Välillä tuntuu että raivaaminen, siivoaminen, järjestely ja muut kotityöt on sellaista Sisyfoksen työtä, joka ei koskaan lopu. Sitten kun asiaa pysähtyy miettimään, voi todeta että niinhän asia juuri on. Kotityöt eivät ole projekti, joka alkaa jostain ja loppuu johonkin. Sen sijaan niitä kuuluukin tehdä joka päivä, viikosta toiseen. Tämän kun muistaa, niin on henkisesti helpompaa, ainakin minulla.
Projektit ovat kivoja siksi, että niissä tulee fiilis että on saanut jotain oikeasti valmiiksi. Esimerkiksi vaikka maustekaapin siistiksi tai uunin pestyä. Mutta todellisuudessa suurin osa kotiin liittyvistä projekteistakin on sellaisia, että ne täytyy ennemmin tai myöhemmin toistaa joka tapauksessa. Lopullisesti valmista ei tule koskaan, koska elämä vaan jättää jälkensä. Ainakaan minä en kykene pitämään kaappia ikuisesti järjestyksessä, vaikka olisinkin kertaalleen siivonnut sen perusteellisesti. Viimeistään vuoden päästä on pakko tehdä asialle uudestaan jotain.
Välillä tällainen päivästä toiseen raataminen (noh, sanon nyt tässä raataminen koska siltä se välillä tuntuu, vaikkei se nyt mitään raatamista oikeasti olekaan) tuppaa masentamaan. Saattaa tuntua siltä, että ei tästä ole mitään hyötyä, kun huomenna saa tehdä saman uudelleen. Silloin olen erehtynyt taas projektimielialaan. Sitä paitsi jos jätän asiat tänään tekemättä, huomenna on vielä työläämpää. Voin siis valita, onko pienempi paha tehdä joka päivä vähän vai harvemmin mutta enemmän kerralla. Koska yritän aina päästä mahdollisimman helpolla, valitsen mieluummin ensimmäisen.
Tässä kohdassa päivän pelastaa toimivat rutiinit. Olen uuden tiskikonerutiinin myötä havainnut, että sekä koneen täyttäminen että tyhjääminen on paljon sujuvampaa ja tuntuu vähemmän työläältä, kun siihen on toistuva systeemi. Kun jotain alkaa tehdä automaattisesti, se ei enää tunnu samalla tavalla ponnistukselta. Ehkä se johtuu siitä, että ei tarvitse erikseen vaivata aivojaan muistamaan, että nyt pitäisi tehdä sitä tai tätä. Koko juttu muuttuu rutiinin myötä jotenkin kevyemmäksi. Luulisin, että sama koskee mitä tahansa asiaa, joka pitää tehdä mutta jonka tekemisestä ei hirveästi nauti.
Tämän myötä olenkin alkanut sovitella viikkooni ruokaan liittyviä rutiineja. Esimerkiksi milloin ja miten kannattaisi käydä kaupassa, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta ja helppoa? Harkitsen myös sellaista jokailtaista viiden minuutin järjestelytuokiota, jonka aikana siistisin paikat aamua varten kuntoon. Jos kerran tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen tuo näin paljon helppoutta elämään, ei viiden minuutin uhraaminen yleiselle siisteydelle päivittäin tunnu ylivoimaiselta.
Millaisia arkirutiineita teillä on? Jotain hyviä, joita kannattaisi kokeilla?
Minä olen kehitellyt paljon rutiineja. Ensinnäkin ne tosiaan helpottavat arkea, ja toiseksi pidän rutiineista. Maanantaisin maksan laskut ja teen kaikki paperihommat (joista en pidä). Illalla siivoan aina keittiön (tiskikoneessa on aamulla puhtaat astiat täälläkin). Laitan tavarat heti paikalleen, jos aikaa menee alle kaksi minuuttia. Silitän pesusta tulleet vaatteet vähintään joka toinen päivä, niin ei muodostu isoja kasoja. Lelut ja tavarat laitetaan paikalleen ennen nukkumaan menoa. Jokainen osaa järjestää omat jälkensä (paitsi pienin ei aina suostu…). Katson vaatteet illalla valmiiksi. Nämä nyt äkkiä tulivat mieleen. Siivoukseen minulla ei ole tarkkaa päivää. Imuroin melkein joka päivä, ja pölyt pyyhin viimeistään perjantaina. Nämä nyt äkkiseltään tulivat mieleen.
