Blogin hiljaiselo johtuu siitä, että olemme olleet reissussa. Havaitsin matkan aikana kaksi asiaa: 1) olen jokseenkin koukussa Arkijärjen päivittämiseen ja 2) en osaa pakata minimalistisesti. Kohta 1 on ihan ok, mutta kohta 2 oli ärsyttävää. Kyseessä oli matkustuspäivät mukaan lukien kahdeksan päivän matka Italiaan. Tarvittiin siis hellevaatteita itselle ja lapselle, samoin uikkareita, hattuja ja sandaaleja. Periaatteessa siis kevyttä varustusta, mutta siitä huolimatta onnistuin ylipakkaamaan aivan liikaa.
Lapsen vaatteissa se ei hirveästi haitannut, sillä pikkulapsi sotkee vaatteitaan uskomatonta tahtia, ja lisäksi lapsen garderoobi vei matkalaukusta varsin vähän tilaa. Sen sijaan itse roudasin edestakaisin aivan turhaa tavaraa. Purin matkalaukusta yhden täysin käyttämättömät housut, neuletakin, mekon, vyön, topin ja puseron sekä puhtaita alusvaatteita ja puhtaan uimapuvun. Mukana oli myös asusteita, joita en käyttänyt kertaakaan tai vain kerran. Näiden kaikkien lisäksi kannoin kotiin hyvin vähällä käytöllä olleita puolipitoisia, jotka olisi hyvin voinut ”käyttää loppuun”, ja siten vähentää kokonaismäärää reilusti.
Olen lukenut juttuja minimalistisesta pakkaamisesta, ja ne ovat aina ällistyttäneet minua. Miten niin vähällä voi tulla toimeen? Toisaalta mitä vähemmän kuskattavaa, sitä helpompi siirtyä paikasta toiseen. Ihaillen ja hieman kateellisena katselin, kuinka anoppi ja käly kaivoivat matkalaukuistaan toimivan vaatevaraston lisäksi keveitä matkapyyhkeitä ynnä muita tarvikkeita, jotka tulivat reissussa hyvin tarpeeseen. Minun ongelmana oli, että olin yrittänyt varautua kaikkeen, ja vielä viime hetken paniikissa heittelin matkalaukkuun sitä sun tätä – tavaroita joita ei todellakaa tarvittu. Toisin sanoen olisin itsekin tullut paljon vähemmällä toimeen.
Tiedostin jo matkan aikana, että yksi tärkeä syy ylipakkaamiseen on harhainen käsitys siitä, mitä kaikkea matkalla viitsii ja haluaa tehdä. Sitä kuvittelee käyvänsä paljon usemmilla retkillä, syövänsä joka ilta ulkona ja kaikkea muuta hienoa, kun todellisuudessa haluaa keskittyä nimenomaan lomailuun, eli siihen että otetaan mahdollisimman rennosti. Sitten tulee pakattua kaikenlaista tätä kuvitteellista lomaa varten, kun tosiasiassa haluaa vain päästä mahdollisimman helpolla.
Nyt on tavarat kuitenkin purettu, pyykit lähestulkoon pesty ja matkalaukut palautettu paikoilleen. Tämän reissun sivutuotteena tuli myllättyä vaatekaappia varsin perusteellisesti. Muutama turhautunut hetki pakkausvaiheessa (miksei mikään sovi yhteen??) sekä laatikoiden kaivelu sopivia vaatteita etsiessä sai aikaan sen, että vaatevarastoni joutuu pikapuoliin syvällisen tarkastelun kohteeksi. Koska aina pitää olla joku projekti, alkaa seuraavaksi vaateprojekti. Pysykäähän kuulolla!
Täälläkin on käynnissä (hidas) vaateprojekti – suunnitteluvaihe on ollut aika pitkä koska olen jossain määrin perfektionisti ja suunnittelu nyt vaan on yksi elämän iloista.
Kohtuullisen kokoisesta vaatevalikoimasta aion saada aikaan määrällisesti vielä pienemmän mutta entistä paremmin toimivan, hyvin yhteensopivan kokoelman. Jään siis uteliaana odottamaan mitä asiaa tänne blogiin ilmestyy aiheesta =)
Minulla on tunne, että vaatekaapin suhteen on vähän pallo hukassa. Samaan tapaan kuin arkiruoan suhteen viime syksynä. VAatetta on, periaatteessa monissa niissä ei ole mitään vikaakaan, mutta jotenkin en ole tyytyväinen kokonaisuuteen. Palaan aiheeseen hyvin pian!
Kaupunkilomilla voi huoleti luottaa siihen, että jos jotain jää pakkaamatta, vastaavan voi ostaa kaupasta. Joojoo, ostos ostos – mutta hätä ei lue lakia :->
Kotimaan matkoilla olenkin paljon huolettomampi, ja luotan juuri tuohon mitä sanot. Kaikkea saa kaupasta, apteekkeja löytyy joka kylästä jne. aina välillä on osteltukin hammastahnaa ja varavaatteita jos on tiukka paikka tullut. Mutta kun on menossa kohteeseen, jossa ei aiemmin ole käynyt tulee ainakin minulle tarve varmistaa että kaikenlaista tarpeellista on mukana. Oltiin myös vähän kaupunkien ulkopuolella tällä kertaa, joten varmaan sieltä olisi saanut kaikkea, mutta vasta Operaation jälkeen.
Puoliksi pakattu -kirjoituksesi kommenteissa esiintyy huippuhyvä vinkki: tee lista matkalaukun sisällöstä, ja matkan jälkeen merkitse listaan, mitä tavaroita ei tarvittu matkalla kertaakaan.
Toisaalta, Murphyn lakia hyödyntäen kannattaa pakata mukaan muutamia sellaisia esineitä, joita ei ainakaan halua tarvita matkalla. Mökkiloma ilman kumisaappaita, koska voihan pihan poikki juosta lenkkareissakin, vaikka vähän sataisi… ei kiitos enää koskaan. Mieluummin roudaan niitä kumisaappaita.
Meillä muuten puoliksi puretut matkalaukut lojuivat aikaisemmin 2-3 viikkoa eteisessä, kun en jaksanut miettiä, minne niiden sisältö pitäisi tyhjentää(!). Kiitos Arkijärjen kolmen kohdan ohjelman, osaan nykyisin viedä likavaatteet pyykkiin, puhtaat vaatteet kaappiin ja survoa matkalaukun komeroon, jossa on kyllä ihan liikaa laukkuja komeron tilavuuteen nähden. Mutta laukku ei enää loju eteisessä keräämässä pölyä niihin puhtaisiin vaatteisiin – voitto!
Olen samaa mieltä tuosta listasta, etenkin koska rakastan kaikenlaisia listoja 🙂
Ja matkalaukut kaapissa! Jes! (Olen onnistunut itsekin pitämään tästä kiinni, ja matkalaukut pyörivät lattialla vain sen yhden päivän, kun niitä puretaan.)