HUOMIO TÄRKEÄ ILMOITUS! Jos seuraat blogia bloggerin, feedlyn tai jonkun muun vastaavan sivuston kautta, tarkista oletko saanut uusimmat päivitykset! Vaikuttaa siltä, että taannoisen hakkeriepisodin jälkeen syötteet ovat menneet rikki, eikä uusia päivityksiä ilmaannu. Tällä hetkellä ainakin blogit.fi sekä bloglovin toimivat. Varmin tapa saada päivitykset on seurata Arkijärjen Instagram-tiliä tai facebook-sivuja, joista huolehdin henkilökohtaisesti. (Molemmissa myös sellaista materiaalia, jota blogista ei löydy.) Toinen vaihtoehto on tilata päivitykset suoraan sähköpostiisi, linkki löytyy tuosta oikeasta yläkulmasta. Olen pahoillani tästä häiriöstä!
Sitten varsinaiseen asiaan. Olen parhaillaan Caps Lookin kapselipukeutumisen verkkokurssilla. Ensimmäinen kapselipuvusto on jo koottu, ja tämän viikon tehtävänä on järjestää vaatesäilytys uuteen uskoon. Iinan ohjeet ovat hyvät ja kattavat, ja varsin erilaiset kuin miten vaatekaapit yleensä järjestetään. Ensimmäisenä tuli spontaani vastustus: ei pysty, en halua, ei mahdu! Koska olen kuitenkin sitoutunut antamaan kapselipuvustolle mahdollisuuden, luin ohjeet uudestaan ajatuksella läpi, ja hain tukea kurssin keskustelupalstalta.
Yksi ongelmakohta on tangolla roikkuvat vaatteet. Tanko on 120cm leveä, ja sieltä löytyykin vaikka mitä. Mekkoja, hameita, jakkuja, takkeja ja pari puseroa. Mielestäni niiden kaikkien paikka on juuri tuossa kaapissa. Mutta sitten aloin miettiä tarkemmin: onko tosiaan tarpeellista säilyttää vanhojentanssipukua samassa paikassa kuin kaikkia käyttövaatteitakin? Sen pukupussi vie runsaasti tilaa. Puvun voisi viedä myös vintille. Lopullinen niitti oli, kun Ilana Aalto ystävällisesti muistutti, että vanhojenpuvun paikka olisi oikeastaan muistolaatikossa, mikäli sitä ei aio käyttää eikä heittää pois.
On se edelleen ihana!
Havahduin siihen, että niinhän minä itsekin sanoisin, jos joku kysyisi minulta neuvoa. Samalla huomasin, miten sokea sitä voi omille tavaroilleen olla. Mielestäni olen käyttänyt pukua ihan vastikään yksissä juhlissa. Tarkemmin ajatellen noista juhlista on kymmenisen vuotta aikaa. Että ei sittenkään ihan niin ”vastikään” kuin kuvittelin. Lisäksi tiedän, että nykyisin puku on minulle liian pieni, onhan se tehty noin 20 vuotta sitten. Jotenkin tuon vaatteen henkinen merkitys on kuitenkin ollut niin suuri, että on tuntunut luontevalta säilyttää sitä arkivaatteiden kanssa samassa kaapissa. Nyt aloin ensimmäistä kertaa miettiä, onko se enää perusteltua. Järki sanoo, että vintillehän se pitäisi viedä. Mutta samalla kuuntelen sisäisiä tunnepitoisia huudahduksia. Sellaisia, kuten esimerkiksi ”miten se pärjää siellä vintillä?!” Pelkään, että minulle tärkeä asu menee jotenkin pilalle vinttisäilytyksessä. Vaikka onhan siellä kausivaatteitakin, miksi tämä yksi mekko olisi erilainen? Mutta näköjään suhtaudun tähän vaatteeseen vähän niin kuin sillä olisi sielu (heippa vaan, Marie Kondo). Näin arvokkaan asun paikka on tietenkin kaapissa eikä vintillä. Tai niin olen siis näköjään aina ajatellut.
