Tämän blogin kirjoittamisen yksi antoisimmista puolista on vuorovaikutus teidän lukijoiden kanssa. Yritän vastata jokaiseen kommenttiin, sillä arvostan sitä, että joku jaksaa nähdä vaivan ja kirjoittaa oman näkemyksensä tai kokemuksensa asiasta, joka itseäni on kiinnostanut. Arvostan myös sitä, että keskustelu täällä on pääsääntöisesti erittäin fiksua ja harkittua. Olen koko blogin historian aikana hylännyt vain kourallisen kommentteja, sillä 99% lukijoista tuntuu olevan älykästä ja mukavaa porukkaa. (Jos kommenttien hyväksyminen tai niihin vastaaminen joskus viivästyy, kyse on siitä, että olen joko kiireinen siviilielämässä, taikka väliaikaisesti verkkoyhteyden ulottumattomissa.) Mutta viime aikoina minua on alkanut askarruttaa, keitähän te oikein olette?
Tilastojen ja kommenttiosaston perusteella tiedän teistä vähäsen: Valtaosa teistä asuu Suomessa, mutta lukijoita tulee paljon myös USA:sta ja Euroopan eri maista. Neljässä vuodessa lähes kaikista maailman maista on ainakin kertaalleen löydetty Arkijärkeen. Moni päätyy tänne alunperin jonkun hakukoneen kautta, mutta osa jää vakituisiksi lukijoiksi. Suuri osa teistä on naisia. Ikäjakaumakin taitaa olla iso, sillä kommenttien perusteella jotkut teistä elävät opiskelijaelämää, toiset ovat jo eläkkeellä. Osalla on lapsia, osalla ei, osa harrastaa itsekin kirjoittamista, osa käy vain lukemassa. Joillakin teistä on lemmikkejä, jotkut matkustavat paljon, osaa teistä kiinnostaa minimalismi, toiset ovat innostuneet Konmarista ja yllättävän moni haluaa vain tietää, miten valurautapataa huolletaan.
Olisipa kiva tutustua teihin paremmin! Mistä päin Suomea/maailmaa blogia luette? Minkä ikäisiä te olette? Ja eniten tietenkin kiinnostaa se, mikä tekee Arkijärki-blogissa kiinnostavan? Miksi täällä viihdytte? Huikatkaa kommenttiboksiin, tekin jotka ette yleensä kommentoi. Tiedän että teitä ”hiljaisia vakituisia” on runsaasti. Ja tervetuloa myös kaikki te ihanat vakkarit!
Kukkuu, kuka siellä?
Täällä on 29-vuotias tällä hetkellä Helsingissä asuva nainen. Muutin töiden perässä Helsinkiin, toinen maisterintutkinto on vielä vähän kesken toisella paikkakunnalla. Muutossa asunnon neliöistä piti tinkiä kolmannes ja perhe on kasvamassa esikoislapsella vielä tämän vuoden aikana. Kodin järjestelu ja pesänrakennus ovat siis niin sanotusti vahvasti pinnalla 😀 Löysin blogiin muistaakseni Bloglovinin ”mainoksen” kautta, jäin heti lukijaksi. En muista milloin, ehkä viime vuonna? Silloin haeskelin muitakin samantyyppisiä blogeja, tosin Paikka kaikelle on ainut, joka silloin blogisi ohella pidemmän päälle jäi lukemistoon.
Viihdyin heti blogisi parissa, koska se on nimensä mukaisesti arkijärkeä: hyvin perusteltuja näkemyksiä, mielenkiintoisia vinkkejä, elämän realiteetit vahvasti mukana. Blogin aiheet ovat minulle ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Minulla on myös aika paljon samanlaisia ajatuksia. En koe olevani minimalisti, mutta haluan, että arki rullaa mahdollisimman helposti ja vaivattomasti enkä halua kotiini mitään turhaa ja tarpeetonta painolastia. Olen silti kaukana ”omistan kahdet lakanat ja yhden lusikan” -tyypistä, se ei ole minulle käytännöllistä eikä elämän realiteetti 🙂
Paikka kaikelle on minunkin suosikkejani. Siellä on vähän eri näkökulmaa kuin täällä, vaikka ”ideologisesti” ollaan varmaan aika lähellä toisiamme. Mutta nämä blogit täydentävät hyvin mielestäni toisiaan. Kiva että olet viihtynyt täällä 🙂
No hei! Täällä on 45-vuotias työssäkäyvä perheenäiti pk-seudulta. En muista, miten olen alun perin blogiisi eksynyt, luultavasti jonkun soodan käyttövinkin 🙂 tms. kautta, mutta tykästyin blogiisi ja olen siitä asti ollut vakkarilukija. Joskus mainitsin eräälle ystävälleni, että jos itse pitäisin blogia, niin se olisi varmaan tällainen, eli ollaan hyvin pitkälti samojen ajatusten äärellä. Mielestäni arjen pitää olla sujuvaa, tavaraa on hyvä olla riittävästi, mutta en ole kuitenkaan täysin minimalisti. Ruoka-asioissa uskon mahdollisimman pieneen hävikkiin, yritän koota toimivaa vaatevarastoa jne. Eli kirjoittelet minulle ajankohtaisista ja mielenkiintoisista asioista elämänläheisesti, mutta kuitenkin sopivan neutraalisti. Joskus olen jotain kommentoinutkin, mutta enimmäkseen käyn vain säännöllisesti lukemassa ajatuksiasi. Eli peukutan kovasti, toivottavasti jaksat jatkaa kirjoittelemista vielä pitkään!
t. Kirsikka
Kiitos, ei ole aikomusta lopettaa ihan lähiaikoina. Välillä hämmästelen itsekin, miten näitä aiheita riittää viikko toisensa perästä, mutta ideoista on harvoin pulaa. Kiva kuulla, että myös hakukoneen tms. kautta saapunut on jäänyt vakkarilukijaksi!
Lyhyesti: täällä 55 v minimalisti, Konmarista suuresti kiinnostunut nainen, joka lukee juttujasi juuri nyt Irlannissa. Sivusi on aloitussivuni, kirjoitat hyvin, vaihtelevasti ja sävyisästi. Tykkään paljon!
