Jatketaan hyvästä aiheesta, kun kerran vauhtiin päästiin. Voin tässä julkisesti tunnustaa olevani roskispoliisi. Roskispoliisi palauttelee vääriin laatikoihin joutuneita jätteitä oikeisiin paikkoihin. Tämän lisäksi roskispoliisi päivittelee pihamaalla kollegoidensa kanssa ihmisten välinpitämättömyyttä/ymmärtämättömyyttä/urpoutta. Miten vaikeaa on lajitella oikein?
Meillä on taloyhtiön roskakatoksessa omat laatikot biojätteelle, energiajätteelle, sekajätteelle, pahville ja keräyspaperille. Sekajäte- ja energiajätelaatikot ovat vierekkäin. Siitä huolimatta sekajätteeseen näyttää usein päätyvän esim. styroksia, jota siis heittelen viereiseen laatikkoon aina kun satun huomaamaan. Samalla pohdin ikuisuuskysymystä: eivätkö ihmiset tiedä, että styroksin voi laittaa energiajätteeseen vai eivätkö he vain välitä?
Hauskaa on, että en ole talon ainoa roskien siirtelijä. Naapuri kertoi aina onkivansa ruskeat paperipussit pois paperikeräyksestä, ja heittävänsä ne pahvikeräykseen. Tiedän pari muutakin asukasta, jotka kärsivällisesti lajittelevat naapureidensa puolesta. Biojätteitä ei meistä kai kukaan ole sentään ruvennut tonkimaan, vaikka välillä sielläkin näkyy muovipusseja. Jälleen yksi kysymys, jota on vaikea ymmärtää: miten kenenkään mieleen tulee laittaa biojätteeseen muovia? (Ja kyse ei nyt ole niistä hajoavista pusseista, vaan ihan tavallisista hedelmäpusseista.)
Osaisiko joku valaista asiaa minullle, miksi jätteiden lajittelu on niin vaikeaa? Tiedän, että kaikissa taloissa lajittelu ei ole mahdollista, eikä tarkoitus ole syyllistää siitä ketään. Mutta jos näkee sen vaivan, että lajittelee biojätteet, kuinka ihmeessä sinne heittää sitten muovia mukaan? Tai jos vie keräyspaperit laatikkoon, niin miksi laittaa mukaan voimapaperia, joka ei sinne kuulu? Jos kädessä on pahvilaatikko, miksi sekin pitää tunkea sekajätteen joukkoon, kun viereinen laatikko on tarkoitettu nimenomaan pahville? Tarvitaanko lisää valistusta? Vai asennekasvatusta? Kertokaa, olen ulalla.
Olen tullut siihen tulokseen, että väärien lajittelutapojen täytyy johtua tietämättömyydestä. Ei kai kukaan oikeasti tarkoituksella toimisi niin hullusti? Vai olenko vain jotenkin liian suoraviivainen ja huumorintajuton, kun en näe vitsiä siinä, että biojäte pakataan muovikassiin tai keräyspaperi on keräyspahvin laatikossa? Olen ajatellut, että joku päivä vielä sisuunnun niin, että haen jostain kaupungin ympäristövirastosta jätteiden lajitteluohjeet ja jaan taloyhtiön jokaiseen postiluukkuun. Hyötyisin siitä itsekin, sillä ainakin omat lajitteluvirheeni ja ajoittaiset epävarmuuteni johtuvat tiedon puutteesta. Meillä ei kerätä energiajätettä, joten en osaa sitä lajia ollenkaan. Kissanhiekasta olen jatkuvasti epävarma: kaupungin ohjeissa sanotaan, ettei eläimen ulosteita saa laittaa biojätteen sekaan, joten vien ne muovipussissa sekajätteeseen. Hiekka on kuitenkin maatuvaa. Aina ajoittain koko laatikko pitää tyhjentää, joten saisiko hiekan, josta isot paakut on poistettu, laittaa biojätteen joukkoon?
Näin kerran facebookissa jutun, että se paikka missä Jyväskylän biojätteet selvitellään, ei suosittele käyttämään edes niitä paperisia biojätepusseja, sillä ne eivät maadu riittävän nopeasti heidän laitoksensa tarpeisiin. Muoviset (maatuvat) biojätepussit ovat vielä pahempia. Jätelaitokselta suositeltiin käyttämään sanomalehteä biojätteen pakkaamiseen. En ottanut silloin linkkiä talteen, mutta tämäkin asia on selvitettävien listalla. Jos näin on, miksei kaupunki tiedota asukkaitaan?
Kiitos näistä postauksista, hyödyllisiä ovat!
Minäkin epäilen tietämättömyyttä ainakin osasyynä. Itsekin olen oppinut uutta, kun olen näitä postauksia varten selvittänyt jotain yksityiskohtia. En ole kissanhiekan lajitteluun perehtynyt mitenkään, mutta kuulostaisi siltä, että jos se on tosiaan pelkkää hiekkaa, niin sen voisi laittaa biojätteisiin. Mutta tämä siis omaa järkeilyäni, ei perustu tietoon.
