kunnes sain uuden ilmoituksen, että tuote on kokonaan loppu, eikä sitä voida toimittaa.

Tässä vaiheessa soitin asiakaspalveluun. Selvitin koko episodin, ja ilmoitin mitkä tuotteet aion palauttaa. Minulle luvattiin vihdoin hyvitys puuttuvasta tuotteesta, sekä se kauan kaivattu alennus niistä muista. Oletan, että jossain vaiheessa saan rahat takaisin myös palauttamistani tuotteista. Kysyin, miksi alennusta ei voinut saada kaikista tuotteista kerralla, vaan minun piti ensin kertoa mitkä aion palauttaa, jotta alennus voitaisiin antaa niistä tuotteista jotka halusin pitää. Selitys oli jokseenkin mielenkiintoinen: Jos alennus annettaisiin myös niistä tuotteista jotka myöhemmin palauttaisin, tililleni maksettaisiin palautetun tuotteen normaalihinta, jonka jälkeen erotus pitäisi karhuta minulta takaisin. Kertomalla itse, mitkä aion palauttaa, selviäisimme kaikki paljon helpommalla. No todellakin! Haluaisin ilmaista tyrmistykseni sen johdosta, että asiakkaalle on mahdotonta palauttaa alennuksella ostetun tuotteen alennettu hinta, mutta sanavarastoni ei enää riitä kuvamaan tunteitani. Sanon siis vain: KÄ-SIT-TÄ-MÄ-TÖN-TÄ!

Tässä vielä kerran kaikki, mikä tämän yhden ostoskerran aikana on mennyt pieleen:

  1. Luvattu kanta-asiakasalennus jäi saamatta.
  2. Hyvitystä ei haluttu maksaa, ennen kuin olin ilmoittanut mitkä tuotteet aion pitää. Syy asiakkaan näkökulmasta käsittämätön (ks. yllä).
  3. Hyvitystä ei voida maksaa Stockan omalle luottokortille, jolla ostokset on maksettu, vaan pankkitilille. (MIKSI? Kukaan ei kertonut. Jälleen käsittämätöntä toimintaa.)
  4. Sekavia tekstareita. Useampia päällekkäisiä sähköpostiviestejä asiakaspalvelusta. Huonoja sanavalintoja asiakaspalvelulta.
  5. Lähetyksestä puuttui tuote.
  6. Vasta viikon päästä ilmeni, että puuttuva tuote oli loppu.
  7. Asiakkaan täytyy itse huolehtia, että puuttuvasta tuotteesta saa hyvityksen.
  8. Kaikki hyvitykset ja alennukset maksetaan eri aikoina, ja vasta sitten kun asiakas on itse huolehtinut että kaikki hoidetaan.
  9. Eikä kukaan tarjoa mitään hyvitystä tästä kaikesta hässäkästä, mitä yksi pahaa-aavistamaton ostoskerta stockmann.comissa on aiheuttanut!

Ottakaa tästä opiksenne, älkääkä erehtykö kyseisen puljun verkkokauppaan, vaikka tarjous olisi millainen. Luin tänään uutisista, että koko henkilöstö aiotaan lomauttaa kahdeksi viikoksi, koska tulosta ei ole tullut toivotulla tavalla. En tämän jälkeen ihmettele yhtään, ettei myynti oikein vedä. Ei kai, kun asiakas ei voi luottaa tippaakaan siihen, että häneltä velotettaisiin oikea summa, mikäli ostettua tuotetta sattuu edes olemaan saatavilla.

Stockmann-saagan jatko-osa & valitusta

Tänä aamuna kellon lyödessä yhdeksän soitin Stockan asiakaspalveluun. Kerroin, että alennukset olivat jääneet saamatta. Ystävällinen asiakaspalvelija pahoitteli asiaa välittömästi. Syy oli kuulemma siinä, että verkkokaupassa oli ongelma, jonka vuoksi ”joihinkin tuotteisiin ei ale-prosentti ollut tarttunut mukaan”. Virhe luvattiin hyvittää välittömästi, mutta ei kuitenkaan luottokortin tilille, vaan pankkitililleni. Siihen puolestaan menee ainakin viikko. Aha.

