Taisin aiemmin mainita, että päätin pitää kirjaa tämän vuoden ajan vaateostoksistani. On kuulkaa valaisevaa toimintaa. Ei olla vielä päästy edes ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun, kun summa alkaa olla jo sillä tasolla, minkä kuvittelin käyttäväni vuodessa. Olen hieman järkyttynyt. Tänä mennessä olen ostanut
- farkut
- 3 neuletta
- 3 sukkahousut
- korkeakorkoiset sandaalit
- huopahatun
- 2 alusvaatesettiä
- lyhythihaisen topin.
Nuo vaatteet täyttävät monelaisia tarpeita, toiset kriittisempiä kuin toiset. Esimerkiksi farkut ja alusvaatteet täyttivät konkreettisia toiminnallisia puutteita kaapissa. Nyt minulla on pitkästä aikaa ehjiä ja siistejä farkkuja kaapissa (ostin toiset uudet viime vuoden puolella, joten ne eivät ole tässä laskussa mukana). Oikean kokoiset ja istuvat t-paitaliivit taas ovat käytännön välttämättömyys todella monen vaatteen alle, ja sellaisia puuttui kaapista. Sukkahousut taas ovat jatkuvasti kuluvaa käyttötavaraa, nuo kolme paria tulee käytettyä loppuun ennemmin tai myöhemmin.
Neuleet vastasivat ennemminkin mielihaluihin. Ostin punaisen, vihreän ja beigen villapaidan täydentämään ennestään kovin neutraalia värivalikoimaani. Parikymppisenä pukeuduin iloisesti mustaan melkein joka päivä. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaipaan värejä. Musta sopii minulle edelleen mutta useimpina päivinä se tuntuu tylsältä vaihtoehdolta. Paradoksaalista kyllä, tuo ostamani toppi oli tarkoituksella musta, sillä siisti musta toppi sopii melkein mihin vaatteeseen ja tilaisuuteen tahansa, ja kaapista puuttui sellainen.
Sitten on nuo ihanat hömpötykset: huopahattu ja kesäiset korkkarit. Kummatkin menevät sarjaan ”ihana – ja vielä alessa!” Molemmat olivat myös impulssiostoksia, mikä on hyvä havainto siksi, että luulin etten koskaan tee sellaisia. Hattua olen pitänyt jo monta kertaa, joten aivan turhuus se ei kuitenkaan ollut. Entäs ne kengät sitten? 
Nahkaa, tanskalainen merkki, 75% alennus. Hinta alle 25€. Juuri minun jalkaan sopivat. Mallipari, eli ainoat laatuaan. Voiko tällaista yhdistelmää jättää kauppaan? Minä en voi. Olen ajatellut kipsuttaa näillä koko kesän. Vaatevarastoni olisi ehdottomasti pärjännyt ilman näitäkin, mutta nämä kyllä aidosti ilahduttavat minua.
Johtopäätös tästä kaikesta on, että olen ollut aika vahvasti harhojen vallassa, mitä tulee vaateostoksiini. Olen saanut itseni uskomaan, etten juurikaan osta vaatteita, ja jos ostan niin vain tarpeeseen. Molemmat väitteet on tullut kumottua parissa kuukaudessa. Tällä hetkellä tilanne on se, että aion ihan harkiten ja tarkoituksella ostaa vielä ainakin kahdet kengät kevään aikana. Tarvitsen uudet tennarit (vanhat ovat hajalla) sekä sellaiset nilkkurit jotka ovat lämpimämmät kuin tennarit mutta kevyemmät kuin talvikengät, sellaisia en omista. Tai omistan mutta ne ovat vähän liian pienet. Lista tulee siis kasvamaan edelleen ja niin kasvaa myös ymmärrys siitä miten oikeastaan vaatekaupoilla käyttäydyn.
