Tiedätkö sinä, kuinka monta litraa maitoa teillä kuluu viikossa? Tai kuinka monta kananmunaa, kurkkua, omenaa tai viiliä? Kuinka paljon syödään leipää, mehukeittoa, juustoa tai jauhelihaa? Entä mikä lienee pastan, riisin tai perunoiden kulutus? Voin kertoa, että minä en osaisi vastata näihin kysymyksiin. En oikeasti osaa sanoa, montako litraa maitoa meillä juodaan viikon aikana. Voin esittää arvauksia, mutta täsmällistä tietoa ei ole. En osaisi vastata muihinkaan kulutusta koskeviin kysymyksiin muuten kuin erittäin summittaisella tasolla. Voin arvailla ja arvioida, mutta en tiedä.
Tämä on aika mielenkiintoinen havainto, kun ottaa huomioon että tässä on perhettä ruokittu jo vuosikausia. Mutta koskaan en ole pysähtynyt laskemaan tai miettimään, miten paljon ruokaa määrällisesti oikeasti kuluu. Tämä selittää monta asiaa, kuten esimerkiksi sellaisen ilmiön, että ruoka tuntuu olevan aina loppu, vaikka juuri kävin kaupassa. Tässä on selitys myös sille, miksi kaupan ruokatilaus ei ole ratkaissut ongelmia toivotulla tavalla. Olen ajatellut, että kerran viikossa kotiinkuljetus, ja sitten olisi viikoksi maidot ja leivät hankittu. Mutta miten voin kuvitella että homma toimisi, kun olen tähän asti laittanut ruokien määrät tilaukseen täysin fiilispohjalta?
Koska käyn nykyisin kaupassa päivän tai parin välein, osaan suunnilleen arvioida, paljonko ruokaa kuluu parin päivän aikana. Mutta jos haluan vähentää kauppareissuja, pitäisi osata ostaa tarpeeksi ruokaa esim. viikoksi. On suorastaan ällistyttävää, ettei minulla ole tällaista näppituntumaa. Tavallaan tämä on kierre. En jaksa kantaa kaupasta parin päivän tavaroita enempää, joten lähikaupan ostosten määrä on rajattu. Sitten ruokaa täytyy täydentää jatkuvasti, koska se tietenkin loppuu parin päivän päästä. Ennen korona-aikaa puoliso teki kerran viikossa isomman ostosreissun autolla, mutta en koskaan tullut sen tarkemmin laskeneeksi, montako litraa maitoa hän osti, tai että kuinka moneksi päiväksi ne sitten riittivät. Itse taas olen paatunut aliostaja, myös ruokakaupassa. En jotenkin uskalla ostaa tarpeeksi, vaikka en kyllä tiedä mitä oikein pelkään. Hävikkiä syntyy harvoin siksi, että jotain olisi ostettu liikaa. Säilytystilaa on ja joka päivä syödään.
Menekin selvittäminen on siis ykkössijalla ruokajärkiprojektin suhteen. Tähän asti ruokaa on vain aina ostettu lisää sitten kun se on loppunut, mutta nyt täytyy ruveta keskittymään paljon tarkemmin. Jos tietäisin, että meillä menee viikossa esimerkiksi 5 litraa maitoa, 12 palaa ruisleipää, 250g ketsuppia ja 20 desiä puurohiutaleita, voisin tilata kaupasta juuri täsmälleen tuon määrän elintarvikkeita, ja olla varma, että ne riittävä seuraavaan tilaukseen saakka. (Huom, esimerkit ovat keksittyjä. Minulla ei ole hajuakaan siitä, kuinka monta grammaa ketsuppia viikossa kuluu.) Se taas poistaisi kertaheitolla tarpeen rynnätä lähikauppaan ostamaan jotain yllättäen loppunutta perustuotetta. Paremmalla menekin tuntemuksella voisin myös hyödyntää kaupan tarjouksia järkevämmin, enkä toisaalta hamstraisi sellaista, mikä kuluu hitaasti
Sähköremontin yhteydessä meillä uusittiin sekä jääkaappi että pakastin. Molemmat ovat nyt niin isoja, että ruokaa kyllä pitäisi mahtua koko viikoksi ihan helposti. Pakastimessa voisin pitää kokonaista hyllyä vain kuluvan viikon aikana syötäviä ruokia varten. Sinne voisi laittaa sekä valmiiksi tehtyjä ruokia, että esimerkiksi tuoretta leipää, jota voisi viikon mittaan sitten sulattaa tarpeen mukaan. Jääkaappiinkin mahtuu kaikki tarpeellinen, etenkin nyt kun olen oppinut pitämään sen fiksussa järjestyksessä ja kaikilla tavaroilla on omat paikkansa. Kuivakaappi on pienempi, mutta sitäkin voisin helposti organisoida fiksummin, niin että kotivaraa olisi aina tarpeeksi.