Sain vielä myöhemmin aamupäivällä sähköpostin, jossa pyydettiin ilmoittamaan mikäli palautan tuotteita. Hyvitys maksetaan niistä tuotteista, jotka pidän. Pitäisikö tästä päätellä, että hyvitystä saan odottaa ties mihin saakka? Eli odottaako Stockmann ensiksi, että saan tilauksen ja ehdin tutustua siihen muutaman päivän ajan nähdäkseen palautanko mitään, ja vasta sitten maksaa hyvityksen? Tätä ei viestissä kerrota.

Mitä tähän nyt pitäisi todeta? Hyvää on, että virhe tunnustettiin välittömästi, ja se halutaan korjata. (Hyvä minua palvellut henkilö, älä ota tätä kirjoitusta henkilökohtaisesti. Sinä hoidit hommasi niin hyvin kuin pystyit. Ei ole sinun vikasi, että firmalla on pallo hukassa.) Huonoa on kaikki muu. On käsittämätöntä, että verkkokauppa toimii niin onnettomalla tavalla, että tällaista joutuu reklamoimaan. Ja miksi hyvitystä ei voi saada sille kortille, jolla rahat on maksettu? Tämä menee yli ymmärrykseni. Kyse on kuitenkin Stockan omasta kanta-asiakaskortista – miten voi olla mahdollista, että liike ei voi hyvittää ostoksia omalle kortilleen? En tajua.

Lisäksi ihmettelen sähköpostissakin käytettyä sanamuotoa ”alennus ei tarttunut tilaukseen”. Ihan kuin se olisi sattuman varassa, tarttuuko alennus vai ei. Vähän niin kuin ongella olisi. Joskus tarttuu, joskus ei. Vai olikohan kyse sittenkin siitä, että valitsin vääränlaiset tuotteet? Ehkä johonkin muuhun alennus olisi tarttunut paremmin. Ilmeisesti alennukset kelluvat siellä jossain verkkokaupan bittimaailmassa, ja hyvällä tuurilla ne tarttuvat ostoksiin ja asiakas saa tavaran halvemmalla. Tai sitten ei. Tämä on pieni yksityiskohta, joka nyt vain sattuu ärsyttämään lisää jo muutenkin ärsyyntynyttä asiakasta. Sanokaa suoraan, jos vika on teissä, älkääkä piiloutuko tuollaisten kiertoilmaisujen taakse.

Todetaan nyt vielä kerran tähän, että Stockmannin verkkokauppa on järkyttävän huono. Älkää ostako sieltä, ellette ole varautuneet vahtimaan tarkasti, että tililtänne veloitetaan oikea summa. Todennäköisyys sille, että kaikki menee hyvin on pieni. Ja koska olen nyt päässyt hyvään vauhtiin, luettelen tässä lopuksi kaikki muutkin asiat, jotka kyseisessä verkkokaupassa ovat minusta päin pyllyä:

  • Verkkokaupan valikoima on suppea. Tavaratalosta saa paljon tuotteita, joita ei verkkokaupasta löydy. Tämä koskee useita tuotekategorioita.
  • Kaikkia tuotekategorioita ei myydä ollenkaan, esim. kosmetiikkaa.
  • Kirjat pitää ymmärtää etsiä akateeminen.com osoitteesta. Tämä vaatii oivallusta, sillä stockman.comin sivuilta ei ole linkkiä akateemiseen. Tai jos on, niin sitä ei kuluttaja löydä. Näköjään kanta-asiakkaat saisivat kirjoista verkkokaupan kautta alennusta, mutta arvatkaa, viitsinkö näiden kokemusten jälkeen edes aloittaa selaamista? No en.
  • Tuotteita on hankala etsiä, koska suodattimet eivät toimi kunnolla. Esimerkiksi vaatteita voi valita katseluun värin perusteella, mutta sitten kokosuodatin ei enää toimi. Testasin niin päin, että valitsin ensin koon ja sitten vasta värin, ja tälläkertaa haku toimi. Tosin tulos oli  surkea. Stockan nettikauppa löytää kokonaista kolme erilaista mustaa neuletta koossa m/38-40. Eihän tuosta voi todeta muuta kuin että säälittävää. Vertailun vuoksi: Nordstrom.com tarjoaa samalla haulla 135 erilaista neuletta, ja asos.com puolestaan tarjoaa 91 vaihtoehtoa.
  • Tämän jälkeen ei liene yllätys, että hakusuodattimet ovat Stockalla ns. karvalakkimallia. On turha etsiä mitään leikkaukseen tai tyyliin liittyviä suodattimia, tyyliin A-linjainen, empirevyötärö, iltapuku, lyhythihainen, pitkähihainen jne.