Vau, olen päässyt aloitussivuksi! Nyt olen kyllä otettu! Konmari on saanut täällä vähän kritiikkiä, mutta toivottavasti rakentavassa hengessä kuitenkin.
Musta sekä arki että järki on kivoja juttuja, ja jos joku kirjoittaa niistä sujuvasti, niin toki luen. Täältä saa myös vinkkejä – en ole vanhempieni kotoa perinyt juuri mitään ”naisten taitoja”. Paikkaukset tulee tarpeeseen!
Tääl mä oon
https://penniajatuksistani.wordpress.com/
ja täällä karvalapset
https://miumau.wordpress.com/
Ana, 55, Helsinki
Sinulla onkin aina osuvia kommentteja moniin kirjoituksiin, niitä on kiva lukea. En väitä olevani mikään ekspertti, ihan tavallinen ihminen vain, mutta kiva jos vinkeistä on ollut hyöytyä 🙂
Minä olen 37-vuotias Turussa asuva tutkijanainen ja kahden kouluikäisen lapsen äiti. Tykkään blogissasi siitä, että päivität sitä ahkerasti ja teet noita hyviä koosteita viikon varrella lukemistasi asioista. Olen oppinut kirjoituksistasi monia kivoja seikkoja ja tämän vuoksi seuraan blogiasi säännöllisesti. Itse en muutoin koe suhtautuvani arkeeni aivan samanlaisella reflektoivalla pieteetillä (arki sujuu enemmänkin omalla painollaan ja parinkymmenen vuoden aikana kehiteltyjen rutiinien voimalla), joten siksikin blogisi on minulle virkistävää luettavaa!
Hyvä saada palautetta noista viikon vinkeistä, aiemmin päivitin niitä todella säännöllisesti mutta parin viime vuoden aikana olen vähän hellittänyt. Jos jonain viikkona puuttuu, se johtuu siitä etten ole törmännyt viikon aikana mihinkään erityisen kiinnostavaan. Tosi kiva kuulla että tämä on virkistävää luettavaa!
Seuraan blogiasi bloglovinin kautta. Olen 37-vuotias neljän lapsen äiti. Asumme Hämeessä. Ennen asuimme hieman liian pienessä asunnossa ja tavaroiden järjestely/vähentäminen kiinnosti. Päädyimme lopulta myymään kodin ja etsimään isomman. Muutimme maaliskuussa vielä pienempään kerrostaloasuntoon väliaikaisesti vuokralle. Unelmakoti on edelleen etsinnässä. Järkevä kuluttaminen kiinnostaa, turhat tavarat ei.
Pienempään muuttaminen lienee aika hyvä motivaatio kaikelle karsimiselle? Toivottavasti unelmakoti löytyy pian ja pääsette väljästi asumaan!
Seuraan blogiasi bloggerin kautta.
Täällä kirjoittelee 32-vuotias sinkku Vantaalta.
Olen kiinnostunut minimalismista ja ihan arkipäivää helpottavista asioista ja mielestäni blogi tarjoaa juurikin näitä. Lisäksi olen täältä saanut monta hyvää ideaa ja ajatusta, joita on sitten voinut soveltaa omassa elämässä joko hieman muunneltuna tai ihan sellaisenaan.
Kiitosksia ihanasta blogista!
Tosi hauska kuulla, että näistä jutteluistani on ollut käytännössä iloa! Se on tarkoitus, mutta aina ei voi tietää, onnistuuko 🙂
37-vuotias kahden lapsen äiti Turun seudulta. Olen seurannut jo pitkään ja välillä jotain kommentoinutkin. Olen kiinnostunut kaikista aiheista blogissasi ja pystyn samaistumaan moniin asioihin. Karsintaa ja järjestelyä olen tehnyt jo pitkään (vuosia…) ja vihdoin alan olla jotakuinkin tyydyttävässä tilanteessa. Lasten vaatteet ja kirjat on tosin vielä heikkoutena… Arki sujuu ja vihdoin olen löytänyt hyvän siivojan käymään kahden viikon välein (muistan, että tästä käytiin joskus keskustelua kommenttiosiossa). Ruokalistoissa on taas tsemppauksen paikka syksyllä. Pitkähkön lomani aikana käyn aina välillä jonkun laatikon läpi, mutta ilman stressiä.
Mukavaa kesää!
Minusta lastenvaatteet on IKUINEN projekti. Varmaan helpottaa siinä vaiheessa kun kuopus muuttaa pois kotoa…
34-vuotias juristi Helsingin kantakaupungista, yhden taaperon äiti ja teini-ikäisen äitipuoli ☺️ Olen lukenut blogiasi varmaan jo muutaman vuoden säännöllisesti ja viimeistään äitiyslomalla taisin kahlata postauksesi kunnolla läpi. Arjen hallinta, kulutuskriittisyys ja tavaramäärän karsinta kiinnostavat. Erityisesti pidän ateriasuunnitteluun ja vaatteisiin liittyvistä postauksista. Kaunis kiitos blogistasi, seuraan innolla myös jatkossa!☺️
Vielä lisäyksenä omaan kommenttiini esitän postaustoiveen: olisi mahtavaa, jos ottaisit yhdeksi teemaksi rahan ja talouden: säästäminen, sijoittaminen, lapsiperheen haasteet rahankäytön suhteen ym.
Aihepiiri kiinnostaa minuakin, mutta en koe todellakaan olevani mikään asiantuntija sillä saralla. Oma talous on tasapainossa, mutta en koe että minulla olisi aiheesta hirveästi vinkkejä jaettavaksi, joten voi olla että noita postauksia tulee edelleen aika harvakseltaan.
Olen 49 -vuotias kolmen jo aikuisen pojan äiti ja yhden pikkuprinsessan mummi Pirkanmaalta. Kaikenlainen tavaran karsinta, vaatevaraston raivaus, talouden hallinta ja sun muut ovat olleet työn alla jo useamman vuoden ja sitä myötä olen etsiskellyt aiheeseen liittyviä blogeja. Pidän blogistasi kovasti ja tarkistelen säännöllisesti, mitä tänne on päivittynyt. Olen onnistunut raivauspuuhissa hienosti, mutta nälkä kasvaa syödessä… Olen myös huomannut saarnaavani asian riemusta myös ystäville, pitää ehkä vähän himmailla tätä taipumusta… En hurahtanut konmaritukseen ihan oikeaoppisesti, vaan sovellan ja yhdistelen ohjeita ja vinkkejä ja menetelmiä ihan omiin tarpeisiini sopiviksi.
