Jee jee jee! Taas yksi vaihe takana. Olen tänään käynyt yksitellen läpi jokaikisen paperin tuosta 1,6kg painavasta pinosta. Useaan otteeseen vastaan tuli papereita, jotka aiheuttivat spontaanin ”en todellakaan haluaisi ajatella tätä nyt” -reaktion. Pakotin itseni siitä huolimatta päättämään jokaisen paperin kohdalla säästetäänkö toistaiseksi vai laitetaanko pois. Se kannatti, sillä noin kolmasosa papereista osoittautui tarpeettomiksi.

Ensimmäiseksi lajittelin  paperit kymmeneen pienempään pinoon. Niistä löytyi mm. veroihin, kiinteistöihin, terveyteen, pankkiasioihin, puhelinliittymään yms. liittyviä papereita. Yhdessä pinossa oli yksittäisiä sekalaisia papereita, jotka eivät oikein kuuluneet mihinkään ryhmään.

Toisessa vaiheessa kävin em. pienemmät pinot yksi kerrallaan läpi. Karsin edelleen tarpeettomia pois ja lajittelin paperit kronologiseen järjestykseen. Tein samalla vielä tarkempaa lajittelua, ja lopulta isompia ryhmiä jäi jäljelle kahdeksan.  Niiden lisäksi jäi useita yksittäisiä papereita, jotka haluan säästää mutta jotka eivät kuuluneet mihinkään noista isommista ryhmistä.

Tällä hetkellä työhuoneen lattia on täynnä siistejä paperinippuja eri aihealueilta. Sitten on yksi kasa roskaa, joka oikeastaan kuuluisi silppuriin. Koska sellaista ei ole, täytyy miettiä miten saan kasan hävitettyä ilman tietosuojariskiä. Jäljelle jääneet pinot on käytävä vielä kertaalleen läpi siinä vaiheessa, kun lopullisesti arkistoin ne. Joukossa on todennäköisesti runsaasti dokumentteja, joiden säilyttäminen ei enää ole tarpeellista. Selvitän muutaman asian ja poistan sitten nekin sieltä joukosta.

Ja huomenna jatkuu taas! Mutta sanonpa vaan, että helpompaa olisi ollut tehdä ne yksittäiset päätökset (säilytänkö/laitanko roskin/jos säilytän niin missä) yksi kerrallaan silloin kun ne tulivat vastaan, kuin nyt kaikki kerralla.