Ihotyyppi kertoo, miten hyvin kestää aurinkoa palamatta. Ihotyyppi määritellään usein hiustenvärin ja muiden ominaisuuksien mukaan, mutta olen huomannut, että käytännössä luokittelu ei ole ihan vedenpitävä. Minulla on suomalaiseksi aika tumma tukka, vihreät silmät eikä lainkaan pisamia tai punaista pigmenttiä hiuksissa, mutta silti ihoni käyttäytyy kuin perinteinen I-tyypin iho. En kestä aurinkoa lainkaan, vaan saan ilman suojakertoimia heti kutisevaa aurinkoihottumaa myös Suomessa, ja jos oleskelen yhtään pidempään auringossa, palan varmasti. Jotain ehkä kertoo, että olen palanut mm. Islannissa, kun sinne sattui pari aurinkoista päivää ja oleskelin ulkona. Toisaalta tunnen monta kaveria, joiden hiusten väri vaihtelee aivan vaaleasta lähes mustaan, ja jotka silti ruskettuvat helposti ja kauniisti, eivätkä pala koskaan. Suosittelen siis unohtamaan nuo ulkonäkökriteerit, ja tarkastelemaan vain sitä, millä tavalla oma iho reagoi aurinkoon.
No niin, tämän alustuksen jälkeen itse asiaan. Vietin juuri viikon Kreetalla, jossa ohjelma koostui lähinnä uimisesta joko altaalla tai meressä. Lämpötila noin 28°C, pilvetön taivas. Onnistuin kuitenkin tavoitteessani: en palanut kertaakaan, iho ei edes punottanut mistään, enkä myöskään ruskettunut kuin marginaalisesti, mikä oli paitsi tavoite, myös looginen seuraus päivittäisestä suojautumisrituaalistani. Olen taistellut aurinkoa vastaan parikymppisestä lähtien, joten ajattelin jakaa seuraavaksi, miten tällainen auringolle allerginen kalkkilaivankapteeni selviää etelänlomasta kirjaimellisesti ehjin nahoin. Seuraavat tuote-esittelyt ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni, olen ostanut kaikki tuotteet itse.
Aurinkosuojani koostui vaatteista ja päähineistä, perinteisistä aurinkosuojatuotteista sekä luonnonkosmetiikan fysikaalisista suojista. Olen huomannut, että pahiten palamiselle alttiina ovat alueet, joille aurinko pääsee porottamaan kohtisuoraan taivaalta: solisluiden alue, olkapäät, otsa, nenä, poskipäät ja päänahka. Näiden alueiden suojaus on siis ykkösenä. Päässä minulla on aina jotain: kuivalla maalla mahdollisimman leveälierinen hattu, ja uidessa huivista solmittu turbaani. Uimapuvun päälle puen uimapaidan, siis samanlaisen mihin lapsetkin nykyisin yleensä puetaan. En tiedä, onko omani UV-suojattu, mutta olennaista onkin, että se peittää olkapäät ja suuriman osan noista herkimmin palavista alueista. Uimapaidan ostin viime kesänä, enkä lähde ilman sitä enää yhdellekään aurinkolomalle. Suosittelen kaikille herkästi palaville!
Toimivaksi todettu ranta-asu!
Tällä matkalla käytin neljää aurinkosuojatuotetta: Nivean tavallista aurinkorasvaa, Alga Mariksen fysikaalista suojaa, Body Shopin kasvoille tarkoitettua aurinkosuojaa sekä ACO:n huulirasvaa. Kaikissa tuotteissa on sekä UVA- että UVB-filtterit. Vartalotuotteiden suojakerroin oli 50, huulirasvan 30. Kerrostin näitä niin, että aamulla ensimmäiseksi laitoin kasvoille ja kaulalle Body Shopin tuotteen, ja hieroin käsivarsiin, olkapäille ja niskaan Niveaa. Aamupalan jälkeen levitin kaikkialle Alga Marista, ja huulirasvaa lisäilin pitkin päivää. Minulla oli siis herkimmin palavilla alueilla useimmiten sekä kemiallinen että fysikaalinen aurinkosuoja (SPF50) sekä usein vielä vaate tai hattu. Iltapäivällä lisäsin uuden kerroksen vähintään jompaa kumpaa tuotetta vartalolle, ja kasvoille usein molempia. Tällä systeemillä pystyin hyvin oleskelemaan veden äärellä suorassa auringossa pari tuntia kerrallaan. Rusketuin lomalla niin vähän, että ulkopuolinen ei sitä huomaa. (Monille rusketus on tietysti tavoite, mutta jos on samanlainen ihotyyppi kuin minulla, siitä on turha haaveilla.)
Kuvassa näkyy myös lasten aurinkosuoja, jonka totesin olevan käytännössä täsmälleen saman tuntuista kuin aikuisten versio fysikaalisesta suojasta. Taustalla aloe veraa, jota oli mukava levitellä auringon jälkeen, vaikkei kukaan palanutkaan.
Sitten tuotearviot. Nivean tuote oli erittäin miellyttävä käyttää. Se levittyy, imeytyy ja suojaa hyvin. Alga Mariksen tuotteista olin lukenut kehuja, mutta täytyy sanoa että fysikaaliset suojat eivät pärjää perinteisille käytön miellyttävyydessä. Ne eivät levity tai imeydy kunnolla, jäävät valkoiseksi kerrokseksi ja kuivattavat ihoa. Positiivista on, että koska ne eivät imeydy, ne eivät myöskään kasvata kemikaalikuormaa samoin kuin perinteiset suojat. Valkoisesta kerroksesta on helppo nähdä, minne tuotetta on levittänyt, ja ne ovat erittäin tehokkaita suojaamaan auringolta. Minua tuo kiiltävä valkoinen kerros naamalla ei häirinnyt, koska oli täysin yhdentekevää mitä muut ulkonäöstäni altaan reunalla ajattelivat, mutta ymmärrän kyllä, jos tämä ei kaikkia miellytä. Sen sijaan Body Shopin aurinkosuoja oli juuri niin miellyttävä, kuin miksi sitä oli kehuttu. Mitään luonnonkosmetiikkaa se ei ole, mutta siksi se olikin niin mukava käyttää. Myös ACO:n huulirasva oli uusi, positiivinen tuttavuus.
Tulipas pitkä postaus! Mitkä ovat teidän luottotuotteet aurinkosuojien osalta?