Se on muuten ihan tyypillistä, että kun raivaamisesta innostuu niin siitä alkaa paasata muillekin. Minulla on se hyvä puoli, että voin paasata täällä blogissa ja lähipiiri säästyy pahimmalta 🙂 Ehkä joku saa inspiraatiota sinultakin!
Hei, täällä varhaiskeski-ikäinen pienen pojan työssäkäyvä äiti Espoosta. Tykkään blogistasi kovasti ja käyn säännöllisesti kurkkimassa, josko uusia postauksia olisi ilmestynyt. Tiheä päivitystahti miellyttää siis myös.
Blogin olen löytänyt jonkin nettisurffailun kautta, luultavimmin jonkun muun blogin kautta, ja tänne olen tyytyväisenä jäänyt. Eniten kiinnostavat raha-asiat, raivaus, tavaroiden karsiminen ja kierrätys, keittiö-asioiden suunnittelu (raha ja ruokalistasuunnittelu jne.). Mutta kaikki postaukset tulee kyllä luettua läpi ja useisiin palattua vielä myöhemminkin.
Ihailen tapaasi löytää arjen tutuista asioista uusia puolia ja ajattelemisen aiheita sekä kykyäsi sanoittaa tutut (ja vieraammatkin) ajatukset sujuvalla ja miellyttävällä tavalla – kiitos kivasta blogista ja toivottavasti jatkat vielä pitkään! 🙂
Kiitos kiitoksista! On tarkoitus jatkaa, ainakaan en keksi äkkiseltään mitään hyvää syytä lopettaa. Tulin hyvälle mielelle tuosta, kun sanoit että osaan sanoittaa – sitä usein tavoittelen ja on kiva kuulla että olen onnistunut. Ruoka-asiat ovat tulossa syksyllä taas kehiin, ja päivitystahtikin palautuu pian ennalleen.
Keväällä 2013 kyytiisi loikkasi Minimalismin Ilo-blogin kautta nyt 33-vuotias kuuden lapsen äiti Pohjois-Karjalasta. Jäin lukijaksi innostavien juttujen koukuttamana.
Sinä oletkin pitkän linjan lukija! Minimalismin Ilo on antanut minullekin paljon ajattelemisen aihetta, vaikka en aina kaikesta olekaan samaa mieltä. Hauskaa myös, että teitä lukijoita tuntuu olevan eri puolilta Suomea!
Heips! Kohta 30v. lähihoitaja Helsingistä. Olen löytänyt tieni tänne jonkin toisen blogin kautta. Aluksi vilkuilin vain silloin tällöin, mutta sittemmin lisäsin lukuluetteloon, kun aina oli niin mielenkiintoisia tekstejä. Järjestäminen, karsiminen, siivous ja säilytys kiinnostaa eniten. Nuo keittiöprojektisi on olleet suosikkejani. Vaateasioista sen sijaan en ole erityisen kiinnostunut. Kirjoitustyylisi on todella mukava ja myös minä tykkään blogin tiheästä päivittymisestä! Järjestely-/ karsintaprojekteista voisi olla useamminkin kuvia, vaikka tajuan kyllä ettet kaikkea halua kuvin jakaa täällä netin syövereissä. Tällaisissa asioissa kuvan voima vaan on niin hätkähdyttävä, että lukijankin on pakko tarttua lähimpään laatikkoon ja konmarittaa se välittömästi. 😀 Luen myös mielelläni vanhempia tekstejäsi, nämä asiat kun eivät mene pois muodista. Harvemmin tulee kommentoitua. Suomalainen on tyytyväinen kun se on hiljaa. 😉
Nuo kuvat ovat sellainen juttu, että tiedän että niistä olisi paljon iloa. En vaan ole ollenkaan visuaalinen ihminen itse, enkä koskaan käsittele kuvia mitenkään, räpsäisen kännykällä ja lataan sellaisenaan. Tiedostan kyllä niiden voiman. Täytyy katsoa, josko saisin niitä vähän useammin ladattua. Tykkään itse sellaisista ”informatiivisista” kuvista, joista näkee esim. ennen ja jälkeen raivauksen. Jotain taiteellisia kahvikuppiasetelmia on kyllä turha odotella 🙂
Bloggaajana usein ajattelee, että jos kukaan ei sano mitään, ketään ei kiinnosta. Hyvä muistutus, että päinvastoinkin voi olla.
Olen 37-vuotias kolmen lapsen äiti Kymenlaakson maaseudulta. Kiinnostuin minimalismista 3,5 v. sitten, ja jotenkin silloin löysin tämänkin blogin. Lopulta minimalismi ei sellaisenaan tuntunutkaan ihan omalta jutulta, mutta tällainen arkijärkinen karsiminen kyllä. Luen jokaisen jutun ja kaikki kommentit, ja se kokonaisuus on opettanut minulle huikean määrän arjen kotitalous- ja kulutustaitoja. On lähes uskomatonta, miten osuvista asioista kirjoitat. Tuntuu suorastaan vääryydeltä saada kaikki tämä viisaus ja pohdiskelu ilmaiseksi omaan käyttöön. Olen todella kiitollinen blogistasi.
Voi kiitos 🙂
Tämä on ihmeen antoisaa puuhaa! Vaikka olen kyllä salaa haaveillut, että tästä vielä joskus voisi tulla jonkinlainen ”oikea työ” – tosin mitä se sitten olisi, se on minullekin mysteeri 😀
Olen ehkä joskus kertonutkin itsestäni. Asun Länsi-Suomessa ja olen n. 50-vuotias. Sain selvitettäväksi kaksi läheisen kuolinpesää peräkkäin ja kotona oli silloin vielä liuta lapsia. Sain jonkinlaisen tavaraähkyn. Se vaivaa yhä vaan. Ajattelin myös aluksi, että alan ihan minimalistiksi! Ajatus muuttui matkan varrella.