Siinäpä se. Onko muita samassa veneessä?

Uskomatonta sössimistä TAAS, Stockmann

Stockmann. Nyt TODELLAKIN menee hermot. Miten vaikeaa on saada stockmann.com toimimaan kunnolla? Netti on pullollaan toimivia nettikauppoja. Tiedän koska olen asioinut niissä. Ainoastaan Stockmannilla olen kohdannut tällaisia ongelmia. Olen juuri menettänyt toivon teidän suhteen. En usko, että enää koskaan ostan mitään nettikaupastanne. Tumpelointinne on jo jotain niin uskomatonta, että jatkossa vien rahani muualle.

Pääsiäisalennuksen ansiosta innostuin shoppailemaan lapselle kevätvaatteita. Klikkasin kaikki ostoskoriin. Rekisteröidyin kanta-asiakaskortillani. Maksoin ostokset Stockan omalla luottokortilla. Sähköpostissa tulleen tilausvahvistuksen summa näytti kumman korkealta. Tarkistin asian, ja kaikki alennukset olivat jääneet saamatta. Kaikki tuotteet oli myyty normaalihinnalla. Asiakaspalvelu on luonnollisesti pyhänä suljettu, joten pääsen selvittämään asiaa vasta huomenna.

En käsitä mitä minun olisi pitänyt tehdä toisin saadakseni alennukset? Jos kortin rekisteröinti ennen maksamista ja saman kortin käyttö maksaessa ei riitä, systeemi on HUONO. No jaa, kuten huomaatte se on huono muutenkin. En nyt edes urputa verkkokaupan muista kömpelyyksistä. Edellytän ainoastaan, että minulta velotetaan oikea summa rahaa. Mutta se tuntuu tälle firmalle olevan mahdottomuus, joten minulle jää aika vähän vaihtoehtoja. Menen muualle. En kerta kaikkiaan jaksa jokaisen ostokerran jälkeen selvitellä asiakaspalvelun kanssa, mikä summa minulta olisi oikesti pitänyt velottaa. Aivan liian työlästä. Voitte sieltä Stockalta ottaa minuun sitten yhteyttä, kun olette saaneet systeeminne toimimaan niin, että ne palvelevat asiakkaita. Siihen saakka en suosittele asioimista kanssanne kenellekään.

 

Sieltä ne taas tulevat

Hesarin välistä tipahti tänä aamuna Kampin alennuskampanjan mainos. Tämän viikon keskiviikosta viikon loppuun saakka olisi kauppakeskuksessa tarjolla yhtä jos toista tarjoustavaraa. Ja koska alennusviikot seuraavat toisiaan vääjäämättä ja aina samassa järjestyksessä, seuraavien viikkojen aikana vuorossa ovat myös Sokoksen kampanja ja Hullut päivät. Se taas tarkoittaa, että varmaan aika moni käy lähiviikkoina alevihkojen äärellä itsensä kanssa keskustelua siitä, mitä eroa on sillä että tarvitsee jotain tai haluaa jotain.

Suhteeni alennushässäköihin muuttuu vuosi vuodelta neutraalimmaksi. En viitsi jonotella jotain villapaitaa, mutta toisaalta en myöskään periaatteesta jätä menemättä, jos bongaan todella hyvän tarjouksen. En silti oikein ymmärrä niitä lähes fyysisiä taisteluita, joita alelaarien äärellä käydään. Sehän on vain tavaraa! Ilmankin pärjää.

Viime vuosina olen huomannut, että hintojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Ainakin Stockan Hulluilla päivillä hinta ei välttämättä ole markkinoiden halvin, vaikka tuotetta kovasti mainostettaisiinkin. (Muita kampanjoita en ole niin läheltä seurannut. Onko lukijoilla samoja kokemuksia esim 3+1 päivien tarjouksista?) Suosittelen, että selvittää aletuotteiden normaalin hinnan ensin, ennen kuin ryntää tekemään mahtavia löytöjä. Esimerkiksi Hullujen päivien vihkosta on löytyy välillä oikeasti todella edullisia tuotteita, ja sitten paljon lähes normaalihintaista tavaraa. Luulisin, että merkkituotteiden hintoja on helpointa vertailla. Kaupan omien merkkien kohdalla alennusprosentin selvittäminen voi olla hankalampaa.