Oho! Pystytkö oikeasti kävelemään noin korkeilla koroilla? Annat itsestäsi blogisi nimen mukaisesti arkisemman ja järkevämmän vaikutelman. 🙂
Hienot kengät ovat ja ehkä itsekin olisin sortunut, vaikka arkikenkinä jäisivät alkuviehätyksen jälkeen käyttämättä, sen tiedän.
Musta tuli järkevien kenkien ystävä vasta sitten kun sain lapsia ja tuollaiset muuttuivat hankaliksi hiekkalaatikolla 🙂 eli kyllä, pystyn kävelemään noilla ihan hyvin. Mutta niissä on salaisuutena paksu korokepohja, minkä vuoksi tuo korko ei todellisuudessa ole ihan noin korkea miltä näyttää.
Mä aloitin kans sun innostamana pitämään kirjaa vaateostoista. Tammikuussa ostin pipon, talvikintaat ja 3 alushousut, Helmikuussa talvikengät. Aika vähän omasta mielestäni, vaikka olen alennusmyynneissäkin käynyt 🙂 Tarvetta on ainakin alusvaateosastolla vielä. Ja keväällä on tyttären yo-juhlat joten mekkokaupoillekin pitäisi päästä.
Minulle tuo on havainnollistanyt myös sen, että niitä tarpeita on koko ajan. Siis ei niin että joka viikko pitäisi ostaa uutta, mutta kuitenkin niin, että kaapissa on selkeitä puutteita, joita täytyy täydentää. Sun ostoslista kuulostaa erittäin maltilliselta!
Minulla on taas käynyt värien kanssa toisinpäin: mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän käytän värejä. Nyt kaapissa on oikeastaan vain mustaa ja valkoista. Mutta kuinka odotankaan kesää, että pääsisi kävelemään korkokengillä! Juuri tuollaisilla sandaaleilla, eikä talvisaappailla..
Mulla on oikeasti aika monet korkeakorkoiset sandaalit, mutta tuo yhdistelmä ja etenkin hinta vaan sai ostamaan nämäkin vielä joukon jatkoksi. Ah well, välillä sitä vaan sortuu 🙂
Minäkin olen tässä ohimennen tehnyt pientä kauhistelevaa havainnointia siitä, miten paljon meidän perheeseen on ostettu vuoden alun aikana vaatteita ja kenkiä… kun mielestäni minäkin käytän vaatteisiin ja kenkiin tosi vähän rahaa.
No, meillä on ollut ihan oikeaa tarvista ostella talvitakkeja (mulle ja tyttärelle, tytön vanha oli pieni ja minun vanha oli vaan jo tosi vanha ja mulla ei ollut kuin yksi ainoa takki), ja talvikenkiä (taas mulle ja tyttärelle… ja samat perustelut kuin takeissa, paitsi että ne mun vanhat kengät oli jo ihan rikkinäisetkin). Lisäksi oli yhdet hienot juhlat, joihin ostin kaiken muun paitsi alushousut, ja mieskin tartti uuden pukupaidan ja paremmat pikkukengät. Olen myös ostanut hihattomia toppeja, koska on vissiin luovutettava ja todettava, että vanhat on kuin makkarankuoret, joissa ei ole kiva olla. Myös alushousuja ja rintsikoita olen hankkinut.
Alkuvuonna on siis vaatteisiin ja kenkiin mennyt rahaa jo yli 700€, mikä on oikeasti aivan käsittämättömän hirveä summa!! No, jospa nyt sitten loppuvuosi menisi hyyyyyyvin vähillä hankinnoilla… olen nimittäin kuvitellut, että vuosittainen summa noihin olisi muutaman satasen. Olen kyllä pyrkinyt ostamaan nyt vimpan päälle järkevästi, siis pitkäaikaisia hankintoja.
Aika valaisevaa tämä kirjanpito kyllä kieltämättä… Pidän kirjaa perheen kaikista muistakin menoista (alkaen tammikuusta), joten saapa nähdä onnistunko vuoden mittaan tiristelemään jonkinlaisia säästöjä kasaan, kun alkaa hahmottua paremmin kokonaiskuvaa siitä, mihin meillä raha palaa.