Tämän viikon tehtävänä on siis kiinnittää erityistä huomiota siihen, paljonko ruokaa oikeasti kuluu. Viikon päästä olen viisaampi, ja voin kokeilla, osaanko tilata ruokaa kokonaiseksi viikoksi. Onko kukaan muu huomannut samaa ongelmaa?
Onnea ruokahuollon järkeistämiseen! Itse olen luopunut toivosta, sillä ainakin meidän perheessä syöminen on fiilisjuttu. Olen havainnur, että ruokalistan voi suunnitella korkeintaan kolmeksi päiväksi. Pidemmän ajan lista ei toimi, koska tulee jo muita mielihaluja.
Toinen ongelma suunnittelussa on lapsiperheessä menekin heilahtelu. Iltaruuan menekki vaihtelee runsaasti sen mukaan, mitä koulussa on ollut tarjolla tai mitä päivällä on touhuttu.
Järkeistääkseni ruokahuoltoa jollain tavalla pakastimessa on aina jotain ruokatarvikkeita ja lapset käyvät hakemassa puuttuvat maidot ym. lähikaupasta. Mutta aika paljon aikaa ruokahuolto silti vie, joten seuraan keskustelua mielenkiinnolla.
Menekki vaihtelee, se on totta. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että jokin kohtuullisen täsmällinen keskiarvo varmaan löytyy, jotta viikon maidot ja leivät osaisi arvioida oikein. Tuo suunnittelu on mielenkiintoista, minulla on harvoin arkiruuan suhteen erikoisempia mielihaluja. Yleensä päässä lyö täysin tyhjää, kun pitäisi miettiä mitä tekisi ruuaksi. Joten viikon ruokalista kyllä auttaisi kovasti siinä. Idea tietysti on, että listalla olisi vain sellaista ruokaa, josta oikeasti tykkään. Tai josta lapset tykkää.
Pidä viikko kirjaa. Siitähän se selviää. Tärkeintä on tietää niiden ruoka-aineiden menekki, joita käytetään päivittäin. Leipä, leipärasvat, hedelmät tmv. (= ne tuoreet kasvikset, joiden säilytysaika on lyhyt), kahvi (+vastaavat lapsille) ja ruokajuomat ne kriittisimmät (satttumoisin minun perusostoskaava, johon tulee sitten lisäksi vielä valmistettavien aterioiden vaatimat raaka-aineet ja satunnaiset herkut). Tai mitä ne perustarpeet kussakin perheessä on? Mehu aamiaisella tai jugurtti? Murot? Puuro? Erikoisruokavalion tarpeet?
Jos kaapissa on tilaa,nin ei haittaa, vaikka siellä olisi yksi ketsuppipullo, öljypullo, hiutaleita ja muita kuivatuotteita enemmänkin, kananmunatkin säilyvät pitkään, yli parasta ennen päivän. Niitä voi ostaa silloin, kun ovat loppumassa (sen tietää, jos kaappeihin vilkaisee tai kirjaa näkyvillä olevaan ostoslistaan, kun sen huomaa. Sitten kun joku lähtee käymään kaupassa, nappaa sen puutelistan ostoslistaansa.) Ei- niin-perusruokatarvikkeiden menekki ei välttämättä ole vakio, vaan ketsupinkin määrä riippuu siitä, mitä syödään. Meillä menisi ketsuppia ehkä kerran tai kaksi vuodessa, siksi sitä ei osteta.