Blogistasi olen pitänyt ja luen kaikki kommentit. Nyt on ollut vähemmän kommentoitavaa jostain syystä. Meillä on ehkä arjessa helpommat ajat. Minua kiinnostaa kaikki marttamaiset jutut ja toisaalta mielipiteet ihan kaikesta! Talous ja rahankäyttöön liittyvät asiat ovat alkaneet kiinnostaa, samoin sijoittaminen. Sen aihepiirin blogeja kaipaisin naisnäkökulmasta.
Yksi niksi on jäänyt elämään kauttasi sieltä Danan blogista, nimittäin tiskikonerutiini. Se on pelastanut minun aamut! Ihana tulla keittiöön aamulla, kun ei ole tiskejä lojumassa missään. Tyhjennän tiskikoneen aamuisin ennen töihinlähtöä (ihan ilolla).
Olen pyrkinyt vähentämään perfektionismia tietoisesti ja sekin sanoma tulee hyvin blogissassi esille. Jos en jaksa nuohota joka kerta nurkkia, niin joskus riittää keskilattiat 🙂
Tavaroiden vähentäminen on sujunut ensin isommin ja sitten hiljalleen. Aina vaan pois laitettavaakin löytyy. Nytkin oli edelleen kausisäilöön jääneitä vaikka kesävaatteita, joita en ole kaivannut yhtään…
Kaikista projekteistasi on kiva lukea, saa inspiraatiota. Kirjaa odotellessa. Tekstisi on hyvin kirjoitettua ja itseironiaakin löytyy. Kun lainasin uudehkon suomalaisen raivausoppaan kirjastosta, niin tuli ihmeteltyä sitä kieltä ja ”äänensävyä” siinä. Saisit tehtyä paljon mukavamman opuksen…
Postauksia ja podcasteja odottelen!
Tuo talousaihe kiinnostaisi minuakin. Muutamia aiheeseen liittyviä podcasteja olen kuunnellut, mutta koska ne ovat amerikkalaisia niiden näkökulma ja ongelmat ovat välillä vähän kaukana meidän arjesta. Oma podcast on editoimista vailla, tässä on ollut vähän muita kiireitä! Mutta kyllä se tulee, hyvää kannattaa odottaa 🙂 Ja kirjakin on työn alla 🙂
Olen 45-vuotias työssäkäyvä kolmen kouluikäisen äiti Pirkanmaalta. Arkijärki löytyi jossain blogissa olleen linkin kautta pari vuotta sitten, ja siitä saakka olen lukenut sitä säännöllisesti. Arjen sujuvuus ja vastuullinen kuluttaminen kiinnostavat, ja kirjoitat niistä mukavan elämänläheisesti ja kiihkottomasti ilman ideologista kohkaamista. Pidän siitä, että arvostat myös pieniä askelia oikeaan suuntaan: esim. ilmaiset muovikassit voi jättää ottamatta, kasvisruuan osuutta perheen ruokalistalla voi lisätä ja halpabulkin sijasta voi suosia laadukkaita vaatteita, vaikka ei olisikaan valmis ryhtymään roskiksista vihanneksensa dyykkaavaksi vegaaniksi pelastaakseen maailman.
Minä olen sellainen kultaisen keskitien kuningatar, kiva kuulla että tyyli vetoaa myös lukijoihin. En ole ollenkaan ääri-ideologioiden ihminen, ja luulenpa ettei täällä oikein sellaiset lukijatkaan viihtyisi. Filosofiani on, että jostain pitää aina aloittaa, pienikin askel oikeaan suuntaan on parempi kuin ei mitään.
Taisin löytää tänne Kulutusjuhlan kautta. Pidän blogeista joissa kirjoittaja on tavallinen ihminen jolla on tiskejä, tavarakasoja ja huonoja päiviä. Myös blogin nimi vaikuttaa; minäkin olen Jenni ja yritän aina käyttää arjessa järkeä.
Olen 36-vuotias sinkku, asun Tampereella ja olen entinen hamstraaja. Nykyään pyrin minimalistisempaan elämäntyyliin ja inspiroidun kaikenlaisista konmaritus- ja kaappien läpikäymisprojekteista.
Tervehdys kaima! Luulen että otan syksyllä taas jonkinlaisen koko koti kuntoon -projektin, siellä sitten sitä kaapin raivausta enemmän!
Löysin tänne kai Minimalismin ilo – sivuilta. Minimalisti en ole, mutta kannatan järkevää suhtautumista tavaroihin, ekologisuutta ja vastuullista kuluttamista. Olen mielestäni aina tehnyt niin, vaikka työni sellaista, että alan kirjoja ja papereita tuppaa karttumaan kotiinkin. Innostuin blogeista raivatessani vanhoja opiskelu- ja työpapereita kotoa, kun papereiden kuskaaminen maasta toiseen tai säilöminen muuttovarastoissa ei tuntunut enää järkevältä. Kasvissyöjäksi päätyminen johti puolestaan keittiönvälineistön muuttumiseen.
Pidän siitä, että keskustelu on asiallista, ja olen saanut joitakin vinkkejä arkeeni, tai vastaavasti huomannut, että omat systeemit toimii minun elämäntilanteessa hyvin.
Tämän blogin keskustelut ovat aivan omalla tasollaan laadullisesti. Trolleja ei ole paljon pyörinyt näillä nurkilla, ja olen itsekin saanut hyviä vinkkejä teiltä lukijoilta. Olisi muuten kiinnostavaa kuulla, miten kasvissyöjäksi rupeaminen on näkynyt arjessa muuten!
Lyhyesti. Ystävä teki saman muutoksen samoin aikoihin, ja noin vuoden päästä siitä, kun totesimme, että liharuoka ei oikein maistu, kannoimme kumpikin kirppareille, sisarille ja vanhemmillemme pihvipannut, roomalaispadat js kaikki lihan paistamiseen/valmistamiseen tarvittavat välineet. Ystäväni luopui jopa wokkipannustaan, vaikka minusta se olisi kätevä kasvisruokien laitossa. Haaveilin tuolloin kunnollisesta grillistä, mutta jäi ostamatta, ja hyvä niin, nykyään ei tulisi grillattua juurikaan.