Minulla ei edes ollut mitään budjettia mielessä kun hommaan ryhdyin – ehkä siksi, että ajattelin summan jäävän pieneksi kuitenkin. Mutta samoissa fiiliksissä kuin sinäkin. Olen rehellinen itselleni, enkä edelleenkään laita mitään budjettia tai tavoitetta, vaan ostan sen minkä ostaisin joka tapauksessa, ja vuoden lopussa katsotaan missä mennään. Erittäin valaisevaa joka tapauksessa. Olet myös oikeassa siinä, että säästöjä on helpompi tehdä, kun tietää mitä kuluttaa.
Taisit kysellä joskus, miksi ihmiset listaa ostoksiaan. Tämänkaltaiset oivallukset ovat minulle se syy 🙂
Oikein hyvä syy! Mullahan oli se lähtöoletus, että tiedän jo valmiiksi miten ostan ja miten paljon rahaa menee. Nyt olen todistanut olleeni täysin väärässä, mikä on kyllä erittäin kehittävää. Olin skeptinen etukäteen siis siksi, että luulin tietäväni jo kaiken 🙂 No, se on kyllä mulla usein ongelmana. Mutta tämä harjoitus osoittaa, että olen kehityskelpoinen!
Minä taas en ole ostanut itselleni vielä yhtään vaatekappaletta tänä vuonna. Yhden huivin sain kuitenkin äidiltäni joka oli laittamassa sen kiertoon. Olen suunnitellut hankkivani tänä vuonna uudet lenkkarit sillä epäilen että nykyiset eivät tule kestämään koko kautta. Ehkä hankin myös juoksutakin, en ole vielä varma onko se ihan tarpeellinen. Lisäksi sukkia täytyy hankkia uusia säännöllisin väliajoin. Ostokäyttäytymistäni helpottaa se, että vartaloni on pysynyt suht samanmittaisena vuosia joten esim. 10 vuotta vanhat kesämekot sopivat hyvin vielä päälle.
Tuohan vaikuttaa siltä, ettei sinun ainakaan vaateostoksista tarvitse tuntea minkäänlaista huonoa omaatuntoa! Homma on täydellisesti hanskassa.
Nyt alan ymmärtää, miten ihmisillä riittää niin paljon ”raivattavaa”! Mä ostin viime vuonna eräisiin juhliin yhden Marimekon mekon ja jouluajan kotivaatteeksi yhden H&M:n jouluneuleen. Tänä vuonna olen ostanut yhden aluspaidan (se ei olisi ollut mitenkään välttämätön, mutta niin kauniin värinen, että ostin) ja yhdet mustat farkut, kun edellisiä ei enää kehtaa töissä pitää. Ja olen ajatellut, että noloa, kun olen ostanut vaatteita useamman vuodessa.
Ei kai siinä ole mitään noloa, jos ostaa itsellensä vaatteita. Mutta mitäs niille farkulle tapahtuu, joita ei enää kehtaa pitää? Eikö niistä juuri tule sitä raivattavaa ennemmin tai myöhemmin?
Tämän takia olen asettanut vaateostoksille määrärajan. Omasta mielestäni en ostele vaatteita ”ikinä”. Mutta kun merkitsin ostokseni ylös, niitä olikin 28 vuodessa. Jokaikinen ostettu kirpparilta tai alennusmyynnistä. Niin sitä ihminen itseään huijaa… Nykyään alennusmyynnit on minulta kielletty, paitsi jos OIKEASTI tarvitsen jonkin vaatekappaleen.
JOo, alennusmyynnit vetoavat etenkin tällaiseen aliostajaan ja pihistelijään.
Ei mitkään rotantappobuutsit vaan kunnon kamelinkastraatiokengät…
Onnittelut vaikuttavan näköisestä ostoksesta.
Siellä ruonosuoni laulaa…