Törmäsin jokin aikaa sitten sellaiseen ideaan, että kun järjestelee kotona, kaikkea ei tarvitse viedä heti omalle paikalleen. Sinne päin riittää. Ajatus oli niin nurinkurinen, että piti oikein ruveta testaamaan käytännössä.
Tarkalleen ottaen idea on tämä: kun huomaa jonkun tavaran väärällä paikalla sen voi viedä ohi kulkiessaan oikeaan suuntaan, vaikka ei palauttaisikaan täsmälleen oikealle paikalle. Tavara on siis ikään kuin matkalla oikeaan osoitteeseen, ja sen perille pääsyä edistää mitä lähempänä se on. Sitten sopivassa tilanteessa matkalla oleva juttu nakataan lopulliselle paikalleen. Taka-ajatuksena on, että tämä pieni toimenpide edistää kuitenkin järjestystä enemmän kuin se, että tavarat seilaavat aivan missä sattuu.
Jotenkin tämä sotii logiikkaa vastaan. Ekana tulee mieleen, että eihän tuo mitään järjestämistä ole, vaan sotkun siirtämistä paikasta toiseen. Että jos kerran siivotaan, niin sitten hoidetaan homma kerralla loppuun saakka. Mutta kummallista kyllä, ajoittain tämä toimii. Ensinnäkin silloin, kun toteuttaa sellaista ”vie mennessäs, tuo tullessas” -elämänohjetta. Vaikka oikeasti olisi menossa tekemään jotain muuta, voi siinä sivussa viedä tiskit ainakin tiskipöydälle saakka, vaikkei koneeseen asti ehtisikään niitä latoa. Tämä toimii myös silloin, kun pitää tehdä pikasiivous. Ensin tavoitteena yleinen siisteys, ja niitä loppuja voi hoidella paikoilleen sitten jos aikaa jää.
Tämä sinne päin -tekniikka on siis myös kiireessä ja ohimennen -tekniikka. Jos sen avulla meinaa pitää kotinsa siistinä, niin huonosti käy. Luulen että tämä on myös selkeästi toimivin silloin kun asunnossa on useampi huone tai peräti kerros. Pikkuyksiössä ei aikaa mene sen enempää, latooko pyykit kaappiin vai tuolille, mutta voin kuvitella että omakotitalossa ei viitsi rampata kerroksia ihan joka nippelin takia. Meillä on pari sellaista ”hotspottia”, joille näitä matkalla olevia tavaroita tulee vietyä. Eteisen penkillä voi odotella lastenhuoneeseen siirtymistä, ja keittiösaarekkeen päälle voi latoa tavaroita joiden oikea osoite on jääkaappi, tiskikone, roskis tai astiakaappi. Siitä ne voi sitten keskitetysti siivota kerralla oikeille paikoilleen.
Minusta tuo ”oikeaan suuntaan” vieminen on itseasiassa tosi järkevä kikka.
Se toimii erinomaisesti, kun on paljon tehtävää ja haluaa säästää aikaa tai jos on iso asunto tai monta kerrosta talossa.
Siivoaminen on paljon tehokkaampaa, kun ei lähde erikseen viemään paikoilleen jokaista pikkutavaraa yksinään, vaan vie joko useamman kerralla, tai sitten toimittaa sen juurikin sinne päin, jotta myöhemmin sen asian vieminen loppuun ei veisi sitten niin paljon aikaa tai energiaa.
Tämä sinne päin-vienti puhuttelee minua kyllä kovasti. 🙂
Tuo on totta, jos keskittyy yhteen alueeseen, niin tehokkainta on varmaan tyhjentää se, ja viedä tavarat oikeaan suuntaan ja sitten kerralla kaikki paikoilleen. Voisin kuvitella että vaikka kahden kerroksen talossa voisi olla järkeävä viedä portaille odottamaan kaikki yläkertaan menevä sen sijaan, että ramppaisi rappuja ylös ja alas.
Olen myös huomannut tämän tosi toimivaksi tavaksi toimia! Siisteystaso nousee huomattavasti kun kasaa juurikin vaikka ne astiat tiskipöydälle sen sijaan että ne lojuisivat ympäri asuntoa. Ja jos vaatteita ei jaksa tai ehdi viikata kaappiin juuri sillä hetkellä, niin mieluummin kasassa yhdellä tuolilla kuin ripoteltuna ympäriinsä. Ja pyykkiin menevät vaatteet yhteen kasaan makuuhuoneen lattialle kuin hujan hajan (ihannetapauksessa varmaan tietysti jokaisen vaatekappaleen kuskaisi samantien pyykkikoriin, mutta minulla tämä ei valitettavasti toteudu).