Olen taas laittanut tavaroita kiertoon. Keittiön kaappeja siivotessa vastaan tuli kaksi tarpeetonta raastinrautaa:

Tarpeetonta tavaraa kierrätykseen.

Tarpeetonta tavaraa kierrätykseen.

Nämä oli alunperin saatu lahjaksi. Niitä ei oltu käytetty kertaakaan. Annoin ne vastikään uuteen kotiin muuttaneelle sukulaiselle. En siis dumpannut niitä pahaa aavistamattoman vastaanottajan keittiöön tyyliin ”hei toin sulle tämmöiset sähän varmasti tarvitset näitä”, vaan kysyin oliko niille tarvetta. Jos ei olisi ollut, kakkosvaihtoehto olisi ollut taloyhtiön kierrätyshylly. Tavaraa siis poistuu huushollista jatkuvasti, mutta hyvin vähän kerrallaan. Huomaan myös, että lahjoistakin voi luopua helposti, jos ne ovat aivan tarpeettomia ja jos joku muu tarvitsee niitä.

Enpä juuri hullutellut

Kun kerran lähdin sille tielle, niin kerrotaan nyt, miten keltaisen hässäkän keskellä meni. Olin kuvastosta katsonut muutaman tuotteen, jotka meinasin ostaa. Niitä oli mm. eräs mekko ja orkidea. Tavoitteena oli täsmäisku tarkasti valittujen tuotteiden luo, ja sitten äkkiä kassan kautta kotiin.

Ei mennyt ihan suunnitelman mukaan. Tein kyllä sen täsmäiskun mekko-osastolle. Mutta en edes sovittanut vaatetta, sillä se näytti jo vaatepuulla roikkuessaan huonolaatuiselta. Halpa se tietysti olikin, mutta miksi ostaisin halpaa ja huonoa? Eikö alennusmyynnin ideana ole napata halpoja ja hyviä tuotteita? Kiertelin hieman vaateosastolla, ja huomasin saman ilmiön muuallakin. Monet edulliset tuotteet olivat jo valmiiksi vähän nyppyisen näköisiä. Ei sellaisia minulle, kiitos. Ostin lopulta yhden neuleen, koska se oli a) edullinen b) kivannäköinen c) konepestävä ja d) muun värinen kuin musta. Siinä kuvasto piti paikkansa: valtaosa vaatteista oli mustia. Tai ehkä tumman violetteja. Voi ankeus! Musta on kyllä monikäyttöinen väri, mutta sitä on jo kaappi pullollaan.

Loppujen lopuksi taisin ostaa yhden etukäteen suunnittelemani tuotteen. Niissä muissa oli kaikissa jotain vikaa – joko ne olivat jo loppu, tai sitten ne eivät näyttäneet samalta kuin kuvastossa, tai sitten tulin muuten vain tolkkuihini ja jätin tavaran kauppaan. Ostin kyllä paidan lisäksi muutakin, puoliheräteostoksina. Puoliksi sikäli, että ne eivät kuuluneet etukäteissuunnitelmaan, mutta olivat kuitenkin ostoslistalla muutenkin. Kaikki oli käyttötavaraa; hammastahnaa ja sen sellaista, jota käytetään jatkuvasti. En niitä sen kummemmin etsinyt, kunhan tulivat reitillä vastaan. Kaikki mahtui loistavasti yhteen keltaiseen kassiin ja aikaa meni noin tunti. Aika kohtuullista.

Yleisvaikutelmaksi jäi, että sekä tavaraa että ihmisiä oli hirveästi. Ehkä katselin kaikkea kriittisemmin kuin yleensä, mutta jotenkin tuli sellainen tunne, että mukana oli paljon keskinkertaisia tuotteita, joiden hinta ei laatuun nähden ollut kovin edullinen. Kuten aiemmin kirjoitin, hintojen arvointi piti tehdä tuotekohtaisesti. Toisin sanoen miettiä jokaisen tavaran kohdalla, onko tämä hinta tästä tavarasta sopiva, tai peräti halpa? Läheskään aina vastaus ei ollut positiivinen. Katselin muutamia merkkivaatteiden mallikappaleita, mutta minusta yli 60 euroa t-paidasta on liikaa, oli tarjouksessa tai ei. Väenpaljous sai aikaan myös sen, että liikkeeseen ei tehnyt mieli jäädä huvikseen vaeltelemaan.