Kirjanpito on nyt aloitettu. Eilen oli iso kauppareissu ja nyt jääkaappi on täynnä. Seuraan maidon, leivän, jugurtin, hedelmien ja vihannesten menekkiä erityisesti. Kuivaruokatarpeita meillä yleensä onkin hyvin kaapissa, ja ekstraakin hieman. Kuivaruokatarvikkeissa on se hyvä puoli, että esim. pastaa voi tehdä niin spagetista kuin muunkinlaisesta, joten jos yksi on lopussa toisella voi korvata.
Jauhelihan menekki luultavasti vaihtelee, ellei teillä syödä joka viikko jotain jauheliharuokaa, tai jos jonain viikkona ei tule syötyä kalaa, niin silloin sen menekki on 0 siltä viikolta. Eli ruokien raaka-aineiden kulutus vaihtelee sen mukaan mitä laitetaan ruuaksi. Jos perunaa syödään lähes joka aterialla tai päivittäin, silloin sen kulutus liene suhteellisen vakio, mutta jos näin ei tehdä, silloin sen kulutus vaihtelee viikottain. Jos teillä syödään aamiaisella ja iltapalalla leipää, mutta ei esim. aterioilla, silloin leivän kulutus aika vakio. Joissakin perheissä juustoa syödään leivän päällä, kulutus liene silloin suht vakio, meillä se on enemmän ruokien raaka-aine, jolloin sitä ostetaan, kun halutaan tehdä ruokaa, jossa juusto on raaka-aineena, eikä sen kulutus ole vakio (vaikka voisihan sitä kasvislasagnea syödä joka viikko, mutta näin ei kuitenkaan tehdä).
Meillä käydään kerran viikossa kaupassa hoitamassa koko viikon ostokset ja tarvittaessa loppunut maito tms täydennetään lähikaupasta. En voi ymmärtää, miten muissa perheissä jaksetaan/ehditään/viitsitään käydä kaupassa joka tai joka toinen päivä – stressaavaa, siihen kuluu aikaa, koko ajan pitäisi miettiä mitä ostetaan … En sitä paitsi ehtisi millään töiden jälkeen kun lapsi pitää hakea hoidosta ja ruoka pitäisi olla pöydässä melkein heti. Mutta sopii varmaan toisille.
Me tehdään siis kerran viikossa ruoka- ja ostoslista tulevalle viikolle: mitä ruokia päivälliseksi, tässä voi siis joustaa eri päivinä jos vaikka kiire yllättää (esim. sunnuntaina yleensä kokataan vähintään tupla-annos josta riittää kahdelle päivälle), korona-aikaan myös lounaat suunniteltiin kun oltiin kaikki kotona, lisäksi mietitään mitä mahdollisia välipaloja tarvitaan ja mikä on päässyt loppumaan (aamiaistarpeet, marmeladi, ketsuppi, jauhot yms.). Esillä on lista, johon nämä loppuneet siis merkitään heti kun huomataan.
Tällä systeemillä viikkoon saa hyvin suunniteltua esim. 1 kerta kalaa, tarpeeksi kasviksia, ei liikaa pastaa jne. ja kiirepäiville on aina joku nopea vaihtoehto. Toimii, paitsi että autottomana koko viikon ostosten kantaminen kotiin on ärsyttävää. Täällä Belgiassa ei ole verkossa toimivia ruokakauppoja, joista saisi kaiken ostettua (vain melkein, esim. lohta ei ole saatavilla…).
