Kuukausi on taas lopuillaan, joten on aika tehdä vaateostoksista tiliä. Nythän kävi aivan klassisesti, eli alennusmyynneissä on taas pyöritty. Mutta tämä on vain yksi puoli asiasta. Toinen puoli on se, että suurin osa ostoksista korvaa vastaavan, loppuun kuluneen vaatteen. Ostokseni ovat tässä:
- uimapuku
- rintaliivit
- pipo
- pitkähihainen urheilupaita
- t-paita
- 2 alushousut
- 3 sukkahousut
Yhteensä 10 vaatetta.
Sitten selitykset. Heitin kesän jälkeen uimapukuni roskiin, koska se oli täysin virahtanut sekä haalistunut. Uusi uimapuku on mahdollisimman perusmallia, yksivärinen ja ilman kaaritukia tai muita härpäkkeitä, niin että sen voi heittää pesukoneeseen käytön jälkeen ilman sen kummempaa ajattelua. Ostin sen Patrician alennusmyynnistä puoleen hintaan. Tunnustan olevani erittäin tyytyväinen tähän hankintaan. Ostin samasta alesta myös rintaliivit, jotka korvasivat vastaavat kotona. Heitin ne vanhat ja kulahtaneet roskiin.
Pipolle oli myös tarvetta. Hukkasin viime syksynä piponi, ja olen siitä asti kaivannut uutta. Hullujen päivien tarjouksesta löytyi täsmälleen kadonnutta vastaava päähine kohtuullisella hinnalla. Kaikki loputkin ostokset olivat Hulluilta päiviltä. T-paita oli tummansininen peruspaita Filippa K -merkiltä. Ne ovat normaalisti melko kalliita, mutta olen käytössä todennut tuon merkin t-paidat todella napakoiksi. Ne pitävät värin ja muodon pesusta toiseen. Olen ostanut edelliset t-paidat toukokuussa 2017 Uniqlolta, eikä niiden laatu kyllä vastaa Filippa K:ta. T-paidat ovat vaatevarastoni peruskiviä, joten tälle oli tarve.
Sitten listalta löytyy vielä alushousuja, joille oli tarve, sekä sukkahousuja, joiden tarve ei ehkä ollut ihan ilmiselvä. Säät ovat muuttuneet sellaisiksi, että hameiden alle tarvitsee paksut sukkikset, joten niitä on hyvä olla varastossa, mutta aivan välttämättömiä hankintoja nuo eivät olleet. Ennakoin, että seuraavien kuukausien aikana vanhoja menee rikki, joten varauduin jo valmiiksi. Ostin yhdet tiilenpunaiset ja kahdet mustat. Täytyy sanoa, että näissä motiivi ostaa liittyi myös vahvasti siihen, että sukkiksia oli siinä runsaasti tarjolla. Niitä on viheliäistä lähteä hankkimaan juuri silloin kuin tarvitsisi, ja kun vielä oli alennusmyynti, annoin markkinoinnin vaikuttaa päätöksentekooni.
Lopuksi ostin pitkähihaisen urheilupaidan, joka oli tämän kuun ostoksista se kyseenalaisin. Periaatteessa vaate on hyvin perusteltu. Nyt on olen jo puoli vuotta harrastanut juoksemista säännöllisesti ja tavoitteellisesti, on ihan järkevää, että siihen on myös asianmukaiset varusteet. Omistin tätä ennen vain yhden pitkähihaisen urheilupaidan, ja on vähän hankalaa olla pesemässä sitä jokaisen käytön jälkeen, siis pahimmillaan monta kertaa viikossa. Toisaalta juuri tämä paita valikoitui ostoskoriin siksi, että se sattui tulemaan vastaan, olin ostamisfiiliksissä ja siinä oli ale. Eli paita oli samanlainen ”ostetaan nyt kun tässä kerran alessa on” hankinta kuin sukkiksetkin.
Oikeastaan mikään näistä ostoksista ei ole ongelma. Se, mikä minua näissä ärsyttää on se, että edelleen joku sisäinen laihialainen juhlii, kun ostan jotain alennusmyynnistä. On tietenkin järkevää ostaa halvemmalla kuin kalliimmalla, mutta annan edelleen tarjousten ohjata liikaa päätöksentekoani. En tarkoita sitä, ettei ikinä pitäisi ostaa alesta mitään, mutta nyt kun tiedän miten ihmisen mieli noiden alennusten suhteen toimii, minua ärsyttää, että lankean kerta toisensa jälkeen samaan ansaan. En verrannut urheilupaidan tai sukkahousujen hintaa yhtään mihinkään. En miettinyt mitä en maksaisivat muualla, tai mitä muuta sillä rahalla olisin saanut. Sen sijaan olin mahdottoman tyytyväinen itseeni, kun tein niin hyvän hankinnan alesta. Pakkohan sen oli olla hyvä ostos, kun se kerran oli tarjouksessa. Tämä, arvoisat lukijat, on itsepetosta.