Ja sitten vielä se, että koen selkeiden kokonaisuuksien helpottavan siivoamistakin. Että ensin tekee just tuollaisen rouheamman järjestelyn, tyyliin kaikki lehdet ja paperit tähän pöydälle, kaikki astiat keittiön tasolle, kaikki vaatteet yhteen, ja sitten vasta tarttuu kuhunkin kasaan yksityiskohtaisemmin. Toimii!
Hauska kuulla että tämä on teillä joillakin käytössä ihan koko ajan! Itse olen ajatellut, että jos tavaraa ei vie heti paikalleen, se jää helposti pyörimään siihen puoliväliin eikä sitten tule valmista koskaan.
Itse teen juuurikin näin, siivoan sinnepäin. Esimerkiksi pitkin viikkoa tiskit tiskipöyfälle, pyykit kylppärin lattialle, puhtaat vaatteet makkariin, toiset romut työhuoneeseen ja toiset vaatehuoneeseen.. Sitten voi aina huvittamisen ja kiireellisyyden ja tarpeellisuuden mukaan heittää pyykit pyykkikoriin/pesuun, tiskit koneeseen, makkarin tavarat paikoilleen jne.
Olen varmaan vain liian laiska laittamaan ne samantien oikealle paikalleen 🙂
JOo, kyllä mä näen tämän logiikan ihan hyvin. Itse yritän viedä kaikki loppuun asti, koska tosiaan se riski sille keskeneräisyydelle on muuten suuri, mutta kiireessä tämä toimii minullakin.
Mulla ainakin tämä vähän-siivoaminen ja tavaroiden vienti sinne päin johtaa vaan kaaoksen jatkumiseen. Jos siivoaa vaan jonkun kohdan ei ainakaan meillä ole koskaan kunnolla siistiä ja olen taipuvainen ajattelemaan, että en tee sitten ollenkaan jos en ehdi tehdä kunnolla ja loppuun. Ja useimmiten en ehdi. Usein mun projektit siivouksen suhteen jää jotenkin vaiheeseen ja se on raivostuttavaa. Esim. jos siivoan kaapin tai lehtipinot, on ärsyttävää jos ne eivät poistu talosta saman tien vaan jäävät kellumaan viikoiksi odottamaan lähtöä. Olen huomannut viime aikoina, että erityisesti inhoan keskeneräisyyttä. Multa vie hirveästi energiaa, jos joku venyy turhan pitkään tai on kauan 5 vaille valmis. Ihailen suuresti heitä, jotka saattavat esim. remppaprojektin (tai minkä vaan, siivous included) viimeistä piirtoa myöten loppuun samalla kertaa. Jonkun verran talon kaksikerroksisuus (tai oikeastaan kolme) hidastaa roudausta, jos ja kun ei viitsi koko ajan rampata portaissa. Ja ihan käsittämätöntä on se, mistä ja miten nopeasti esim. olohuoneen pöytä kerää mitä ihmeellisempää tavaraa. Mistä niitä oikein tulee?
Ilmeisesti teillä on olohuoneen pöytä samanlainen hotspot kuin meillä eteisen piironki. Mä olen ottanut asiakseni, että yritän pitää sen siistinä, eli kuskaan kamaa pois joka päivä, usein monta kertaa päivässä. En tiedä miten siihen niitä tulee laskettua, mutta jos haluan pitää eteisen siistin näköisenä, tuo piironki on avainasemassa. Ratkaisu on ollut nollatoleranssi, mikä on kyllä vähän masentava ajatus. Siis että ikinä ei voi hellittää. Mutta minkäs teet!
Näin on, meillä se on varsinainen shitspot… Tosin huomaan, että sotku kerää sotkua. Jos pöytä on siivottu, kynnys tavaroiden jättämiseen on isompi.
Esim. juuri nyt siinä on teemuki, juomalasi, murokulho, kukkamaljakko, kulhollinen appelsiineja, silmälasikotelo, kynsileikkurit, sukat, lapsen koe, hiusklipsi, käsirasva, vasara, lehti, patakinnas, mittanauha, lapsen leikkilimapurkki, pähkinäkulho, kirja, nahistunut porkkana, lautanen, muovipussi, heijastin, kosmetiikkanäyte, lankaa, suklaalevyn jämät, käyttöohjeet johonkin, pahvilaatikoita kaksikin, verhoklipsejä, joulukoristelaatikko, valokuvakehys ja muovirasian kansi. Siis täysin epälooginen ja ties mistä ja varsinkin miksi tähän päätynyt nolo kokoelma… Ja tästä on noin 5 pvää, kun siivosin sen kunnolla. Tosta kasasta ei taas edes tiedä, mistä aloittaa. Täytyy ottaa projekti ja siivota se joka päivä vaikka telkkaria katsoessa.
Se koko ajan tarkoittaa ainakin meillä koko ajan. Siis siihen piirongin päälle kertyy jatkuvasti kamaa, ja jos haluan että se on tyhjä, pitää toimia jatkuvasti. En nimittäin osaa olla laittamatta sille tavaroita.