Itse teen melkein kaikki kasvisruuat valurautapadassa tai teräksisessä paistokasarissa, sen lisäksi on yksi kattila pastan tai perunoiden keittämiseen ja perintöpannu lettujen ja munakkaiden tekemiiseen. Näiden lisäksi matkavarustukseen sopiva pieni kasari, jolka ei vie matkoilla paljon tllaa, mutta toimii, jos väliaikaisen asunnon keittokamat ovat ihan hirveät. Minusta tämä on vähän, ainakin siihen verratuna, mitä aikaisemin oli. Ja näillä ruokin 1-5 ihmistä.
Kuulostaa erittäin kompatkilta, mutta toimivalta. Olen kyllä huomannut, että oikeasti keittiövälineistä käyttää hyvin pientä osaa. Ennen meillä oli useampi paistinpannu, mutta nyt vain arkikäytössä yksi kasarityyppinen pannu joka toimii yhtä hyvin paistinpannuna, sekä pieni pinnoitettu kasari, jossa paista munakkaita ja teen kastikkeita. Sitten on parila pihvejä varten, mutta käytössä harvakseltaan. Sen sijaan kerroskattila jossa voi höyryttää on muuttunut ihan korvaamattomaksi! Tykkään höyrytetyistä kukkakaaleista ja parsakaaleista enemmän kuin keitetyistä.
Näin se on, jokainen löytää ne omat tavat valmistaa ruokaa, ja välineistö on hyvä olla siihen sopiva. Itselläni on sellainen höyrytyslisäosa ja saatan käyttää myös terässiivilää, jokka sopii perunankeittokattilaamme. Tosin, kun kasviksista teen kastikkeen, tavattoman harvoin höyrytän enää kasviksiakaan lisukkkseeksi. Niinpä meillä jäi myös yksi teräskattila ns virattomaksi.
Samassa inventaariossa lähti myös ruokakunnalleni vääränkokoiset (liian isot) uunivuoat ja piirakkavuoka (teen paljon suolaisia piirakoita, kaikki piirakat irtopohjavuokaan, ja meillä ollut piirakkavuoka oli aivan vääränmallinen, liian matala täytteille ja liian suuri halkaisijaltaan, itse asiassa se olisi sopinut paistovadiksi.
Heippahei! Täällä on 44-vuotias neljän lapsen äiti ja yhden pikkuneidin mummo Kymenlaaksosta. Kaksi lasta enää asustaa kotosalla ja hekin on jo isoja (14v ja 17v ja ihan pian tulee molemmille taas vuosi lisää ikää).
En muista yhtään miten olen alkujaan blogiisi tullut, mutta olen lukenut sitä todennäköisesti jo vuosia. Ainakin se on varmaa, että koko blogi on tullut luettua läpi, koska aiheesi ovat niin mielenkiintoisia. Tykkään arkisista asioista ja kodin jutuista, sekä kaikenlaisesta ”järkevyydestä” elämässä ja rahankäytössä.
Olen itse intohimoinen karsija, olen lukenut Konmarit ja muut vastaavat, ja remonttien (sekä niiden ohella kaiken turhan karsimisen) myötä meidän koti onkin nykyään ihan tosi käytännöllinen ja multa ei turhaa kamaa juurikaan löydy. En ole ihan minimalisti, ja kotikin on tyyliltään kaikkea muuta kuin viivasuora ja geometrinen, mutta kuitenkin toisaalta aika lailla ajattelen, että ”ihminen tarvii yhden talvitakin ja yhdet talvikengät”. =D
Tavallaan blogisi aiheet ja vinkit ei ole mulle hirveän omakohtaisia ja ajankohtaisia; mulla on ihan eri-ikäiset lapset kuin sinulla, koti ennemminkin maalla kuin kaupungissa, en ole lainkaan innokas juhlien laittaja tai juhlissa kävijä… ja lisäksi mulla on kaikenlaisten raivausjuttujen yms. suhteen aika usein nykyään sellanen fiilis, että ”olen tehnyt tuon jo”, koska olen oikeastaan raivannut ja poistanut turhaa ja ”järkeistänyt elämää” jo vuosikausia. Kuitenkin luen blogiasi suurella mielenkiinnolla, ja juttusi ja aiheesi on aina tosi kiinnostavia.
Tykkään kovasti myös tyylistäsi kirjoittaa. Mukavaa, sujuvaa tekstiä, hauskalla huumorilla höystettyä tavallista arkea ja sen kommervenkkejä. Kiitos ihanasta blogistasi, se on ja pysyy lukulistallani! Ja niin, jonkun verran täällä myös kommentoin. Kommenttikentissä on usein kivoja ja kiinnostavia keskusteluja ja lisävinkkejä!
Aika mielenkiintoista, että olet viihtynyt lukijana vaikka aiheet eivät suoraan omaa elämää kosketakaan! Hauskaa! Sinulla on myös hyviä kommentteja moneen asiaan, luen niitä mielelläni, samoin käyn välillä kurkkimassa blogisi puolella myös. Itsekin tykkään kyllä sellaisista blogeista ja podcasteista, jotka voivat olla kaukanakin omasta elämästä. Yksi suosikkejani on nykyisin sellainen amerikkalaisen teinitytön pitämä podcast. En aina tajua puoliakaan niistä hänen jutuistaan (siis ymmärrän kyllä kielen mutta en aina tajua mikä nyt olikaan se todellinen ongelma…) mutta on todella kiehtovaa nähdä aivan erilaisen ihmisen arkeen.
Moi,
Olen neljääkymppiä lähestyvä akateeminen pätkätyöläinen Pirkanmaalta. Asun kerrostalossa puolison kanssa. Aiemmin meillä oli kissa ja jossain vaiheessa varmaan taas on. Olen aika järjestelyfriikki, mutta inhoan puhdistussiivoamista. Tavaraa minulla on suhteellisen vähän mikäli kirjoja ei oteta lukuun.
En muista mitä kautta löysin blogisi, mutta olen seurannut sitä jo pitkään. Minua kiinnostavat eniten kriittinen kuluttaminen, tavaran kertymisen ennaltaehkäisy (esim. lahjojen antamisen ja saannin etiketti oli loistoluettavaa), kierrätys ja järjestykseen ja siivoamiseen liittyvät vinkit.
Kirjoitat hyvin ja ns. maanläheisesti, joten blogia on mukava lukea!
