Luin taannoin Hesarista, että joku on keksinyt firman, josta voi tilata koston toiselle ihmiselle. Firma lähettää pahaa-aavistamattomalle koston kohteelle kirjekuoren täynnä hileitä. Kun kirjekuori repäistään auki, hileet leviävät joka paikkaan, ja seuraavat puoli vuotta joka paikka kimaltaa ärsyttävästi.

Minä tiedän miltä niistä hilelähetyksen saaneista tuntuu. Perheeseemme kuuluu yksi innokas askartelija, joka rakastaa hileitä. Lopputulos on, että niitä löytyy ihan joka paikasta. Viikonlopun juhlien lähestyessä sain kimalluksesta tarpeekseni. Hileet otettiin talteen vähäksi aikaa, ja nyt käynnissä on irtokimalluksen kiivas eliminointi. Se on vain paljon helpommin sanottu kuin tehty. Nuo pienet kiiltävät hippuset takertuvat kiinni ilmeisesti staattista sähköä hyödyntäen. Sukkien mukana ne leviävät huoneesta toiseen äärimmäisen tehokkaasti. Kun sanon että niitä löytyy kaikkialta, niin tarkoitan kaikkialta. Matoilta, pöydiltä, tuoleilta, vaatteista, naamasta.

Yritän tällä viikolla päästä hileistä eroon, vaikka tiedän että tavoite on mahdoton saavuttaa täysin. Yritän silti. Eilen ensimmäinen kohde oli lastenhuone. Vein matot ulos ja tamppasin ne perinteiseen tyyliin. Tyhjät lattiat pyyhin kostealla mikrokuitumopilla. Operaation jälkeen tuuletusparvekkeen lattia kimmelsi kuin sulkasatoisen keijuparven jäljiltä. Mopin puhdistamiseksi paras tekniikka oli käsisuihku, josta vesi tulee niin kovalla paineella että se irrottaa hileet nukasta. Pölynimurin varustin uudella pölypussilla ja suodattimella, mutta imuri ei auta kuin pahimpien hilekasojen suhteen. Esimerkiksi räsymatosta ei hileet lähde pelkällä imurilla

Tänään jatkan keittiön maton kanssa. Onko lukijoilla hyviä vinkkejä kimalluksen karkoitukseen?