Olen raivannut lastenhuonetta, ja onnistunut poistamaan sieltä runsaasti muovikrääsää. Siis käytännössä sitä roinaa, mitä esimerkiksi hampurilaispaikoissa tyrkytetään lapsille. Ne ovat suuria aarteita noin tunnin, ja sen jälkeen unohtuvat. Kiero äiti voi sitten käydä heittelemässä roskiin unohdettua krääsää. Samoin olen karsinut jälleen niitä värityskirjoja ja askarteluvihkoja, jotka tuntuvat lisääntyvät yön aikana itsestään. Jonkin verran on siis poistettu suoranaista roskaa. Nyt pitäisi vielä käydä ”liian pienet” lelut läpi, esimerkiksi liian helppoja palapelejä on useita, ja ennustan joulupukin tuovan niitä lisää ensi viikolla.
Tämän lastenhuoneen tyhjennyksen myötä tämä projekti tulee päätökseen. Olen tyytyväinen että tulin tähän ruvenneeksi, koska syksyn aikana tuli kuntoon monta juttua, jotka ovat roikkuneet kuukausitolkulla. Kirjahylly on nyt paljon parempi kuin aiemmin. Työhuone on suorastaan hieno, laatikkopinot lattialta ovat kadonneet ja muutenkin huone on viihtyisämpi. Olen saanut paljon tarpeetonta tavaraa kodista ulos, ja monet sellaiset pienet sotkut on tullut siivottua projektin aikana.
Kiitos teille kaikille, jotka raivasitte myös tai olitte vain hengessä mukana! Oli kiva lukea teidän kaikkien kommentteja, sain niistä hyvää vertaistukea ja ideoitakin. Se, että projekti on nyt saatu päätökseen, ei missään nimessä tarkoita sitä että raivaus olisi nyt tullut valmiiksi. Tavaroiden vähentäminen on jatkuva prosessi, joka välillä on tehokkaampaa, välillä rauhallisempaa. Se tarkoittaa sitä, että vaikka tällainen aktiivinen raivaaminen nyt ainakin hetkeksi jää, aivan varmasti tulee jatkuvasti vastaan sellaista, mistä täytyy luopua.