Lemmikit on sellainen aihe, jota blogissa ei valitettavasti tulla näkemään, sillä minulla ei koskaan ole ollut mitään eläintä. Jos olisi, niin varmaan kirjoittaisin niistäkin. Olen yrittänyt pitää kaikki tekstit sillä lailla omakohtaisina, että en vain jostain laidalta huutelisi. Sehän oli alkuun vähän ajatuksena, mutta hyvin pian huomasin että sellaista jaksa kukaan pitemmän päälle lukea. Kiva kuulla että olet tykännyt tyylistä.
Minä olen melkein 4kymppinen yksineläjä, joka aina toisinaan osuu tänne toisesta blogista otsikon perusteella. En ole ollenkaan blogisi kohderyhmää, minulla ei ole pienimpiäkään vaikeuksia pitää kotiani siistinä, en kerää turhaa romua ja olen muutenkin tarkka asuinympäristöni suhteen. 🙂 Silti tulee aina tänne tultua kiinnostavien otsikoiden perässä. 🙂
Tämähän on kaikille avoin blogi, joten myös siisteille ihmisile on vapaa pääsy 🙂 Mutta on mukava kuulla että kiinnostavaa luettavaa löytyy, vaikka ei olisikaan itse vinkkien tarpeessa.
Olen 32-vuotias mies Tampereelta. Lueskelin huvikseni paljon minimalistiblogeja ja jonkun sellaisen kautta päädyin tänne alun perin. En varsinaisesti ole minimalisti ja sitä käsittelevissä blogeissa (varsinkin amerikkalaisissa) karsastan sellaista onnellisuushöttöä ja self-help-meininkiä, mutta pidän kaikenlaisesta maanläheisestä käytännön touhusta, joten Arkijärki kiinnosti. Erityisesti kriittinen (ei siis välttämättä negatiivinen) suhtautuminen KonMariin ja muihin vastaaviin hommiin sai minut lopulta toteamaan, että tässähän on seuraamisen arvoinen blogi.
Et muuten ole ainoa mies joka tätä lukee, tiedän että niitä on muitakin. Olen perusasenteeltani aika kriittinen, en helposti hurahda mihinkään, mutta yritän pitää kritiikin neutraalina ja asiaan keskittyvänä. Jopa Stokkan kohdalla, vaikka välillä se on kyllä tuottanut vähän vaikeuksia. Minimalistiksi minusta ei ole, mutta aihe kiinnostaa kyllä. Tavallaan se ideologia kiehtoo, vaikka ei niin paljon että haluaisin ruveta sitä noudattamaan. Mutta kaikuja aiheesta täällä varmasti kuuluu.
Hellou, olen 37-vuotias turkulainen. Löysin blogisi jo useampi vuosi sitten, kun kiinnostuin toden teolla turhan karsimisesta. Tykkään lukea kriittisestä kuluttamisesta, kierrätyksestä ja arjen sujuvoittamisesta. Myös vinkit ja verkkokauppaa koskevat jutut kiinnostavat.
Blogillasi on loistava nimi! Arkijärki on asia, jota arvostan! 🙂
Minä tykkään arjesta! Minusta arki on parasta, ja sen sujuvoittaminen on tärkeää koska suurin osa elämästä on kuitenkin juuri sitä arkea. Nimi tuli keksittyä vähän vahingossa. Puuskahdin sen kerran ääneen, kun yritin kaverille selittää, mistä haluaisin kirjoittaa. Sitten huomasin että siinähän se on, täsmälleen oikea sana.
Tässä yli kuusikymppinen lukijasi Turun seudulta. Olen isoäiti, eläkkeellä, arvostan kierrätystä, energian säästöä, ekologisten valintojen puolesta puhumista. Pyrin minimalismiin, en siinä aina onnistu. On mukava lukea blogiasi. Lukijaksi jäin ensin blogin nimen vuoksi, nyt luen sisällön takia. Iloista kesää,
Hanna
Tykkään kovasti siitä, miten laaja joukko ihmisiä tätä lukee! Tuntuu kivalta ajatella, että näistä jutuistani on iloa myös itseäni vanhemmille ihmisille, vaikka elämänkokemukseni ei vielä sinne asti yletäkään. Iloista kesää sinullekin!
Täällä vähän päälle 30-vuotias lukija Helsingistä. Tykkään arkijärjestä arjessa (ja juhlassa) ja blogissasi.
Olen lukenut blogiasi jo vuoden tai jotain, ja kaikki vanhemmatkin tekstit on käyty läpi tarkkaan.
Täytyy sanoa, että tekee vaikutuksen kun kuulee jonkun lukeneen kaikki vanhatkin tekstit. Kiitos!
Hei! Täällä nelikymppinen perheenäiti Itäiseltä Uudeltamaalta. Minäkin olen lukenut ehkä kaikki tekstit alusta alkaen. Tosin hyppäsin mukaan joskus jo vuosi-pari sitten. Innostuin kovasti organisointiin liittyvistä jutuistasi ja katsoin myös jonkun videon, jossa olitte Katri Mannisen kellarissa ihmettelemässä rikkinäisiä blendereitä 🙂 Olen myös kuunnellut teidän podcasteja, ne on hauskoja! Blogisi on kiva myös ja ehkä juuri siksi, ettei täällä ole juurikaan kuvia tai muita visuaalisia elementtejä. Ihan vain tekstit, joissa on aina paljon sisältöä, mutkattomasti kirjotettuna ja sopivan pituisina paloina. Tänne on helppo tulla.
Toivottavasti jaksat kirjoittaa vielä pitkään 🙂 Hyvää kesää! t. Nina
Joo, ne meidän legendaariset kellarivideot 🙂 Tuoltahan ne löytyvät edelleen. Pääsen siellä toteuttamaan sisäistä ammattiraivaajaani. Hyvä että joukossa on näköjään teitäkin, joille kuvat eivät ole niin tärkeitä. Laitan niitä kyllä jatkossakin, mutta en pyri kiristämään tahtia.
Ja hei, sinulla taisi olla minulle tunnustus blogissasi, anteeksi että olen unohtanut sen. Oli tarkoitus osallistua ohjeiden mukaan, mutta unohdin ja sitten en enää löytänyt sitä postausta, jossa se kommentti oli. Palaan asiaan nyt kun löysin!