Summaisin päivän reissun onnistuneeksi niissä olosuhteissa, kuin Hulluilla päivillä on mahdollista onnistua. Perjantaina käyn vielä hakemassa yhden tuotteen, ja sitten riittää.

Keltainen vaara

Postiluukusta pompsahti 144 sivua tarjouksia. Selailen katalogia ja mietin, mitä haluaisin. Sitten mietin uudelleen, mitä tarvitsisin. Huomaan, että nämä ovat jossain määrin kaksi eri asiaa.

Hullut Päivät on mielenkiintoinen ilmiö. Kuvasto on paisunut vuosi vuodelta, samoin tuotevalikoima. Usko tai älä, mutta tänä vuonna voit ostaa Hulluilta päiviltä infrapunasaunan. Tai ulkoporealtaan. Tai pihalätkämaalin, ellet sittenkin tarvitsisi haukunestopantaa koirallesi. Ensivaikutelma on valtava runsaudensarvi kaikenlaista houkuttelevaa. Mutta tarkemmin tutkiessa muutama asia pistää silmään.

Itse asiassa tuotteet eivät mielestäni ole mitenkään hullun halpoja. Kun alkuperäisiä hintoja ei kerrota, on joko luotettava siihen, että Stockmann ei huijaa asiakasta (tästä en omien kokemusteni perusteella olisi niin varma) tai sitten on oltava valveutunut kuluttaja, ja selvitettävä alkuperäiset hinnat itse. Yksittäiset vaatekappaleet näyttävät edelleen kuvastossa aika kalliilta. Kyse on tietysti merkkivaatteista, mutta onko Andiatan 169€ maksava leninki halpa? Wihrlpoolin pesukonetta myydään hintaan 449€, mutta Gigantissa samantyyppinen kone maksaa 50€ vähemmän. Olen toki joskus tehnyt Hulluilta päiviltä tosi edullisia ostoksia, mutta silloin olen tarkkaan tiennyt, mitä tuotteet normaalisti maksavat. Joskus edut ovat merkittäviä, aina eivät niinkään.

Tuotevalikoima vaikuttaa välillä aivan päättömältä. Mietin, millä ihmeen logiikalla tavaroita on otettu mukaan. Kuka oikeasti haluaa infrapunasaunan? Tai city-potkurin? Tai yucca-palmun, joka maksaa melkein kolmekymppiä? Epäilen, että ihmiset on vain tarkoitus saada ostamisen huumaan, jolloin sitä luulee tekevänsä hyviäkin löytöjä, vaikka arvostelukyky onkin jo hämärtynyt. Ja miksi kaikki vaatteet ovat mustia? Pelkästään keskiviikkona myyntiin tulee ainkin kuusi mustaa mekkoa, ja heti torstaina lisää. Tai jaa, oli siellä lisäksi kaksi harmaata ja yksi siniharmaa. Tylsää, tylsää. Miksi juoksisin mustien mekkojen perässä, kun niitä myydään kaikissa kaupoissa läpi vuoden muutenkin.

Aion kyllä käydä Hulluilla päivillä, mutta en lähde sinne kiertelemään. Opiskelen kuvaston viikonlopun aikana huolellisesti, ja teen sen jälkeen pari napakkaa täsmäiskua. Haen tarvitsemani tavarat ja siirryn suorinta reittiä lyhimpään kassajonoon, jonka jälkeen poistun rakennuksesta.

Stockmann-päivitys

Muistanette, kuinka heinäkuun alussa tilasin Stockan verkkokaupasta tuotteita, joista osa oli loppu. Tätä ei kuitenkaan ilmoitettu asiakkaalle, vaan olisin menettänyt rahani, ellen olisi itse ottanut aktiivisesti yhteyttä kanta-asiakaspalveluun. Sieltä luvattiin palauttaa rahat tililleni.

Reiluuden vuoksi lienee aiheellista ilmoittaa, että näin tosiaan tapahtui. Noin viisi päivää sen jälkeen, kun olin tehnyt valituksen, täsmälleen oikea summa ilmestyi tililleni. Tässä suhteessa Stockmann siis toimi kuten lupasi, tosin muutaman päivän viive rahojen palautuksessa oli.

