Tavaroissa on se ikävä puoli, että niistä on hankala päästä eroon. Jos kyse on kaatopaikkatavarasta, se myös maksaa. Tästä seuraa ilmiö, josta YLE uutisoi: metsistä löytyy luvattomia kaatopaikkoja. Pari viikkoa sitten Veli V. kirjoitti VelatOn-blogissaan, kuinka autotallin raivaaminen tuli kalliiksi. Molemmissa jutuissa todetaan sama asia – toisia maksut kirpaisevat niin paljon, että kippaavat roinansa mieluummin pusikkoon kuin maksavat kierrätysmaksuja.
YLEn juttu alkoi suututtaa. Miten joku voi olla niin piittaamaton, että heittää tavaransa minne sattuu? Kun katsoi kuvia roinaläjistä, suututti vielä enemmän, sillä joukossa oli useampi telkkari, jonka olisi saanut viedä kierrätykseen ihan ilmaiseksi. Ilmeiseti silkkaa laiskuutta tai tietämättömyyttä kaikki on kuitenkin heitetty jonnekin ryteikköön. Ilmeisesti ihmisille ei tule mieleen, että JOKU siivoaa ja maksaa rojun toimittamisesta oikeaan paikkaan joka tapauksessa. Elleivät he itse, niin sitten joku muu. Jos jotain inhoan, niin tuollaista vapaamatkustelua muiden kustannuksella.
Samantapaista typeröintiä näin vastikään, oman talomme piirissä. Taloyhtiössä on käynnissä remontti, jonka takia kadulla on siirtolava. Joka on täynnä kiviainesta. Sinne tiilenpalojen päälle joku idiootti oli kipannut nojatuolin ja pari vanhaa patjaa. Ilmeisesti tyyppi kuvitteli, että lava kuin lava, sinne voi laittaa mitä vaan roinaa, vaikka arvelen että oikeasti tyyppi tiesi tasan tarkkaan mitä teki, tavarat olivat ilmestyneet sinne yön aikana. No arvatkaa kuskataanko kiviaines ja kaatopaikkajäte samaan paikkaan? Nyt nuo rojut lojuvat meidän roskakatoksessa, ja taloyhtiö maksaa niiden kuljetuksen jossain vaiheessa. Että kiitos vaan, sinä tuntematon lahjoittaja. Emme arvosta toimintaasi millään tasolla.
Näen asian niin, että on ihan oikein joutua vähän maksamaan siitä, että hankkiutuu tavarasta eroon. Oikeastaan mitä tahansa ostaessa pitäisi miettiä, millä hinnalla siitä pääsee sitten eroon, kun sen aika tulee. En tietysti itsekään muista tätä ajatella kovinkaan usein, mutta molemmat linkkaamaani jutut saivat kyllä pohtimaan asiaa. On jokseenkin mahdotonta olla tuottamatta mitään jätettä, mutta jos ihmiset tiedostaisivat paremmin, miten hankalaa ostoksesta on aikanaan hankkiutua eroon, saattaisi se vaikuttaa myös ostopäätöksiin. Ehkä ihmisille kertyisi vähemmän roinaa ja raivattavaa.
Toisaalta pohdin, että jos yhteiskunta haluaa meidän kuluttavan ja ostavan nimenomaan uusia tavaroita, pitäisikö sen tulla myös vastaan siinä, että vanhoista olisi helpompaa ja halvempaa päästä eroon? Vai pitäisikö sittenkin ohjata kulutusta kohti palveluja? Veli V. ehdotti, että vastuullisesti asiansa hoitavien kansalaisten pitäisi saada jonkinlaista alennusta. En tiedä miten tämä olisi käytännössä toteutettavissa, mutta periaatteessa ajatus on kiinnostava. Voisiko ihmiselle kertyä jonkinlainen kierrätyshistoria, vähän kuin luottotiedot? Sitten jos jäisi kiinni dumppaamisesta tai muusta epäasiallisesta toiminnasta, tulisi sanktiota. Jos taas voisi osoittaa toimineensa vastuullisesti, siitä palkittaisiin jotenkin. Ei ehkä täysin käyttökelpoinen idea vielä, mutta saahan sitä ainakin visioida.
Yhteiskuntamme haluaa meidän ostavan uusia kamoja koko ajan. Siksi sen vanhaksi muuttuneen tavaran kierrätys on tehty niin helpoksi.
Käytännössä monien asioiden kierrättämisestä maksetaan jo silloin, kun se tavara ostetaan. Eli se tuleva kierrätys on maksettu silloin ostohetkellä. Siksi sen ”vanhan” tai ”epäkurantin kaman” kierrätys on ilmaista.