Kiva jos näistä on hyötyä! Kirjoittelen oikeastaan vain sellaisista jutuista, jotka kulloinkin itseäni sattuvat kiinnostamaan. Joten toiveita kannattaa esittää, saan sitten uusia ideoitakin!
Aihetta sivusinkin jo tuolla toisen postauksen puolella, mutta vielä olisi tarvetta tilittää hieman. 😉 Taitaa tarve olla molemmista, sekä valistuksesta että asennekasvatuksesta. Yhtiössämme on pariinkin otteeseen jaettu tietoa, mitä mihinkin lajitellaan. Lisäksi sama tieto on roskakatoksen seinällä. Samoin roskakatoksen seinällä on kissankokoisin kirjaimin, että isot pahvilaatikot tulee pienentää ennen kierrätyslaatikkoon laittoa, mutta se nyt vaan ei mene jakeluun. Laatikoita on aina kokonaisina, litistämättöminä täyttämässä kierrätyslaatikkoa, tai ne on vaan suoraan jätetty jätekatoksen lattialle. Nestekartonkipakkaukset näyttävät olevan myös aivan ylivoimaisia saada litistetyksi toistensa sisään. Taloyhtiössämme on viitseliäs vanhempi rouva, joka iltapuhteikseen repii laatikoita pienemmiksi ja litistää pahvipakkauksia sisäkkäin. Hän säästänee yhtiölle jätemaksuissa pitkän pennin vuositasolla.
Vielä muovista biojäteastiassa. Kuulin joskus, että muovipussit biojäteastiassa eivät itse asiassa ole ongelma jätelaitokselle. (En muista minkä jätelaitoksen edustaja näin sanoi.) He poimivat kuormasta pois sekä ne maatuvat biojätepussit että muovipussit, koska ne jäävät muuten jumiin koneisiin prosessin edetessä. Tämä asiasta maininnut henkilö itse asiassa suositteli käyttämään mieluummin muovipusseja kuin maatuvia biojätepusseja, koska ne on prosessissa helpompi noukkia pois! En siis itse laita muovia biojätteisiin, enkä sitä suosittele, mutta näinkin kummalliseksi asia tosiaan voidaan tehdä.
Ihanaa, muitakin roskispoliiseja on olemassa! Luulin että meidän yhtiöön on vain kasaantunut muutama tiedostava, mutta ilmeisesti näitä riittää muuallekin. Loistavaa.
Ja kummallista tosiaan, ota tuosta nyt sitten tolkkua. Valiten nykyisin hedelmäosastolla mahdollisuuksien mukaan paperipussin, ja käytän pussit biojätteille myöhemmin. Joskus ostin niitä biopusseja (sekä muovia että paperia) kunnes tulin tässäkin kohdassa järkiini, ja totesin että ilmankin pärjää.
Vaikka onkin kuinka kummallista laittaa muovipusseja bioroskiin, niin eipä nyt syyttömiä aleta kuitenkaan pamputtelemaan, kun yleinen ohje on, että biojätteet pakataan joko paperipussiin tai tavalliseen muovipussiin!
Tunnustan, ettei jätteiden lajittelu enää kovin paljon innosta. Tietenkin nuo kaikki perinteiset tulee lajiteltua (meillä vain kolme! laatikkoa), mutta on kokemusta siitä, että luettiin tarkkaan kaupungin ohjeet, raahattiin joku erikoiskierrätettävä asia tiettyyn paikkaan, missä se piti ottaa ohjeiden mukaan vastaan, ja siellä ilmoitettiinkin, etteivät ota vastaan… niin olisi hiukan ehkä parannettavaa niissä ohjeissakin!
Onkohan eri paikkakunnilla eri ohjeet? Ainakin HSY:n nettisivuilla sanotaan suoraan, että biojätteet pitää pakata kompostoituvaan pakkaukseen. Muovipussien käyttäminen kielletään selkeästi.
Olen vahvasti sitä mieltä, että kierrätys pitäisi tehdä niin helpoksi kuin mahdollista. Siitä ovat päättäjät vastuussa. Ihmisten pompottamine paikasta toiseen on omiaan vähentämään motivaatiota.
Problematiikka on mielestoni hiukan erilainen riippuen siitä asuuko kerros/rivitalossa jossa kierrätys on kootusti jätekatoksessa hoidettu vai omakotitalossa.
Käsittääkseni jossain laissa on määritetty kuinka usein jäteastia pitää tyhjentää ja tätä ei voi välttää vaikka kierrättämällä paperia, pahvia jne. omaa kaatopaikkajätteen määrää pystyisikin vähentämään. Esim omakotiasuja HSY alueella maksaa joka tapauksessa joka toinen viikko jäteastian tyhjennyksen on se sitten täynnä tai ei. Tästä normista pääsee irti vain, jos kompostoi itse biojätteensä, silloin tyhjennystahti on joka neljäs viikko, pahvin, paperin ym kierrättämisellä ei harvempaan tyhjennystahtiin pääse mukaan.
