Marraskuu lähestyy loppuaan, on aika raportoida vaateostokset. Niitä oli tässä kuussa kaksi, ja lisäksi sain lahjaksi hansikkaat. Ostin merinovillaisen tuubihuivin urheilukaupasta. Käyn lenkillä muutaman kerran viikossa, ja viime aikoina on ollut aika viileää juosta. Huivi on mukava kaulassa, etenkin silloin kun tuulee kovaa, tarpeen vaatiessa se toimii pipona. Minulla on myös itse tehty ohut musta trikoopipo juoksulenkkejä varten, ja syysloman jälkeen en löytänyt sitä mistään. Olin nähnyt sen matkalaukussa, joten tiesin että jossain se on, mutta en keksinyt missä. Monen viikon jälkeen löysin sen sukkalaatikostani. Olin itse laittanut sen sinne joukon jatkoksi, viikattuna pipo näytti samalta kuin samaan tapaan taitellut sukatkin. Olin tyytyväinen, ettei tarvinnut ostaa uutta pipoa.
Ostin myös juhlamekon tulevia pikkujouluja varten. Sain sen reilulla alennuksella enkä maksanut siitä lopulta kuin 30€. Minulla on kerran vuodessa pikkujoulujuhlat, johon pitää pukeutua hienosti. Ostin vuonna 2008 juhlamekon, jota olenkin sitten pitänyt ko. juhlissa lähes joka vuosi. Olen monena vuonna etsinyt sille vuokravaihtoehtoa, mutta en ole löytänyt mieleistä. Vaikka vanha juhlamekkoni on ihana, on minusta jo pari vuotta tuntunut siltä, että olisi mukava laittaa päälleen välillä jotain muuta. Päädyin nyt ostamaan sille vaihtoehdon, vaikka jälleen voidaan keskustella siitä, mikä on todellinen tarve. Olisinhan ihan hyvin voinut pukea sen vanhan mekon 12:n kerran. Mieltäni helpottaa hieman se, että kirjanpitoni mukaan tämä on ensimmäinen juhlavaate sitten vuoden 2016, jolloin aloitin vaateostojen seuraamisen. Tuolloin sain käytettynä toisen pikkumustan, jota myös olen käyttänyt tiheästi. Täytyy sanoa, että ainakaan minua ei voi syyttää siitä, että ostelisin juhlavaatteita, joille ei tule käyttöä.
Marraskuun ostokset: kimallusta ja käytännöllisyyttä.
Tänään on Black Friday, USAsta meille rantautunut alennusmyyntipäivä. Itseni tuntien olisin aiemmin ollut into piukassa ostelemassa mahdollisesti vaatteita ja varmasti kosmetiikkaa, miksei muutakin. Jotain on kuitenkin muuttunut. Tämä kuluttamisen ja ostamisen tuputtaminen tuntuu jotenkin tympeältä. Ymmärrän, että jos on pitkään haaveillut jostain tavarasta, voi olla järkevää ostaa se alennusmyynnistä. Musta perjantai tuntuu silti tyrkyttämiseltä, etenkin kun tiedossa on, että joulun jälkeen alennusmyynnit alkavat taatusti uudelleen. Epäluuloani lisäsi entisestään se, kun luin että moni kauppa hilaa tavaroiden hintoja keinotekoisesti ylös, jotta black fridayn alennusprosentista saataisiin mahdollisimman suuri. En siis usko, että tarjolla olisi mitään niin ainutkertaista alennusta, ettei vastaavaa tulisi puolen vuoden sisällä uudelleen vastaan.
Vastapainona kuluttamiselle tänään vietetään myös Älä osta mitään -päivää. Se on siitä hauska konsepti, että siihen osallistumalla saa kiistatta suurimmat säästöt! Mikään alennus ei voita sitä, että jättää kokonaan ostamatta. Minä vietän siis tänään tätä jälkimmäistä. Tosin sillä ei minusta ole hirveästi merkitystä, osallistuuko tällaiseen tänään, huomenna vai jonain muuna päivänä, mutta yhtä kaikki en nyt ole mukana tässä ostohuumassa.
Kumpaa te tänä vuonna vietätte?
Ehdottomasti Äom. Vaatteiden suhteen meillä on myös järkitilanne, kaikki mahtuvat väljästi kaappeihin. Ainoastaan sukkia ja alusvaatteita on pakko välillä ostaa, mutta mitään muuta ei olla ostettu ainakaan viiteen vuoteen. Ja hyvin pärjätään. 🙂
Kuulostaa ideaalilta! Minä luulen, että ensi vuonna ostolakkoni tiukkenee entisestään myös.
Marraskuusta tuli vihdoinkin vuoden ensimmäinen nollakuukausi, josta olen todella tyytyväinen. Nollakuukausi ei sinällään yllättänyt, sillä olen potenut ostojen ähkyä kuluneen vuoden kirjanpitoa seuratessa. Olen jo useamman vuoden seurannut ostojani (vuosi vuodelta tiukemmin), mutta silti hutejakin on vielä tullut. Tosin olen varma että ilman seurantaa ostoja, ja sitä myötä myös huteja, olisi ollut enenmmän.
Olin tuon kuluneen viikonlopun Helsingissä ja kauppojakin tuli kierrettyä. Kaipaisin erityisesti uusia nahkahanskoja vanhojen kuluneiden tilalle, mutta koska täydellistä paria ei tullut vastaan, en ostanut mitään. Muutenkin olen sivuuttanut sähköpostiin tulleet tarjoukset. Tämä on suuri muutos entiselle tarjoushaukalle, jonka tarve syntyi ennen hintalappujen aleprosenttien mukaan. Shoppailun sijaan latasin Museokortille vuoden lisää, ja nautin ystävien ja läheisten kanssa vietetystä ajasta.
Ensi vuonna olen vielä entistä harkitsevampi kuluttaja.
Tämä seuranta on kyllä todella hyvä työkalu. Minulla on myös tavoitteena vähentää kulutusta kaikilla elämän osa-alueilla merkittävästi ensi vuonna. Kirjoitan kyllä lisää tästä alkuvuodesta.