Esimerkkejä on lukematon määrä, nämä ainakin tulivat mieleen:
– autoihin ja prätkiin liittyvät öljyt
… ja listan teko loppui tähän – huh huh – pelkästään sähkölaitteista peritään ostoshetkellä näistä tuotteista kierrätysmaksu:
”Sähkölaitteita ovat muun muassa:
jääkaappi ja pakastin
televisiot (TV), videot, kamerat, digiboxit
musiikkilaitteet, stereot, kaiuttimet, kasettisoitin, mankka, radio, viritinvahvistin, dvd-soitin
atk-laitteet, kuten tietokone, näyttö eli monitorit, keskusyksikkö ja näppäimistö, kannettava tietokone, tulostin, sähkökirjoituskoneet, skannerit, pelit, konsolit
sähkögrilli, lämmityslaite, sähkökiuas, sähköpatteri (myös öljytäytteinen, öljyt olisi hyvä poistaa)
ilmalämpöpumppu, ilmastointilaite, liesituuletin, tuuletin, lämminvesivaraaja (boileri)
termostaatti, sulake
plasmalamppu ja muu valaisin (Lisätietoa lampuista ja valaisimista)
pesukoneet, astianpesukoneet, painepesurit
liesi, hellat ja uunit, mikroaaltouunit, sähkölevyt
kuivauskaappi, kuivausrumpu
vahauskoneet eli lattianhoitokoneet
pölynimuri, ompelukone, saumuri, vaaka yms.
sähkötyökalut, leikkurit, sähköporat, ruuviväännin, poravasarat, hiomakoneet, sähkösahat, monitoimityökalut, sähköhöylät, mittalaite
palovaroitin
leivänpaahdin, vatkain, sekoitin, monitoimikoneet
silitysrauta, silityskoneet, mankeli
kahvinkeitin, vedenkeitin
hiustenkuivaajat ja sähköhammasharjat
partakoneet, hiustenleikkuukoneet, trimmerit, epilaattori, ladyshave
valaisin, kellot, vaaka, laskin
erilaiset puhelimet (lankapuhelin, matkapuhelin, eli kännykkä) sekä laturit
Tuottajat vastaavat käytöstä poistuvan sähkölaitteen keräyksen ja käsittelyn kustannuksista. Tuottajat
rahoittavat laitteiden keräyksen ja käsittelyn aiheuttamat
kustannukset kierrätysmaksulla. Kierrätysmaksu sisältyy
uuden laitteen hintaan.”
http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/Tietori/SER
Tämä kaikki on totta, ja siksi ne telkkarit ärsyttävätkin suuresti, sillä ne saisi viedä kierrätykseen ilmaiseksi.
Mutta paljon näytti kuvien perusteella olevan sohvia ja muita huonekaluja, joita ei voi viedä kaatopaikalle ilmaiseksi. Sama homma oli siinä meidän roskalavan kanssa – nekin tavarat olivat juuri sellaisia hankalia isokokoisia möhkäleitä, joita ei voi tunkea roskalaatikkoon. Vanhat huonekalut ovat varmaan yksi hankalimmin poistettavista tavaroista. Kierrätys on vaikeaa, sillä jos kyse ei ole designista, harva on kiinnostunut vanhoista huonekaluista. Jälleenmyyntiarvoa ei siis ole, kierrätyskeskus ei huoli, eikä niitä voi vain heittää roskiin. Pitäisi siis itse viedä kaatopaikalle, ja se taas maksaa ja lisäksi monilta puuttuu tarpeeksi iso kuljetusväline. Joten sitten ne dumpataan johonkin. Tämä on kuitenkin se kohta, jossa mulla menee hermot. Jos on itse ostanut möhkösohvan, niin saisi kyllä itse luvan hankkiutua siitä myös eroon, maksoi tai ei.
Minusta se on sietämätön ajatus, että koko ajan pitäisi kuluttaa ja ostaa uutta. Kapinoin ajatusta vastaan sekä ajatuksin että teoin. Tuntuu, että mitä enemmän kuluttamisen eetosta tarjoillaan ratkaisuna milloin mihinkin, useimmiten heikon taloustilanteen parantamiseen ja sensellaiseen, niin sitä tiukemmin haluan pysyä päätöksessäni olla ostamatta mitään täysin välttämätöntä. Siitä tulee hyvä mieli >:)
Ymmärrän että meitä kannustetaan talouskasvun nimissä kuluttamaan, mutta kyseenalaistaisin sen onko kuluttamisen pakko kohdistua tavaroihin. Toivoisin yhteiskunnan kannustavan siihen, että raha laittettaisiin kiertoon palvelujen kautta, ei pelkän materian.