Kustannussäästö asukkaalle ei ole kovin suuri, joten kaikki eivät viitsi kierrätystä harrastaa, kun kuitenkin joutuu maksamaan saman hinnan.
Itse olisin valmis näkemään vieläkin enemmän vaivaa kierrätyksessä (esim. kierrättämällä myös energiajätteen) jos siitä olisi kustannusmielessä edes jotain pientä etua itselle. Käytännössä kun meillä nykyisin joka toinen viikko noudettava jätepönttö on aina n. kolmanneksen vajaa (varmaan niiden kierrätettyjen materiaalien verran) ja pystyisin reilusti vielä vähentämään jätteen määrää, jos veisin energiajakeen kierrätykseen.
Pitäisiköhän ”haastaa itsensä” kokeilemaan energiajätteen kierrätystä syyskuun ajan… ? Lähteekö joku muu omakotiasukas mukaan haasteeseen ?
Kiitos, tämä valaisi hyvin omakotiasujien tilannetta. Itse olen aina asunut kerrostalossa, joten tämä problematiikka on aika vierasta. Kokemusta on vain kesämökiltä, jossa jäteauto käy muutaman kerran vuodessa. Tässä nousee taas esiin se, että jos päättäjät haluavat kansalaisten todella kierrättävän, siitä pitäisi tehdä helppoa ja houkuttelevaa. Toisin sanoen siitä pitäisi jotenkin palkita. Minua alkaa vähitellen kiinnostaa, miten tätä asiaa voisi ajaa eteenpäin vähän laajemmassa mittakaavassa!
Parit kommentit:
– hiekka ei liene ole maatuvaa.
– ainakin täällä Stadissa ns. maatuvat muovipussit ovat täysin fuulaa: biojäte on maksimissaan kaksi viikkoa kasoissa jonka jälkeen se seulotaan täysin (ja nämä ”maatuvat muovipussit” kerätään pois) ja sitten se oikea biojäte jatkokäsitellään.
Biojätteen kierrätyksen jälkikäyttö sinänsä on täällä ihan järkevällä pohjalla.
Olet oikeassa kissanhiekan suhteen. Tarkistin asian HSY:n nettisivuilta ja siellä käsketään laittamaan kissanhiekka sekajätteeseen. Poikkeuksen tekee puupohjaiset kuivikkeet ja pelletit, mutta näitä käytetään kai lähinnä jossain kanien tai marsujen häkeissä (?).
Kiitti! Tää on just tätä tietämättömyyttä, mutta tämän keskustelun ansiosta selvitin asian enkä vain jahkaillut. 🙂 Kissanhiekkapussin kyljessä sitä mainostetaan ”luonnontuotteeksi”, mikä on saanut minut ajattelemaan että se olisi maatuvaa. Kun kuitenkin maltoin lukea tekstin loppuun saakka, sain tietää että se pitää hävittää sekajätteen joukossa. Vastaus oli siis lähempänä kuin arvasinkaan – kaupungin ohjeilla ei liene väliä, kun tuotteessa itsessään on näinkin tarkka lajitteluohje.
Hienoa että oikea vastaus löytyi 🙂
Kissanhiekoissa ja niiden loppusijoitustavoissa on eroja. Sanasta kissanhiekka tulee ensimmäiseksi mieleen se hiekasta ja savesta koostuva aine, joka on kyllä luonnontuote, mutta ei maadu, koska ei sisällä mitään muuta eloperäistä kuin ne kissan jätökset. Mutta kissojen wc-tarpeisiin myydään myös sahanpurusta puristettuja puupellettejä, jotka maatuvat. Jokainen kissanomistaja joutuu neuvottelemaan oman kissansa kanssa siitä, minkälaista hiekkaa kissa suostuu käyttämään ja omistaja siivoamaan.
Meillä on vuosikausia käytetty puupellettejä, koska ne pitävät hajut kurissa. Ja jos hiekkalaatikko on kylpyhuoneessa, jonka lattia kastuu suihkun aikana, niin sahanpuruksi hajoavat pelletit on helpompi siivota kuin lattiaan liimautuva savi.
Jos olisi oma komposti, niin pelletit voisi kompostoida siellä. Kaupunkien terveysviranomaiset yleensä kieltävät varmuuden vuoksi laittamasta koiran ja kissan jätöksiä yleisiin biojäteastioihin, koska jätösten kautta voi teoriassa levitä loistartuntoja. Meillä jätehuollosta vastaa TSJ, joka ei kerää biojätettä, vaan kaikki eloperäinen menee poltettavaksi. Poltettavaan jätteeseen kippaan myös kissan”hiekat”.
Kissanhiekoista ei minulla ole minkäänlaista kokemusta, joten kiitos lisäinformaatiosta!