Ämpäriongelmasta seurasi kommenteissa keskustelua siitä, miten muovipurkkeja voisi kierrättää. Kuin tilauksesta Hesarissa oli tänään pitkä juttu samasta aiheesta (löytyy sivulta A6). Jutun mukaan muovin kierrätyksen on määrä alkaa koko maassa 2014. Erilaisia keräyskokeiluja on tehty Kuopiossa ja Tampereella, mutta lopulliset päätökset ovat vielä auki.
Tämähän on hyvä asia. Kannatan kaikkea jätteen kierrätystä, ja parhaani mukaan lajittelen jätteet itsekin. Nykyiseen asuntoon muutettuamme olin aivan innoissani, koska taloyhtiössä kerätään energiajätettä. Se on suunnattoman kätevää, ja sen seurauksena sekajätteen määrä on tipahtanut lähes olemattomiin. HSY:n nettisivuilla on tarkemmat ohjeet, mitä energiajätteeseen saa laittaa, mutta käytännössä sinne menee kaikki elintarvikemuovi. Muuta roskiin heitettävää muovia tulee kotitaloudessa vastaan harvoin.
Nyt kaavailtavassa muovinkeräyksessä asia ei enää olisi yhtä yksioikoinen. Todennäköisesti aletaan kerätä vain kovaa muovia (koodit 01,02, 04, 05), eivätkä esimerkiksi muovikassit kelpaisi kierrätykseen. Selitys on siinä, että kova muovi on rahallisesti arvokkaampaa kuin pehmeä. Mutta käytännössä muovikassi, jossa kierrätykseen tuotaisiin muovipulloja ja paketteja, pitäisi laittaa eri astiaan kuin sen sisältö.
Tässä päästään ongelman ytimeen. Kierrätyksen pitää olla helppoa! Jos valtiovalta haluaa saada kansalaiset kierrättämään, homma pitää tehdä niin helpoksi kuin mahdollista. Jos energiajäteastia olisi yhtään takapihaa pidemmällä, en luultavasti viitsisi lajitella VAIKKA kannatan kierrätystä ja suhtaudun siihen äärimmäisen positiivisesti. Jos omakin motivaationi on näin hatara, voin vain kuvitella kuinka moni jättää kierrättämättä siksi, että se on liian hankalaa.
Sininen kierrätykseen, musta muulle roskalle. Nämä + yksi muu säiliö palvelivat kuutta asuntoa. Tyhjennys tapahtui useamman kerran viikossa.
Jenkeissä asuessa opin, mitä on helppo jätteiden kierrättäminen. Käytössä oli maksimissaan kolme roskasäilöä: biojäte-, kierrätys- ja sekajäteastiat. Kierrätysastiaan laitettiin kaikki kierrätettävä – metalli, lasi, paperi ja muovi. Joku muu hoiti lajittelun jossain myöhemmässä vaiheessa. Lajittelu tuli ehkä kalliimmaksi, mutta tämän matalammaksi ei kierrätyskynnystä paljon saa.
Ohjeistus kierrätysjätteille roskiskatoksen seinässä. Hiukan nuhjuinen, mutta luettavissa.
Jotenkin näin se pitäisi minusta täälläkin hoitaa. Mitä pienempi asunto, sitä hankalampaa kierrätyksen järjestäminen on, sillä säilytystilaa on niin vähän. Jos meilläkin olisi kolmen roskiksen systeemi, ei enää voisi vedota ainakaan siihen, että kierrätys on liian monimutkaista.
Tuo kolmen roskiksen systeemi olisi houkuttava juurikin säilytyksen puolesta, nyt löytyy juuri ja juuri tilaa seka-, bio- ja energiajätteelle. Paperit kasautuvat työhuoneessa ja kartongit vaeltelevat tiskipöydällä. Vielä pitäisi loihtia paikat metallille ja lasille. Kolmen roskiksen systeemi madaltaisi myös taloyhtiöiden kierrätyskynnystä. Mikä sen turhauttavampaa kuin tietää, että tämänkin roskan voisi kierrättää, muttei sille ole kierrätyspömpeliä, kun taloyhtiö ilmeisesti säästää. Tosin nyt kun on itse oppinut lajittelemaan enemmän kuin kolmea sorttia, tuntuisi höperöitä heittää kaikki taas samaan. Puolensa ja puolensa.
Kun 7 vuotta sitten rakensimme talomme, halusin keittiöön 4 jätesankoa eli 2 vaunua päällekkäin, jossa molemmissa 2 normaalia neliskulmaista roskista. keittiömyyjä ihmetteli,että miksi ihmeessä tarvitset näin monta jäteastiaa ????