Olen 29-vuotias nainen Pohjanmaalta. Parisuhteessa, ei lapsia. Kirjoitat kiinnostavista asioista ja toiveena olisi sellainen koti kuntoon haaste jouluksi. Edeltävään en ehtinyt.
Suunnittelen sellaista, mutta ei ehkä tule ihan samanlaista kuin viime vuonna. Oletan että täydellinen toistaminen olisi tylsää.
Minä olen 43-vuotias työssäkäyvä 6 lapsen äiti ja 1 tytön mummo Pohjanmaalta. Lapsista 3 enää asuu vakituiseen kotona. Käytännön ihmisenä pidän järkevistä kodinhoitovinkeistä ja tässä elämäntilanteessa karsintakin alkaa olla varsin ajankohtainen 🙂 Ison perheen kanssa isossa talossa on kohta 20 vuotta asuttu, niin onhan sitä tavaraa kertynyt. Pikkuhiljaa olen tavaroita käynyt läpi ja ihmetellyt, mitä kaikkea sitä on ruuhkavuosina tullut säilöön laitettua 🙂
Vau, lisää suurperheen äitejä! Minulla olisi varmaan teiltä paljon opittavaa 🙂 Uskon että lasten ollessa pieniä se raivaaminen ei ole päällimmäisenä mielessä, säästäminen on paljon helpompaa. Taistelen saman ongelman kanssa itsekin vaikka lapsia on vain kaksi.
Hei! Täällä 49v. turkulainen itsellinen ihminen. Löysin tänne etsiessäni neuvoa jostakin asiasta ja jäin. Olet Paikka kaikelle ryhmän kanssa kännykän aloituksessa. Niinkuin joku jo sanoikin hiljaisuus on myös tyytyväisyyden merkki. Kiitos hauskasta, asiallisesta, kriittisestä ja ennen kaikkea positiivisesta blogista.
Tuntuu tosi kivalta lukea, että ne asiat jotka itselläni ovat mielessä kun kirjoitan, välittyvät todella teille lukijoillekin. Kaikki nuo mitä luettelit, ovat niitä asioita joihin tähtään: asiallinen ja kriittinen mutta ei liian otsa rypyssä. En halua mollata ketään ja kaikki kukat saavat kukkia. Kritiikkiä voin kirjoittaa mutta aina asiasta, ei pelkästään valittamalla.
Olen seurannut blogiasi noin vuoden ajan. Löysin tänne muistaakseni jonkin hakusanan kautta. Olen 40+ nainen Etelä-Suomesta. Perheessäni on mies, kaksi teiniä ja koira. Olen ollut useamman vuoden kiinnostunut kaikenlaisesta kohtuullistamisesta ja kulutuksen vähentämisestä. Kirjoitat blogissasi kivasti asioista, joihin on helppo samaistua ja joista saa hyviä vinkkejä omaan arkeen.
Joo sinullakin on tuo kiinnostava oma projekti käynnissä! Vaikka itse en ole uskaltanut tuollaiseen lähteä (se vaateostoslista on ihan järkyttävä tällä hetkellä) niin seuraan muiden projekteja todella kiinnostununeena. Ehkä ensi vuonna…
Täällä 38-vuotias viiden lapsen äiti Kainuusta. Moneskohan Minna mahdan olla, joka on ilmoittautunut. 🙂 Pitkän kotiäiti-vaiheen jälkeen olen nyt opiskelija ja olen (aina ollut) kiinnostunut lukemattomasta määrästä asioita.
Ympäristöasiat, ekologisuus, kohtuus jopa minimalismia hipoen vievät minua tai ainakin tavoite olisi. 🙂 Samoin arjen kätevät vinkit ilman turhanpäiväistä näpertelyä houkuttavat.
Toivomuksenani lyhyesti sanoen olisi hallittu, järkevä arki mahdollisimman vähillä tavaroilla ja muilla rasitteilla. Tähän olen tähdännyt n. kymmenen vuoden ajan ja jonkin verran on edistystä tapahtunut, mutta edelleen janoan inspiraatiota lisää ja lisää…
Tässä elämäntilanteessa en ehdi/jaksa lukea niin paljon blogeja kuin haluaisin (koska mielenkiintoisia on hävyttömän paljon!), mutta voin kertoa, että blogisi on yksi muutamasta harvasta, jotka on pakko lukea, niin loistava se on!
Minullahan on suunnilleen sama tavoite, ja tämä tuntuu olevan aihe jossa voi aina kehittyä ja parantaa. Kiitos kehuista! Minulle käy niin, että seuraan usein tiettyjä blogeja aikansa, ja sitten saatan unohtaa ne pitkäksi aikaa, kun joku muu vie mielenkiinnon. Joten tiedän, että jos joku pysyy sitkeästi lukijana, se pitää ottaa suurena kohteliaisuutena 🙂 Kiva että olet viihtynyt!
Hei! Olen 42-vuotias kahden teinin äiti ja neljän taaperon perhepäivähoitaja Espoosta. Löysin blogin kun googlailin suomenkielisiä minimalismiin liittyviä tekstejä. En ole varsinainen minimalisti mutta yritän pitää perheestä ja kotona työskentelystä johtuvan tavaramäärän kaatumasta kaaoksen puolelle.. Olen kiinnostunut arkielämän järjestämisestä järkevästi, ekologisesti ja laiskana ihmisenä mahdollisimman vähällä työmäärällä pyöritettävänä 😄
Hei!
Yleensä vaiin luen, en kommentoi, mutta useimmiten tekisi mieli sanoa:”Kiitos ajatteluavusta!”
Olen kasvatus- ja opetustehtävissä työskentelevä 52v mummi Tampereen seudulta. Löysin blogisi joitakin vuosia sitten hakiessani vinkkejä liian tavaran karsimisesta. Jäin heti lukijaksi. Vaikka esteetikko olenkin, arvostan suuresti tapaasi luottaa pelkkään kirjoitettuun tekstiin. Tällöin jää enemmän varaa sopeuttaa pohtimasi omaan kotiympäristöön ja turha vertailu jää syntymättä.
Kiitos ajatuksistasi ja projekteistasi – ne tuovat järkevää iloa arkeeni!
