Tilanne on se, että lähes kaikki kukat on saatu uusiin, isompiin ruukkuihin ja kunnolliseen multaan. Yritin noudattaa teiltä saamiani ohjeita parhaani mukaan. Hiekkaista multaa en saanut, mutta luomumulta-keskustelun jälkeen hankin siis sellaista lisää. Sain ohjeen vaihtaa mullat muovipussin sisällä, ja se kyllä vähensi sotkua merkittävästi. Otin siis lattialle ison muovikassin, laitoin ruukun sen keskelle, ja kaivoin kasvin ylös. Vaihdoin tilalle isomman ruukun, tyrkkäsin kasvin takaisin ja täytin reunat uudella mullalla. Väistämättä ohi kariseva multa päätyi etupäässä pussiin eikä lattialle. Apuna oli Fiskarsin kukkalapio, joka on kieltämättä oikein hyvä tähän tarkoitukseen.
Minulla on tapana pestä kasvit mullanvaihdon yhteydessä. Oma niksini on laittaa joko juuripaakku tai koko ruukku muovipussiin ja sulkea se tiiviisti juuren ympäriltä. Sitten vain koko kukka suihkuun tai hanan alle. Hedelmäpussit toimivat tässä parhaiten, koska ne ovat ohuita ja helpot solmia. Pesen siis kirjaimellisesti kaikki pölyt pois, ja kasvitkin tuntuvat tästä tykkäävän. Mullanvaihdon jälkeen jätän ne hetkeksi kuivumaan kylppäriin, ennen kuin tuon takaisin ikkunalaudalle. Samassa yhteydessä olen pessyt myös aluslautaset ja pyyhkinyt ruukut puhtaiksi ulkopuolelta. Pinttyneisiinkin aluslautasiin tehoaa kokemukseni mukaan taikasieni.
En tänä vuonna hankkinut yhtään uutta ruukkua tai purkkia. Siirsin vain kasveja toistensa ruukkuihin, siis aina pienemmän isompaan, ja hyödynsin komerosta löytyneitä vanhoja ruukkuja. Anopinkielen jaoin kahtia, ja istutin vehreimmät varret takaisin vanhaan ruukkuun mutta uuteen multaan. Kellastuneet lehdet heitin pois. Nyt jäljellä olisi enää yksi iso posliinikukka, joka kaipaa uutta multaa muttei välttämättä uutta ruukkua. Täytyy siis jostain kehittää todella iso muovipussi, jonka sisällä mullanvaihto saataisiin tehtyä siististi, sillä tätä kasvia ei voi siirtää pois omalta paikaltaan vaihdon ajaksi.
Kaiken kaikkiaan urakka on siis lähes ohi. Multaa on riittää vielä parvekeruukkuihin, joissa tällä hetkellä retkottaa joukko äärimmäisen kulahtaneita kanervia. Tosin sitä joulumäntyäkään ei ole vielä saatu heivattua, joten parveke odottaa vielä kevätsiivousta. Meillä on parvekkeen lattialla puurallit, jotka ovat olleet talvella lumen ja jään alla, ja tällä hetkellä varsin likaiset. Sain naapurilta vinkin, että ne kannattaa pestä silloin kun sataa oikein kunnolla. Ovat nimittäin valmiiksi märät, eikä tarvitse erikseen kastella, ja huuhtelukin hoituu osittain itsestään. Odottelenkin kunnon kaatosadetta, jolloin voisin jynssätä parvekkeen lattian kuntoon.