Kun tämä vanhojentanssipuku joutui tarkastelun kohteeksi, aloin katsella koko kaapin sisältöä uusin silmin. Tajusin, että säilytän siellä monia sellaisia vaatteita, joille ei juuri nyt ole oikeasti käyttöä. Kyse on joko väärän kokoisista (”melkein sopivista”) vaatteista, väärän kauden vaatteista tai sitten tällaisista historiallisista asuista, joille ei kuitenkaan ole tiedossa mitään erityistä käyttöä. Onko näiden kaikkien paikka tosiaan samassa kaapissa käyttövaatteiden kanssa? Ja jos ei, minne ne pitäisi sijoittaa? Tässä taitaa olla nyt perusteellisen inventaarion paikka. Kuuluuko sadetakki samaan kaappin iltapukujen kanssa?
Suutarin lapsella ei ole kenkiä, ja itselläni näköjään välillä arkijärki kadoksissa. Jos olisin muistanut noudattaa omia ohjeitani, vaatekaapissani olisi enemmän tilaa. Jos sen lisäksi suostuisin noudattamaan vielä muidenkin asiantuntijoiden ohjeita, vaatesäilytyksen ongelmat saattaisivat peräti ratketa. Mutta muutosvastarintaa on sisäisesti havaittavissa, joten ei tämä ihan kädenkäänteessä käy. Iinan kurssi on kyllä onnistunut herättämään uusia ajatuksia, ja aivan varmasti vaatesäilytys tulee järjestäytymään uudestaan tämän viikon aikana. En vielä tiedä miten, mutta olen jo hyväksynyt sen asian, että tämänhetkinen järjestys ei ole optimaalisin mahdollinen.
Kertokaa nyt, että teilläkin on muinaisia muistovaatteita tilaa viemässä! Miten olette ratkaisseet esim. hääpuvun tms säilytyksen järkevästi?
Mun on nyt pakko tunnustaa, että mulla on tallessa mun hääpuku. En tule sitä koskaan käyttämään toista kertaa, eikä se ole sellainen, että sen voisi myydä. Hyvä mekko se kuitenkin on, joten en ole laittanut roskiinkaan. Ehkä voisin toimittaa sen vaikka teatterille tai vähintän kierrätyskeskukseen. En vain ole saanut aikaiseksi. (Ei se tosin vaatekaapissa ole ollut tilaa viemässä, mutta täällä talossa kuitenkin.) Ehkäpä nyt otan itsäni niskasta ja toimitan sen jonnekin. (Vähän noloa, niin paljon kuin minäkin olen järjestelystä kirjoittanut..)
Minullakin on hääpuku tallessa. En aio siitä luopua. Enkä luovu monesta muustakaan vanhasta vaatteesta 🙂 mutta aion kyllä tarkastella onko niiden paikka tosiaan samassa kaapissa muiden vaatteiden kanssa.
Muinaisista muistovaatteista luopuminen on ollut helpointa, kun pienen kypsyttelyn jälkeen on tehnyt järkipäätöksen. Jos ei käyttöä ole näköpiirissä, pelkät muistot ja valokuvat riittää.
Lasten 1-vuotis synttärivaatteet ja jonkin verran vauvatavaraa (vaatteita, kenkiä, leluja ym.) on jätetty muistoksi yhteensä kuudelta lapselta, mutta omat vaatteet ovat saaneet mennä.
Ajattelen, että ehkä lapset tai osa heistä haluaisi nähdä aikuisena lapsuusajan tavaroitaan, mutta esim. kuminauhalliset vaatteet on kierrätetty koska eivät kestäisi säilytystä hapertumatta. Lämpimässä varastossa säilytän, siksikin mahtuu vain rajallinen määrä.
Olen onnistunut karsimaan lastenvaatteita merkittävästi. Ensin tuntui siltä, että kaikki pitää säästää. Nyt onneksi ei enää ole ihan sellainen fiilis, vaan säästän vain muutamia. Sain itse taannoin laatikollisen omia vauva-ajan vaatteita, ja kaikki sukkahousut olivat käyttökelvottomia. Laitoin ne roskiin. Mutta monet vaatteet menivät vielä omillekin lapsille päälle. Se oli aika hauskaa.