Niin ja siis tästä on syntynyt jo aika hyvä mutu-tuntuma siitä, miten paljon esim. jogurttia, hedelmiä yms. viikossa kuluu. Ylimääräiset ateriat pakastetaan aina ja joskus on jämäpäivä eli syödään mitä pakkasesta löytyy. Perheessä kaksi aikuista + yksi 3-vee.
En tiedä sopiiko se varsinaisesti kellekään, ei ainakaan meille, mutta tilanteeseen on vain ajauduttu 🙂 Tuo suunnittelu vaatiin vain sellaista rutiinia, mitä ainakaan minulla ei oikein ole. Ja sellaista miettimistä, mikä itsestäni tuntuu työläältä. Siksi se jää helposti tekemättä, ja sitten mennään sovella ja sävellä -tekniikalla siitä mistä aita on matalin. Olen suunnittelua menneinä vuosina tehnyt, ja se auttaa hurjasti. Nyt yritän saada sen jälleen osaksi arkea, jotta elämä helpottuisi juuri niin kuin kuvailit!
Luin pari vuotta sitten naisesta, joka oli tehnyt 13 viikon ruokalistan perheelleen. En pidä ruuanlaitosta, en tykkää käydä kaupassa, kun tuntuu, etten keksi mitään kivaa. Siispä listoja ja rutiineja rakastavana tein listoja ruuista, joista meillä tykätään. Lihaa, kalaa, kasviksia tasaisesti pitkin viikkoa ja lisukkeena niin ikään vaihtelevasti perunaa, pastaa ja riisiä. Työssä ollessa parina, kolmena arkipäivänä peräkkäin saatetaan syödä samaa, koska lounaat syödään töissä/koulussa. Kauppalistan teen viikkolistan avulla. Hävikki on vähentynyt! Toinen lista sisältää maidot, leivät, jugurtit jne ja sitä täydennän tarpeen mukaan puutelistan tapaan. -Kuulostaa ehkä mutkikkaalta, mutta kun systeemi alkaa toimia, se säästää hermoja ja vaivaa. Listalla on aika ajoin ”uusi resepti”, ja muutenkin joustoa saa ottaa silloin kuin haluaa. Ehkä kokeilisit tätäkin..?
Suunnilleen jotain tuollaista, mutta aloitan vaatimattomasti yhden viikon listalla ja testailen sitä. 13 viikkoa tuntuu sulalta mahdottomuudelta tällä hetkellä, kouluissa taitaa pyöriä 6 viikon listat jotka sitten alkavat taas alusta. Mutta jos olisi vaikka kahdelle viikolle lista, jossa olisi eri ruoka joka päivälle, vaihtelua kyllä tulisi. Eli tarkoitus on vähitellen kasvattaa listan pituutta. Ja toinen on tuo kauppalista, se onkin seuraava aihe, joka pitää ottaa haltuun! Aivan ehdoton olisi molempien aikuisten puhelimiin täydentyvä kauppalista. Sellaisia appseja on, pitää vain ottaa haltuun.
Mä en olisi tietänyt ennen koronaa. Nyt tiedän aika hyvin, kun meillä tulee ruokaa kaupasta 8 päivän välein ja väliostoja ei tehdä (nyt itse asiassa kävi niin, että reissun takia yhdellä ruokakuljetuksella piti pärjätä 10 päivää ja se meni yllättävän hyvin, ainoastaan maito ja tuoreet kasvikset on loppu, mutta on syöty sitä marjoja pakastimesta ja pakastekasviksia, ei optimaalista mutta toisaalta pari päivää ok).