Sinulla tuntuu olevan hyvin arki hanskassa. Esimerkiksi tuossa tavaroiden paikalleen laittamisessa olisi minulla parnatamisen varaa. Koska joskus se on edessä kuitenkin, mutta silti on välillä kiusaus heittää esine vaan äkkiä jonnekin pois tieltä. Yksi laskujen maksuun tarkoitettu päivä viikossa on muuten hyvä idea! Otetaan harkintaan.
Olipas hyvä oivallus! Tämä saattoi muuttaa koko kodin järjestely/siivoussysteemini! Niin yksinkertainen asia, mutta en ollut huomannut olevani projektisiivooja!
Et muuten ole ainoa! Esimerkiksi Dana sieltä A Slob Comes Clean -blogista on puhunut osuvasti, kuinka hän ei voinut ymmärtää miten koti oli aina kaaoksessa. Eli jos keittiö oli siivottu kerran, hän oli vilpittömän hämmästynyt kun se viikon päästä oli karseassa kunnossa. Vaikka ei siis ollut tehnyt mitään siinä välissä. Siinä oli juuri tuo projektiharha, että kodinhoito tulisi joskus ikäänkuin valmiiksi.
Menen itse tähän samaan lankaan aika ajoin. Nykyisin en niinkään tavallisen siivouksen ym suhteen, mutta kyllä isompien raivauskohteiden kanssa.
Mä yritän tällä hetkellä juurruttaa käyttöön pyykkirutiinia. Tarkoittaa sitä, että illalla ladataan kone täyteen pyykkiä ja aamulla pestään. Meidän aamuvirkku esikoinen on hereillä joka aamu ihan viimeistään klo 7, joten kun koneen laittaa päälle heti herättyä, niin noin tunnin ohjelma on valmis suunnilleen niihin aikoihin kun aamupuuro on syöty. Mä inhoan pyykkäystä, ja kokeilen nyt, olisko se vähemmän ikävää, jos sen tekis heti aamulla pois alta.
Se kuuluisa sammakkohan pitäisi syödä aina ekana aamulla, joten luultavasti olet oikeilla jäljillä. Sähän voisit vielä lahjoa tai muuten motivoida sen 7-vuotiaan laittamaan koneen päälle aina aamuisin kun herää, niin pääsisit siitäkin vaiheesta sujuvasti eroon 🙂
Itse inhosin sitä tiskikoneen tyhjentämistä, mutta sekin sujuu jotenkin helpommin heti aamusta.
Muuten hyvä idea, mutta esikoinen on vasta 1,5 vuotias 😀
Oho 😀 Mä sekoitin kellon ajan ja iän! Ehkä tuo on vielä vähän nuori tuollaiseen vastuuseen. Mutta sitten kun ylettää painamaan oikeaa nappia 🙂 🙂
Hei, tuo astianpesukonerutiini, illalla päälle ja aamulla puhtaat kaappiin, on loistava. Olen itse asiassa noudattanut samaa pyykinpesussa, mutta en ole tajunnut, että saman käytännön voi siirtää keittiöön. Kerran pari viikossa laitan pyykkikoneen yöksi päälle ja laitan pyykit aamulla kuivumaan ennen töihin lähtöä. Arkiöisin pesen koneellisen pyyhkeitä tai petivaatteita, koska ne on nopeampi laittaa kuivumaan kuin kasa alusvaatteita ja paitoja. Keittiörutiini otettiin käyttöön heti, kun luin siitä blogistasi ja likaisten astioiden kasa tiskialtaassa on vähentynyt huomattavasti.
Meidän pyykkikone on tosi hyvä, mutta ajastin puuttuu. Jos sellainen olisi, käyttäisin sitä varmaan juuri niin että aamulla olisi pyykki valmis. Eikö ole hämmästyttävää, miten pienistä asioista joskus on arjen sujuvuus kiinni. Minäkään en tajunnut tätä tiskikonehommaa ennen kuin luin siitä itse ensin toisaalta.
