Tässä kolmiosaisessa sarjassa käsitellään sitä, mistä meille kertyy tavaraa, vaikka emme ole ostaneet niitä – sekä miten kertymistä voisi estää.

Kolmas osa: Arpajaisvoitot, goodie bagit, myyjäisostokset jne.

Tämä viimeinen osa koostuu”itseaiheutetuista” roinista. Tavara ei ole periaatteessa tullut kotiin ilman  lupaa, vaan se on itse napattu mukaan arpajaisista, lapsen kerhon myyjäisistä, taloyhtiön kierrätyspöydältä… Yhteistä näille esineille on kuitenkin tarpeettomuus. Ne ovat päätyneet kotiin, koska on haluttu tukea jotain hyvää tarkoitusta tai koska ne vain nyt sattuivat olemaan siinä (ilmaiseksi) tarjolla.

Mitään suurta tavaravuorta näistä tuskin kenellekään muodostuu. Olennaisempaa onkin havahtua siihen, että näiden tavaroiden ilmaantumisen laatikoiden täytteeksi olisimme itse voineet helposti estää. Sitten kun esine on kotiin tiensä löytänyt, siitä on paljon hankalampaa päästä eroon. Helpompaa on siis jättää se firman mainospussukka sinne pöydälle, kuin kantaa se kotiin ja sitten ihmetellä, mitä käyttöä on mainoskynälle ja rumalle lippikselle.