Se mitä kevään aikana on huomattu, on määrät tosi vakioita. Eli maitoa 8 litraa (lapsi ainut kuin juo maitoa, oma kahvimaitoni on joka lapsen juomaa tai sitten uht-maitoa mitä on jemmassa siksi, ettei tartte säilyttää kylmässä). Kahvia 2pkt. Tomaatteja 6kg, kurkkuja 6-8 kpl, jne. Jauhelihaa/kanaa 2 pakettia, kalaa 2 aterian tarpeiksi, papuja tai kikherneitä joka tilaukseen… nyt kevään harjoittelun jälkeen on vakiolista joka on aika hyvin toimiva, muutoksia tehdään lähinnä kasvisosastoon satokausikasvisten osalta. Ja ne määrät, tuntuu aika hurjilta, esim. tuo 6kg tomaatteja, mutta niin ne vaan menee kolmelta hengeltä viikossa. Ruokahävikkiä ei oikeastaan tule ollenkaan.
Syksyllä täytyy katsoa sitten vähän tilannetta, koska luultavasti määriä pitää hieman pienentää (lähes koko kevään/kesän on ollut kaikki kotona, pl. se hetki kun lapsi oli pari viikkoa koulussa…jos syksyllä palataan normiarkeen, niin sitten aikuiset syö töissä ja lapsi koulussa + ip:ssa, niin ruokaa tarvitaan vähemmän)
Aloin miettimään tätä asiaa itsekin ja totesin, että meillä menee näin: viikoittain tulee laatikollinen vihanneksia (valmiiksi lajiteltu, eli ei voi itse valita) ja mies käy kaupassa viikoittain, koska en tykkää käydä ruokakaupassa. Yyleensä se tuo mitä on tarjouksessa, jotain vaikka kanaa, kalaa, tofua. Kuiva-aineista pidän itse listaa, mikä on loppumassa. Maidot, leivät, jugurtit, mehut, hedelmät ja leikkeleet taas mies valitsee ja osaa arvioida itse määrät.
Näistä sitten sovellan noin joka toinen päivä ruuan, tai sanon miehelle suunnilleen mitä tehdä, koska hän ei kuulemma itse koskaan keksi mitä tehdä. Mä taas rakastan soveltaa ja kokata ”siitä mitä löytyy” enkä pidä reseptien kanssa pelaamisesta. 80 % ajasta se ruoka on kasvispohjainen risotto, keitto tai pasta, ja salaatti, niistä mitä meille Gemuesekisten mukana tulee. Joskus sitten se kala tai kana, mutta ne on aina pakasteessa eli ei ole pakko valmistaa. Välillä on Abendbrot eli syödään illalla vain leipää kera juusto/leikkele/levite. Aika hankalan kuuloista mutta jotenkin on muodostunut tälläinen yhteispeli ja toimii kuin juna 🙂
MIkä tahansa systeemi on hyvä, jos se toimii! Saan aina mielihyvää, kun onnistun kaapimaan aterian kasaan pelkistä jämistä. Mutta arkitodellisuus on se, että yleensä silloin on kiire, eikä soveltamiseen ole aikaa (minulta se ei käy kädenkäänteessä). Joten siksi kaipaan systeemiä, joka olisi mahdollisimman hyvin automatisoitu. On kyllä tosi mielenkiintoista kuulla näitä erilaisia tapoja hoitaa arkiruokailu, näistä kaikista saa inspiraatiota ja ideoita!
Kuiva-aineiden kanssa mulla on sellanen systeemi että kaapissa on määrätyt paikat kullekin aineelle. Esim. Kaurahiutaleita 2 pakettia, toinen avattu ja toinen täysi. Kun toinen tyhjenee ostan viikon isommissa ostoksissa uuden. Meillä on aika vakiotavarat mitä käytetään niin helpottaa ja aina löytyy kaapista perustarvikkeita.
Tuoretavaran kanssa vähän samantyylisesti, mutta tehtävät ruuat pyrin suunnittelemaan 3-4 pv eteenpäin.
Tänä kesänä haastetta on taas tuonut ruuan määrä, olin juuri oppinut ostamaan vain 3 hengen määrät, mutta nyt pitää taas olla kaapissa 5 hengen ruuat. Aika iso ero eli määrät on ollut pakko tuplata. Kaksi vanhempaa tytärtä kun ovat nyt kotona asustelemassa. Toinen oli nimittäin intissä talven ja toinen opiskelupaikkakunnalla ja nyt kesätöissä pk-seudulla.