Käytännössä homma toimii seuraavasti :1 sekajätteelle, 1 biojätteelle (ylävaunu), 1 metalli + lasi, 1 kartonki (alavaunu). Vielä oikeastaan tarvittaisiin 1 laatikko muoville, jota en vielä ole alkanut kierrättää, jos kierrättäisin, pitäis nämä kerätä johonkin. Kierrätettävät vien kauppareissulla 2 krt viikossa pois. Nämä sangot on helppo ottaa mukaan kauppareissulle ja palauttaa sitten takaisin vaunuun.
Lehdet kerään muoviseen pyykkikoriin, joka tyhjennetään n. joka toinen viikko samoin kauppareissun yhteydessä. Lehtien määrää on vähentänyt nyt huomattavasti se, että vien päivän Hesarin äidilleni luettavaksi. Kierrätystä tämäkin. =)
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että toimiva systeemi on kaiken a ja o. Aiemmin keittiössämme ei ollut tilaa useammalle jäteastialle, joten siksi kierrätyskin ontui, vaikka biojätettä taloyhtiössä kerättiinkin. Nykyisin systeemi on alusta asti mietitty, joten lajittelukin sujuu lähes itsestään. Ja juu, itse kierrätän aikakauslehtiä mielelläni! Mukavaa vaan, jos useampi saa iloa.
Mulla on yhdessä nurkassa Ikean halpishylly, jonne kerään kaikki kierrätettävät jutut omiin sinisiin kasseihinsa 🙂 Kartonkia litistän yhden pakkauksen sisään mahdollisimman paljon. Se kolmen roskiksen systeemi oli kyllä äärimmäisen helppo, vaikka tuntui tosi hassulta laittaa paperitkin siihen samaan kassiin. Mutta äkkiä siihen tottui.
Aloin tässä miettiä, että minkä verran keskivertokodissa on tilaa kierrätettäville asioille? Meillä on 50-luvun kaapit keittiössä, ja kierrätettäville paikat metrin leveässä, kaksiosaisessa tiskipöydän kaapissa. Taloyhtiössämme on erikseen sekajäte, paperi, pahvi, lasi ja metalli, ja näiden lisäksi vien muovit muovinkeräykseen. Kaappiin mahtuvat nuo kaikki, sekä vielä palautuspullot ja paristot. Muovinkeräys on noin kilometrin päässä, jonne kävelylenkillä vien muovit.
Kaapissa ei ole minkäänlaista nykyaikaista järjestelmää. Kaapin toisella puolella on ovessa puolipyöreä roskasanko sekajätteille, kaapin pohjalla pieni astia biojätteelle ja metallinen roskakori metallille. Toisella puolella on ylähyllyllä tila paperille ja muovinkeräykseen meneville, sekä paristot. Alahyllyllä on suurehko muovilaatikko pahville, johon laitan myös satunnaisesti tulevan kierrätyslasin. Laatikon viereen jää vielä tila palautuspulloille. Jossain vaiheessa mietin jonkinlaista uudenlaista systeemiä, mutta totesin, että tämä on itse asiassa toimivampi.
Minäkin olen miettinyt, mikä siinä kierrätyksessä on niin vaikeaa. Viitseliäisyys on joskus kanssaihmisillä sitä luokkaa, että pahvinkeräyslaatikkoon on laitettu jonkun kodinkoneen pahvilaatikko styrokseineen ja muoveineen päivineen kokonaisena, jolloin laatikko onkin kätevästi jo täynnä. Eikä nuo ”kierrätyskukkaset” isossa taloyhtiössä toki tuohon lopu.
No on meillä tietysti biojätekeräyskin taloyhtiössä, se pääsi unohtumaan, kun niin oli paljon asiaa. 😀
Vaikka tietämättömyys onkin varmasti osasyy, niin pahoin pelkään että piittaamattomuus on toinen iso tekijä. Mikä on äärettömän ärsyttävää; minähän yritän pelastaa maailmaa ja joku ei viitsi edes erotella styroksia pahvin joukosta… suvaitsevaisuus urpoutta kohtaan on tuolloin aika vähissä.
Mutta olen miettinyt tuota tilakysymystä paljonkin. Omasta kokemuksesta tiedän, että mitä pienempi asunto/keittiö, sitä vähemmän roskia lajittelee. Siinä mielessä se kolmen pöntön systeemi olisi hyvä.