Tästä kaikesta jäi silti todella omituinen maku. Ihmettelen edelleen, miten Stockan kokoinen yritys voi suhtautua asiakkaisiinsa näin huolettomasti. Tai miten ko. yrityksellä voi olla niin huonot it-järjestelmät. Minulla olisi edelleen siellä odottamassa ne ilmaiset toimituskulut, jotka asiakaspalvelussa luvattiin hyvitykseksi kaikesta harmista. Mutta en tiedä onko luottamukseni firman verkkokauppaa kohtaan täysin palautunut. Katsellaan.

Aika skarpata, Stockmann!

Ostin Stockan verkkokaupasta pari aletuotetta. Hämmästyin pakkausta avatessani, kun sieltä puuttui osa tilauksesta. Tarkistin tilausvahvistuksen ja varmistuin: olin tilannut ja maksanut enemmän, kuin mitä paketista löytyi.

Soitin heti kanta-asiakaspalveluun ja selitin tilanteen. Linjan toisessa päässä vastasi aavistuksen masentuneen oloinen asiakaspalvelija, joka pahoitteli tapahtunutta vuolaasti. Syy tuotteen puuttumiseen oli melko mielenkiintoinen. Stockmannin verkkokauppa ei nimittäin pysy ajantasalla siitä, mitä tuotteita kaupassa on. Jos joku tavara myydään loppuun, tieto siitä ei välttämättä siirry verkkokauppaan asti, saati sitten ostajalle. Ostaja ei saa missään vaiheessa tietoa siitä, että tuote on päässyt loppumaan. Sen sijaan ostajan annetaan kaikessa rauhassa maksaa tuote, ja vastuu virheen huomaamisesta jää täysin ostajalle itselleen. Mielestäni tämä on varsin kyseenalaista toimintaa. Olkaa siis tarkkana, kun tilaatte Stockalta. Stockmann vie kyllä rahanne, muttei anna vastinetta.

Ihmettelen, miksei Stockmann ole tehnyt asialle mitään, vaikka ongelma on asiakaspalvelun mukaan tiedostettu. Tavarat pakataan joka tapauksessa käsin, ja viimeistään pakkaaja varmasti huomaa, että tuote puuttuu. Ei olisi iso vaiva sujauttaa pakettiin lappu, jossa lukisi esim. ”HUOM! Tilaamanne tuote oli loppunut! Ottakaa yhteys asiakaspalveluun!” Tämä on siis ihan minimi, mitä voisi Stockmannin kaltaiselta liikkeeltä odottaa. Asiasta pitäisi tietysti tiedottaa myös verkkokaupan sivuilla, viimeistään maksuvaiheessa. Ensisijaisesti kuitenkin odotan, että Suomen tunnetuin tavaratalo pystyisi fiksaamaan nettisivunsa siihen kuntoon, ettei tällaista pääse tapahtumaan.

Asiakaspalvelijaa kävi sääliksi, hän oli selvästi saanut näihin puheluihin vastailla jo monta kertaa. Rahat luvattiin palauttaa suoraan tilille, asiaa pahoiteltiin syvästi ja aidon kuuloisesti (tästä pisteet), ja lopuksi minulle luvattiin hyvittää seuraavan tilauksen postikulut. Kaunis ajatus, mutta kuulkaa miten se käytännössä toteutetaan: Koska nettikauppa ei nyt yksikertaisesti tue minkäänlaista asiakaspalvelua, minun täytyy itse huolehtia tästäkin. Ensi kerralla kun tilaan, minun pitää itse muistaa, että postikulut on luvattu ilmaiseksi. Tilauksen tehtyäni minun pitää soittaa asiakaspalveluun, josta he näkevät tiedoistani, että postikulut on luvattu hyvittää. Sitten siellä joku palveluhenkilö tekee jotain, joka hyvittää postikuluni. Tämä ei kuulosta mitenkään vakuuttavalta. Epäilen että postikulut varmaankin palautetaan tililleni erikseen… olettaen että homma toimii.

Stockmann! Olen uskollinen asiakkaanne. Mutta tämän tyyppinen toiminta on säälittävää pelleilyä. Ryhdistäytykää nyt, jos haluatte että ikinä enää käytän verkkokauppaanne. Kiitos.