Te olette paljon fiksumpia kuin minä. Tämä systeemi kuulostaa erittäin järkevältä, eli yksi käytössä, yksi odottamassa ja täydennetään tarpeen mukaan. Esim. puurohiutaleita meillä menee päivittäin aika vakiomäärä, joten pystyisin helposti selvittämään, kauanko yksi paketti riittää, mikä taas helpottaisi tilauksen tekemistä. Järjestin äskettäin kuivaruokakaapin, ja tämä tuntuisi fiksulta tavalta huolehtia siitä, että siellä on sopivasti tavaraa, koska ylimääristä varastotilaa ei ole.
Meillä on vähennetty ruokahävikkiä aktiivisesti noin puolitoista vuotta. Hyvä lähtökohta on mielestäni kuiva-ainekaapin ja pakastimen tankkaaminen luottotuotteilla, tuoreaineksia hankitaan kerralla sen verran, ettei jääkaappi tule liian täyteen, ja tarvittaessa täydennetään.
Tärkeimmät oivallukset ovat soveltava ja joustava ruuanlaitto sen mukaan, mitä kaapista löytyy ja buffan rakentaminen tähteistä tarvittaessa. Meillä hävikkiä tulee lähinnä nopeasti huonoksi menevistä kasviksista, kuten salaateista, ja aikaisemmin myös edellispäivien aterioilta jääneistä tähteistä. Niiden käyttöä helpottaa paitsi em buffa, ruokien säilyttäminen läpinäkyvissä astioissa, ensiksi käytettävät edessä. Ruuanlaittoa helpottaa, kun kaapista löytyy tiettyjä perusaineita aina. Meillä niitä ovat pastan ja muiden kuivahiilarien lisäksi sipuli, valkosipuli, sitruuna, öljy, voi, tomaattimurska, joku pehmeä ja joku kova juusto, turkkilainen jogurtti, hummus, kananmunat, bataatti, kaali, kookosmaito, kikherneet, soijarouhe ja mausteet sekä jotain pähkinää/mantelia/siemeniä. Nykyään pakkasesta löytyy aina kanaa, jauhelihaa ja marjoja, usein myös leipää, ja kuiva-ainejemmoista kahvia, kauramaitoa, mysliä ja puurohiutaleita. Useampi päivä pärjätään näillä perustarvikkeilla ja jemmoilla, vaikka äkkiseltään jääkaappi näyttäisi puolityhjältä. Perustarvikkeita tilaan yleensä nettikaupasta viikon parin välein, nyt kesällä harvemmin. Kaupasta haetaan tuoreita hedelmiä, kasviksia, proteiinilähteitä (erityisesti kalat) sekä maitotuotteita ja leipää tarpeen mukaan. Ulkona syödään aika harvoin. Perheessä neljä hyväruokahaluista, joista kolme miespuolista (mies, teini ja urheileva koululainen), joten ruokaa menee.
Meillä käydään kerran viikossa isommin kaupassa. Perusjuttuja, kuten jauhelihaa ja leipää on aina pakastimessa. Jääkaapin ovessa on lista, johon pitkin viikkoa kirjataan puutteet. Kuiva-aineet ostetaan aina hyvissä ajoin ennenkuin loppuvat. Ruokia suunnittelen vain max 1-3 päivälle, koska me eletään niin hetkessä ja suunnitelmat vaihtuu lennossa. Huomasin, että meidän elämäntyylillä hävikkiä tulee enemmän, jos minulla on viikon ruoka-ainekset kaapissa ja sitten päätetäänkin yhtäkkiä syödä ulkona lähteä viikonlopuksi kylpylälomalle. Mulle on ihan ok hakea maito tai muu loppuva tuote lähikaupasta, kun siitä ohi kuitenkin ajetaan. Kunhan ei joka päivä tarvitse käydä.