Vastau Minnan vastaukselle: Yllättävää, kuinka lohdullisesti kaunis valokuva lohduttaa, kun on luopunut jostain rakkaasta esineesta/tarvikkeesta, oli se sitten rakas vanha vaate taikka Selma-tädiltä peritty ikiaikaisen vanha puoliksi äänetön harmooni, jolla aikanaan opettelin soittamaan…. Siis: Ota valokuva ja jätä jäähyväiser rakkaalle kapistukselle.
Mullakin on sekä vanhojentanssipuku että hääpuku (ja itseasiassa myös yo-mekko, mutta se mahtuu päälle -paitsi nyt raskaana ollessa- ja yksi mun mummon tekemä käsin kirjailtu mekko, jota käytin teini-ikäisenä) tallessa. Ihan tavallisessa tankokaapissa ovat muiden juhlavaatteiden kanssa, koska oikein muutakaan paikkaa ei ole. Mielellään ne sieltä siirtäisin tilaa viemästä jonnekin muualle, mutta en raski sulloa säilytyslaatikkoon ja viedä varastoon, jossa sitten on ihan oikeasti riskinä hiiret ym. Noista yo-mekko on ainut, jota ehkä voisin käyttää ihan normaaleissa juhlissa, ja toisaalta se on ainut, josta luopumista harkitsen. En ole varma, osaanko enää 15 vuotta myöhemmin pukeutua samaan mekkoon… On sitä kyllä käytetty yo-juhlien jälkeenkin, ja on aika ajaton, mutta silti.
Hääpukua olen käyttänyt viimeksi 3 vuotta sitten, kun otettiin valokuvia 10-vuotishääpäivän kunniaksi. Vanhojentanssipukua olen muutaman kerran käyttänyt naamiaisissa tms, se kun on todellakin ”vanhanaikainen”, eikä iltapuku, niin kuin nykyään on tapana.
Samanalaisia aarteita multakin löytyy. Olen myös säästänyt ylioppilaspuvun sekä muutamia muitakin äitini tekemiä ihania juhlavaatteita. Osa on laatikossa, mutta nämä silkkimekot tuntuvat liian hienoilta laittaa laatikkoon.
Mun hääpuku ei ole sellainen, miksi hääpuku yleensä mielletään, onpahan vain ompelijan tekemä punainen juhlamekko. Sitä voi käyttää juhlissa muutenkin ja siksi se on henkarikaapissa muiden siellä säilytettävien vaatteiden kanssa.
Sen sijaan pari harvemmin käytettyä cosplay-asua voisikin viedä vaikka vintille henkarikaapista tilaa viemästä. Kyllä ne sieltä sitten saa käyttöön tarvittaessa.
Vaan asuapa taas jonain päivänä asunnossa, jossa olisi vaatehuone. Mulla on sellainen ollut ja se oli kyllä parhautta! En omista ihan hirveästi vaatteita, niin vaatehuoneeseen mahtui käytännössä kaikki mun vaatteet ja liinavaatteet.
Vaatehuone olisi parhautta. Voi että, sellaisen kun saisi. Mutta toistaiseksi ei ole tiedossa 🙂 Joten täytyy kitkutella näillä kaapeilla. Ehkä kuitenkin jonakin päivänä vielä! Sinne saisi kaikki eri kapselipuvustotkin omille sijoilleen.
Opiskelijahaalareista en ole saanut luovuttua, mutta ne ovat sentään vintillä eivätkä varsinaisessa vaatekaapissa tilaa viemässä.
Mullakin saattaa olla jossain kellarin perällä vielä tallella, ne on tosi kestäviä remppahaalareita!
Remppahaalareiksi varmasti sopisivat, mut en tiedä mahdunko niihin enää…täytyy kokeilla jos joskus tulee jotain remppaa.