Rutiineja…
Aina illalla
– keittiö siistiksi ja aamiaiskamat valmiiksi pöydälle, olen onnistunut tartuttamaan tämän rutiinin myös mieheen, jompikumpi tekee tämän aina
– astianpesukone päälle
– vaatteet ja mukaan otettavat tavarat seuraavaa päivää varten valmiiksi
– pikasiivous 5 min OH+ RT + ET tavarat paikoilleen
– pesukoneen tyhjennys kuivuriin ja kuivuri päälle
– pesukone ajastimella päälle seuraavaksi illaksi
Aina aamulla
– sängyn petaaminen (myös lasten sängyt)
– kylppäri(en) pikasiivous , lavuaari ja wc pytty
– kuivurin tyhjennys ja pyykkien viikkaus, jos silitettävää, silitän aamulla ehkä 15-20 minuuttia jos on aikaa, muutoin silitän illalla ehkä pari kertaa viikossa.
– astianpesukoneen tyhjennys
Laskujen maksamiset keskiviikkona ja muut viikottain tehtävät hommat pyrin tekemään”vakiopäivinä” , koitan yleensä myös käydä kaupassa to ja ma, jolloin on vähiten ruuhkaa. Samoihin päiviin kasaan myös muut ”ulkona” hoidettavat asiat ja ostokset.
Olen yrittänyt myös joka päivä tehdä ”raivaushommaa” 15 minuuttia kerrallaan, mutta tämä on onnistunut vähän vaihtelevalla menestyksellä.
Tärkeimmät hommat ainakin mulle on keittiön ja KPHn siistinä pitäminen ja pyykkihuolto, niistä rutiineista jos tingin kaaos kämpässä koittaa aika nopeasti.
Joo, pyykki on meilläkin ehdoton, mutta keittiön siisteys myös. Jos keittiössä on tiskejä, koko asunto näyttää sotkuiselta koska on avokeittiö. Siksi tää tiskikonerutiini onkin tehonnut niin hyvin.
Tuo pikasiivous olisi hyvä tapa, mutta meillä se toimisi vain, jos sille olisi joku vakioaika. En vielä tiedä mihin väliin sen oikein sovittaisin.
Katson aika usein telkkaria illalla klo 21-22 välillä ja mainoskatkoilla ehtii hyvin tehdä parikin tuollaista muutaman minuutin pikasiivousta… samalla tulee sohvaperunan tulee nostettua takapuoli sohvalta ylös. =)
Erittäin hyvä ajoitus ja monta hyötyä samalla!
Joka aamu vessojen pesu? Oikeesti? Minulla on siis ehkä aivan liian harvat kerrat tällaiseen ja siksi sotkua. Täytyypä pohtia asiaa. Ehkä olen muutenkin sellainen on-off tyyppi. Laskailen viikon ja sitten radan ison siivouksen. Vai voisinko laiskailla jopa enemmän, jos puurtaisin tasaisesti eikä kaaosta ehtisi tulemaankaan?
Meillä ei koskaan pedata sänkyjä, on mielestäni houkuttelevampaa kun se on jo valmiiksi auki ja ihanat vuodevaatteet ja untuvapeitot ovat esillä. Mulla on päiväpeitto vaan silleen puoliksi sängyn jalkopäässä.
Veikkaisin, että osuit juuri ytimeen tässä: ”voisinko laiskailla jopa enemmän, jos puurtaisin tasaisesti eikä kaaosta ehtisi tulemaankaan?” Mitä useammi jotain tekee, sen vähemmän siihen menee kerralla aikaa.
Kiva lukea muiden rutiineista! Täytyy vaan ihmetellä sitä, kuinka ihmisillä on aikaa kotitöihin aamuisin! Itselläni menee aamulla 1,5 h itseni ja lasteni kuntoon laittamiseen, eikä siihen kuulu edes Hesarin lukua tms. Kotitöitä en enää arkiaamuihin halua ujuttaa, joten meillä kaikki tehdään töiden jälkeen / viikonloppuisin.