Minusta siinä on jotain epäilyttävää, että kuluttamiseen pitää kannustaa, olkoon sitten tavaroihin tai palveluihin. Jälkimmäisiin kannustaminen on toki se parempi valinta enkä todellakaan tarkoita, ettei palveluita saisi käyttää. Tottakai toivon, että esim. tavaroiden korjaus olisi kannattavampaa kuin aina uuden ostaminen ja kehitys on tuossa mielessä ollut viime vuodet aika lohduton.
Kannustamisesta tulee silti ainakin minulle tunne, että minun halutaan käyttävän rahaa johonkin sellaiseen, mitä en oikeastaan tarvitsisi, mutta joku taho haluaa rahani. Toisaalta, voi olla, että ajattelen kannustamisen väärin: toki mielelläni korjauttaisin vaikkapa pyykinpesukoneen, mikäli se olisi mahdollista, ja halu korjauttamiseen taas loisi tarpeen korjauspalveluille. Ja luultavasti alkaisin helpommin kysellä korjauspalveluiden perään, mikäli yleinen keskustelu ja mielipideilmasto olisi myös sitä mieltä, että kyllä, tällaisesta palvelusta kannattaa maksaa. Eli siis minua kannustettaisiin ostamaan mm. korjauspalveluja. Vastustan kai enemmän ajatusta siitä, että kansalaisten pitäisi jotenkin erityisesti ajatella pitävänsä talouden pyörät pyörimässä kuluttamalla, koska tuo ajatus ainakin omassa päässäni assosioituu turhuuksiin.
Itse muuten koen tavaroiden korjauttamisen ennemminkin säästämisenä kuin kuluttamisena, siksikin kai tämä ajatusero. Säästän mielelläni rahaa, mutta myös luonnonvaroja ja energiaa, ja parhaassa tapauksessahan palveluilla säästyy tuota kaikkea! 🙂
Meilläkin putkiremontin aikana useamman kerran tiedotettiin, ettei roskalavalle saa viedä omia roskia, kun joku dumppaa omia tarpeettomia tavaroita sinne ja taloyhtiö sitten maksaa. Ironista tässä on se, että ennen putkirempan alkamista pihassa oli juuri tätä varten lava, jolle sai viedä ylimääräiset tavaransa. Ihmisten välinpitämättömyys tai tahallinen vahingonteko ottaa minuakin todella paljon päähän.
Just tollasta toimintaa ei voi käsittää. _Eikö ihmiset tajua, että ei ne lavat ja roskakatokset ilmaiseksi tyhjene.
Yhteiskunta ei tosiaankaan kannusta vähemmän jätteen tuottamiseen tai jätteen asialliseen kierrätykseen.
Mua on jo pitkään ottanut päähän seuraava omakotiasujia rankaiseva käytäntö.
Roskiksen tyhjennysväliä ei pysty pidentämään mistään syystä, vaikka jätettä tulisikin vähemmän kuin normikuluttajalla tulee. Esim. itse vien tällä hetkellä lasit, metallit, paperit, pahvit ja muovit kierrätykseen. Biojäte kompostoidaan.
Tuloksena on AINA puolityhjä roskis, josta maksan kuitenkin täyden roskiksen hinnan HSYlle.
En periaatteesta halua laittaa käyttökelpoista jätettä roskikseen vaan vien sen kierrätykseen. Tosin olen harkinnut luopuvani tästä lajittelusta ja kierrätyksestä heti, kun HSYn uusi jätteenpolttolaitos avataan. Siellähän ne kaikki palavat samaan hintaan.
Noi suuremmat jätteet ei ole ollut meillä iso ongelma. Hankimme todella harvoin uusia huonekaluja, suurin osa huonekaluistamme on saatuja ja kunnostettuja- Jos tarve on vien isommat tavarat joko kierrätykseen jos on riittävän hyvää tavaraa tai Sorttiin jos on kaatis kamaa. Elektroniikkajätettä vien silloin tällöin, nytkin yksi pieni pussillinen vanhoja puhelimia yms. odottelee sitä että ajan joku päivä ohi Sortista.
Tuo puolityhjien roskisten pakkotyhjäys on todellakin rasittavaa. Tyhjennysväliä ei voi pidentää ellei ole käytössä kunnon kompostia johon biojätteet itse hoitaisi. Talviaikaan en näe ongelmaa siinä että roskiksessa olisi biojätteitä kauemmankin, silti joudun maksamaan pakolla sen että rekka käy joka toinen viikko dumppaamassa puoli astiaa tyhjyyttä sisuksiinsa parin roskapussin kera.
Minulla ei ole mitään kokemusta omakotitaloasumisesta, mutta jätehuollossa on selvästi tässä kohtaa virhe. Voisi kuvitella siitä olevan myös kunnille hyötyä, jos roskiksia ei tarvitsisi tyhjentää turhaan. Jäin miettimään, kuka asiasta viime kädessä päättää ja mitä kautta tähän voisi vaikuttaa.