Päätin eilen toteuttaa ex tempore aika ison uudelleenorganisoinnin. Kuten arvata saattaa, prosessi oli ajoittain hermostuttava, mutta lopputulos on täysin vaivan arvoinen.

Meillä oli lastenhuoneessa kaksi samanlaista vanhaa kirjahyllyä. Niissä on 40cm syvät ja 80cm leveät hyllyt, kuusi hyllyä kummassakin. Toisessa on lelut, toisessa kirjat. Ongelmana oli se, että kirjahylly ei oikein toiminut. Hyllyväli oli nimittäin kiinteä 27cm, kun taas monet lasten kuvakirjat ovat paljon korkeampia. Niinpä ne eivät mahtuneet hyllyyn pystyyn, vaan esimerkiksi kaikki Mauri Kunnakset olivat alimmalla hyllyllä pinossa. Sellainen taas ei ole kätevää, koska lapset eivät itse saa alimpia kirjoja itse ulos, ja on se aikuisellekin hankalaa.

Vanha kirjahylly

Pähkäilin ongelmaan ratkaisua, ja mielessä kävi, pitäisikö ostaa toinen, pienempi hylly siihen viereen, johon korkeat kirjat mahtuisivat. Sitten välähti – ei mitään uutta hyllyä, vaan tietenkin vintiltä vanha Lundia käyttöön! Vintillä on säilytyksessä vanha Lundian hylly, jota ei ole käytetty vuosikausiin. Se on peräisin 70-luvulta, mutta aivan ehjä ja hyvä. Tajusin, että lastenhuoneen kirjahylly pitää vaihtaa: vanha hylly siirretään työhuoneeseen ja tilalle rakennetaan vanhaa Lundia-hylly. Lundia on mitoiltaan ihan erilainen; 30cm syvä mutta metrin leveä. Päädyillä on korkeutta melkein kattoon asti, joten siihen mahtui huomattavasti korkeammalla hyllyvälillä seitsemän hyllyä entisen kuuden sijasta.

Alkoi siis operaatio kirjahyllyt vaihtoon. Eli ensin tyhjennetään vanha hylly, puretaan se ja siirretään toiseen huoneeseen. Siellä nostetaan ensin kaikki tavarat pois tieltä, asennetaan hylly paikalleen ja laitetaan tavarat lattialta uuteen hyllyyn. Sitten noudetaan vintistä uusi hylly, ja tämä vaihe suoritettiin kahteen kertaan, koska ensin tuotiin väärän levyisiä hyllyjä alas. Sitten rakennetaan Lundia uudelle paikalle, etsitään oikeanlevyiset hyllykiinnikkeet (ensin löytyi väärät, oikeat löytyivät lopulta vintin lattialta, olivat pudonneet sinne), lainataan naapurista porakone, jotta saadaan hylly tukevasti seinään kiinni, etsitään sopivat proput ja ruuvit. Myönnän, että tässä vaiheessa saattoi pikkuisen kiristää hermoja, etenkin kun verensokerikin oli päässyt laskemaan.

Mutta oi onnea, kun rakentaminen saatiin lopulta valmiiksi! Kirjat ja pelit, jotka ennen eivät meinanneet mahtua vanhaan hyllyyn, mahtuvat uusvanhaan Lundiaan loistokkaasti, ja tilaa jäi vielä yllin kyllin ylikin. Nyt voin siirtää olohuoneen kirjahyllystä kaikki lasten- ja nuortenkirjat samaan paikkaan ja saan lisää tilaa omille kirjoilleni. Eikä ole yhdentekevää, miten neliösentit on aseteltu. Aiempi hylly oli pienempi siinä mielessä, että säilytyspinta-alaa oli vähemmän. Mutta koska uusi hylly on 10cm kapeampi, huone näyttää suuremmalta, sillä lattiaa paljastui lisää. Silti kirjat mahtuvat nyt väljemmin kuin ennen. 30cm syvä hylly on myös kirjoille optimaalinen, sillä hyllyjen reunaan ei jää ylimääräistä tilaa, minne voisi kerätä sitä ihmeellistä pikkusilppua, jota etenkin lapsille kertyy. Kun hyllyyn ei mahdu muuta, siellä toivottavasti säilytetään vain kirjoja ja pelejä, kuten on tarkoitus. Korkea hyllyväli mahdollisti vielä senkin, että lautapelit mahtuvat pystyyn, jolloin niitä saa riviin vaikka kuinka monta. Bonuksena vanha hyllykkö tulee työhuoneessa tarpeeseen. Sen kimppuun en ole vielä ehtinyt käydä, mutta ennen joulua saadaan työhuoneenkin lattia tyhjäksi.

Uusi hylly, suoraan 70-luvulta

Tässä jälkimmäisessä kuvassa tilanne on sellaisena, kuin se on juuri nyt. En ole ehtinyt vielä kaikkia kirjoja järjestää, joten tilanne selkiytyy vielä tästä. Ja saman verran tyhjää tilaa jää vielä tuon ylimmän hyllyn yläpuolelle.

Tässä havainnollistui, että ei ole yhdentekevää, minkä muotoisesta säilytyskalusteesta on kyse. Todellisuudessa hyllypinta-alaa on tässä uudessa vain vähän enemmän: laskin että vanhassa sitä oli 1,92m2 ja tässä uudessa 2,1m2. Mutta kun tila on järkevämmin aseteltu, hyllyyn mahtuu tuplamäärä kirjoja.

Tuli myös havaittua, että hyvää tavaraa kannattaa säilyttää. Nimittäin tuota Lundiaa on käytetty ja sittemmin säilytetty yhteensä 40 vuotta, ja jälleen löytyi käyttöä. Jos olisin kysynyt tuottaako se iloa, vastausta olisi ollut vaikea antaa. Mutta sovelsin tähän omia Tavarataitojani, ja kysyin sen sijaan seuraavat kolme kysymystä:

1. Mitä täsmällistä tarkoitusta varten esine pitäisi säästää?
2. Voiko korvaavan hankkia helposti myöhemmin?
3. Onko sille paikka, johon se mahtuu, eikä ole tiellä?

Ensimmäiseen en tiennyt vastausta silloin, kun hylly kannettiin vintille. Sen sijaan tiesin, että samanlaisen hyllykön hankkiminen olisi sekä kallista että hankalaa. Kolmanteen pystyin myös vastaamaan myöntävästi, sillä vintti on juuri kaiken tällaisen säilyttämistä varten. Kaksi kolmesta riittää. Jos Konmari ei tunnu tuovan vastausta, kokeile olisiko noista kysymyksistä apua! (Tarkemmin aiheesta Tavarataidot s. 69-74)