Itselläni ei toimisi myöskään se, että tiettynä päivänä teen aina tiettyjä asioita, koska en halua, että viikon toistavat liikaa itseään. Siksi esim. maksat laskut, kun ensimmäisen maksamattoman eräpäivä tulee. Kyseisenä päivänä hoidan kaikki siihen asti jo tulleet laskut maksatukseen. Täten maksan laskut ajoissa, mutta joskus teen sitä kerran viikossa, joskus kahden viikon välein ja miten milloinkin niitä nyt kertyy.
Toinen syy, miksi en halua liian aikataulutettuja kotitöitä on se, että sillä tavalla luotaisiin helposti tilanne, jossa tekisin kotitöitä väistämättä enemmän itse, eikä miehelleni jäisi yhtä paljon mahdollisuutta osallistua. Jos esim. tyhjentäisin tiskikoneen aina aamuisin, se olisi aina minun hommani, koska mieheni lähtee töihin jo ennen kuin lasten kanssa edes heräämme. Enkä haluaisi, että hän kolistelee astioita keittiössä aikaisin aamulla ja herättäisi meidät samalla. Haluan myös antaa miehelleni mahdollisuuden tehdä asioita omalla tyylillään ja omassa tahdissaan. Olemme olleet sen verran kauan naimisissa, että esim. kaupassa käymiset, ruoan laitot ja siivoamiset hoituvat sulavassa yhteisymmärryksessä, vuosien aikana hioituneiden rutiinien mukaan, joista ei ole edes tarvinnut sen kummemmin neuvotella. Eli pidän rutiineista, mutta en niiden tiukasta aikatauluttamisesta!
– Kirsikka –
Kiitos uusista näkökulmista! Ihmisillä on erilaisia toimivia systeemejä. Kun itse olen nyt äitiyslomalla, aamulla on aikaa tehdä kaikenlaista. Syy on varmaan myös se, ettei tarvitse meikata tai laittaa tukkaa tms. mihin työaamuina väistämättä menee jonkin verran aikaa. Tuo on muuten mielenkiintoista, että minua ei haittaa vaikka viikot toistavat itseään, joten siinä mielessä rutiinit eivät yhtään häiritse. Tavallaan en edes huomaa, että teen tiettyjä juttuja, koska ne tulee tehneeksi niin automaattisesti joka päivä.
Tämä on niin totta ja todellisuutta mulle! Inhoan siivousta juuri siksi, että se ei koskaan tule valmiiksi. Sen sijaan suorastaan rakastan urakoita ja järjestelyprojekteja jotka todellakin tulevat valmiiksi ja pysyvät valmiina ainakin pitkän aikaa jos eivät lopullisesti. Monet kerrat olen lähisukulaisillekin tehnyt tämäntyyppisiä projektiluontoisia raivaus- ja järjestelytöitä.
Ehdottomasti olisi tärkeää saada monetkin asiat kotona rutiiniksi. Niin kuin vaikka se lapsuuskodin tapa, että kun on syöty, siivotaan pöytä ja lakaistaan pöydän alusta. Miten sitä ei saanut omaksuttua omaan kotiin koskaan? Ois ehkä korkea aika omaksua homma eikä aina kirota sitä, miten kaksi ihmistä onnistuu murustelemaan niin paljon. (Liikunta on muuten toinen asia, jossa kaipaisin rutinoitumista…)
Parhaiten mulla onnistuu rutiininomaisesti kissan hoitoon liittyvät asiat, sillä elukka nyt esim. vaatii ruokansa tiettyihin aikoihin. Myös esim. sängyn petaaminen on muodostunut onnistuneesti rutiiniksi. Muuten huomaan näitä kyllä olevan aika vähän. Kaiketi johtuu siitä, että olen viimeiseen pariin vuoteen saakka elänyt muutenkin aika epäsäännöllistä elämää.
Rutiinien muodostaminen on varmaaan hankalampaa, jos on esim vuorotyössä tms. Mutta toisaalta rutiini voi liittyä myös johonkin tiettyyn hetkeen eikä vain kellonaikaan. Eli että herättyä tehdään aina asia X, vaikka heräisikin muulloin kuin aamulla. Tai sitten että jonain viikonpäivänä tehdään jotain, esim. pyykkipäivä, leipomispäivä, siivouspäivä jne. Rutiinit ei aina synny ihan itsestään, kannattaa ottaa vaikka kokeilu viikko tai kuukausi, niin näkee miten homma alkaa pyöriä.