Olisi parempi olla itselleen rehellinen, ja todeta että ostan tämän paidan siksi, että se on tässä nyt sopivasti nenän edessä, ja sellaiselle on tarve. Hinta vaikuttaa mielestäni järkevältä, joten ostan tämän nyt, jottei myöhemmin tarvitse harmitella että kaapista puuttuu paita. Tämä olisi älyllistä rehellisyyttä. Jatkan siis edelleen harjoittelua.
Miten teillä meni?
PS. Tekstiilijäteraportti seuraa parin päivän päästä! Kuun vaihteessa tulee kokonainen vuosi punnittuja roskia, joten teen siitä aiheesta ihan oman postauksensa.
Aina ei jaksa metsästää niitä hyviä diilejä ja joskus se aikakin on rahaa. ”…ostan tämän paidan siksi, että se on tässä nyt sopivasti nenän edessä, ja sellaiselle on tarve. Hinta vaikuttaa mielestäni järkevältä, joten ostan tämän nyt…”. Tämä on joskus ihan hyvä syy ostaa jotain ja mistään suuresta summasta ei varmasti ollut kyse.
Omien hankintojeni osalta oli pitkästä aikaa nolla-kuukausi. Tosin tarvelistallakaan ei montaa asiaa tällä hetkellä enää ole.
Paita maksoi 22€, mutta jos ollaan rehellisiä, en tiedä onko se paljon, vähän vai sopivasti. Suhteutettuna muihin sen päivän ostoksiin hinta oli ok, mutta epäilen, että halvemmallakin olisi voinut vastaavan paidan jostain saada. Toisaalta sitä varten olisi pitänyt lähteä toiseen kauppaan, tehdä taustatyötä jne, ja se taas tuntui aivan liian raskaalta. Joten todellisuudessa siis päätin, että 22€ on sopiva hinta siitä, että saan tarvitsemani paidan siitä heti mukaani.
Minun tuli ostettua sukkahousut hautajaisiin, kahdet, että on varasukkikset. Eivät menneet rikki, joten nyt on kahdet ehjät mustat.
Tiina H siis tässä, jäi nimimerkki pois vahingossa.
Kahdet ehjät mustat sukkahousut kuulostaa minusta erittäin järkevältä ja kohtuulliselta.
Lokakuun ostokset:
• mustat pillifarkut
• farkkushortsit
• 2 jumppatoppia
Rahaa kului yhteensä 154€. Mustat farkut oli ostoslistalla, sillä vuosi sitten ostettujen farkkujen laatu on osoittautunut todella huonoksi ja ne vetelevät viimeisiään. Farkkushortsit tilasin noiden farkkujen kylkiäisinä (ja kun se ale!). Niitä on tullut pidettyä kuukauden aikana jo 20 kertaa, mutta tämä kertoo vain ihastumisesta, ei tarpeesta. Jos en olisi noita farkkushortseja ostanut, olisi kotioloissa päälle päätynyt jotain muuta. Lisäksi ostin kaksi jumppatoppia. Harkitsin yön yli, sillä tiesin alennuksen vaikuttavan ostopäätökseeni. Jumppatoppi oli ostoslistalla ja mietin ostaisinko vain yhden, mutta päädyin ostamaan kaksi uutta. Tiedän niille tulevan paljon käyttöä ja vanhimmasta päästä pitäisi jo poistaa, mutta silti ostosten määrä jäi vähän mietityttämään.
Olen myös todennut Filippa K:n T-paidat laadukkaiksi. Kuvan perusteella itseltäni löytyy kaksi vastaavaa T-paitaa mustana. Olen ostanut ne ~2009 ja niitä on tullut pidettyä ja pestyä jo lukemattomia kertoja. Kovasta käytöstä huolimattaa, molemmat ovat edelleen todella hyvässä kunnossa. Vuosi sitten ostin valkoisia T-paitoja Arelan Kim-mallissa ja ne ovat myös osoittautuneet laadukkaiksi.
Minulla on vain yksi Arelan tuote (irtohihat), mutta haaveilen niistä tulevaisuudessa! Filippa K tuntuu olevan kokonaisuudessaan laadukas merkki. Hirveästi niitä vaatteita ei ole, mutta olen saanut käytettynä joitakin, ja niistä ei kyllä huomaa, että olisi kirppikseltä.
Muuten noista jumppatopeista: helposti sitä jää hautomaan niitä vanhoja, joiden tilalle on uudet ostanut. Itse koitan nykyisin välttää sitä, ja jos ostan jotain korvaamaan vanhaa, niin sitten heitän sen vanhan todella pois. Muuten syntyy sellaisia kerroksia. Tai alkaa säästellä niitä uusia, kun ne vanhatkin ovat vielä käytössä.
Tuo vanhojen säästely on (valitettavasti) niin tuttua… Pitääkin laittaa se vanha kulahtanut samantien poistettavien kassiin, kyllä se on jo tarpeeksi palvellut
Apua! En muista! Luulisin, etten ostanut mitään 😀 Sukat sain.
Lokakuussa ostin kahdet mustat polvisukat. Bambupolvisukkia en ole pariin vuoteen löytänyt, ne olisivat mieluisimmat. Nollakuukautta ei lokakuustakaan tullut. Hullut päivät jätin väliin, houkutuksia olisi kyllä ollut. Kävin silloin kirjastossa ja sukkapuodissa.