Ole hyvä 🙂 Kiva kuulla että kuvien vähyys voi olla positiivistakin. En ole asiaa tuolta kannalta ennen ajatellutkaan. Onpa kiva kuulla, että sinäkin olet viihtynyt täällä jo vuosia!
Mielenkiintoista että tämä on tullut vastaan minimalismiin liittyen, vaikka eihän se kovin päällimmäinen aihe täällä ole. Ja mitä helpompaa, sen helpompaa, eli vähään työmäärään tähtään minäkin!
Vaatekaapin raivaus toi minut tänne joskus pari vuotta sitten. Pidän tyylistäsi, arkisen järkevästä. Näitä on mukava lukea. Terv. Nelikymppinen työtätekevä perheenäiti
Moi! Ainakin kommenttien perusteella täällä lukee lukijoista nuorimmainen, 22-vuotias lähihoitaja Hämeestä. En muista tarkkaa aikaa jolloin blogisi olen löytänyt, mutta varmasti muutama vuosi siitä on pyörähtänyt. Alun perin varmaan minimalismi-hakusanojen kautta tänne löytänyt.
Minimalismi siis kiinnostaa, samoin oikeastaan koko blogin aihepiiri; järkeä tähän arkeen. 😀
Olen joskus löytänyt tämän blogin jostain Demin keskustelupalstalta, joten varmaan sinuakin nuorempia täällä käy ainakin joskus 🙂 Kiva kun olet viihtynyt!
Moi! Olen 45-vuotias suuren perheen äiti. Vuosikausia olen kamppaillut kodin kaaoksen kanssa ja lukenut varmaan kaikki järjestely aiheiset kirjat ja blogit…haluaisin kodin olevan rauhallinen, kaunis ja viihtyisä, arjen rullaavan ja siivouksen hoituvan siinä sivussa, mutta löydän itseni aina uudestaan raivaamasta epätoivoisia kaappeja.
Olen seurannut blogiasi pitkään, kiitos kun kirjoitat!
Ole hyvä 🙂 Täällä on vakilukijoina yllättävän paljon suurperheen äitejä, sitä en olisi osannut arvata etukäteen. Tuli muuten mieleen, että Danalla on hyvä periaate, että kun alkaa siivoamaan ja raivaamaan kannattaa aloittaa niistä paikoista jotka ovat näkyvillä. Silloin näkee oman edistymisensä. JOs aloittaa kaapista käy helposti niin että huhkii koko päivän eikä tulos ”näy” missään. Tämä tuli tuosta sinun kommentista mieleen.
50+ nainen Etelä-Savosta. Tulin tänne aikoinaan blogilistan kautta. Bl:n loputtua pari minimalismiaiheista blogia oli jäänyt mieleen eli tämä blogi yhtenä niistä.
Haen täältä vertaistukea ja inspiraatiota oman maailmani yksinkertaistamiseen. Kotona jo helpottaa, mutta harrastetilassa on vielä kaaos.
Linkit, vinkit ja podcastit mukavia.
Minulla jäi blogisuosikkeja pois kun blogilista poistui, en vain muistanut niitä enää. Tosi kiva ettei Arkijärjelle käynyt samoin! Tsemppiä harrastusten raivaamiseen!
39-vuotias työssäkäyvä nainen ja pienten lasten äiti pääkaupunkiseudulta. Olen kiinnostunut tavaran maltillisesta vähentämisestä ja ekologisemmasta elämästä. Löysin blogisi sattumalta googlatessani KonMaria yrittäessäni selvittää haluanko lukea kirjan. Jäin puolivakituiseksi vieraaksi koska minua viehättivät aidot, käytännönläheiset ja ajatuksella kirjoitetut jutut siitä miten joku toinen on ajatellut ja toteuttanut tavaran vähentämistä, järjestämistä jne. omassa elämässään. Olen pitänyt myös monista linkkivinkeistäsi.
Tervetuloa joukkoon!
Vaikuttaa siltä, että linkkivinkit ovat paljon suositumpia kuin olen kuvitellutkaan. Niitä siis jatketaan varmuudella!
Täällä yksi hiljainen vakituinen. Olen lukenut blogiasi useamman vuoden ja tämä on kyllä yksi suosikkiblogeistani. Järkeviä kirjoituksia käytännön asioista.
Olen kolmekymppinen työssäkäyvä yhden taaperon äiti ja asun Helsingissä.
Kiitos! On tosi kiva kuulla teistä ”hiljaisistakin”!
Olen 40+ yksin asuva tamperelaismies. Luullakseni 2013 syksyn tienoilla olen blogisi löytänyt, Tuulian Minimalismin ilo-blogin kautta, luultavasti jotakin sinne kommentoituasi. Tuohon aikaan minimalismi kiinnosti- tai tekee sitä vieläkin- tavoitteeni se ei kyllä ole, tavaroiden järjestely ja vähentäminen pienemmässä mittakaavassa kylläkin. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olisi aikaansaatavissa ollut enemmänkin, en usko tavaramääräni juuri pienentyneen, järjestys kenties vähän parantunut ja sitä kautta yksiöni varastomaisuus vähentynyt.
Tapaan lukea blogeja useamman jutun köntissä, saatan hyvinkin olla kuukauden tai useammankin perässä teksteissä ja kirin sitten lukemalla kerralla enemmän. Kesän aikana en juuri blogeja katsellut, tämän kohdalla esim. on merkintä ”Blogitekstit tsekattu 2016-06-09 (uusin 9.6.)” jonka sitten päivitän uusimpaan ehdittyäni. Tämä seuraamistapa on yksi syy siihen, etten juuri kommentoi, jutut ne katsoessani yleensä jo ovat melko ”vanhoja” (niinkuin tämäkin). Seuraamistapani, joskin haittaa omaa osallistumista, mahdollistaa tekstien lukemisen kommentteineen.
(Jouduin vaihtamaan nettiselainta kommentin lähettämiseksi, kirjoitin tekstini ensin muistioon, josta sen kommenttikenttään kopioituani tuo lähetä-nappi jäi IceDragonissa piiloon, lähetän tämän siksi perus-Firefoxilla.)
Tämä blogi sopii hyvin sellaisille, joille minimalismi kaikessa ankaruudessaan ei käy. Minä luen myös vanhoja postauksia muiden blogeista, enkä kommentoi mutta luen kaikki kommentit. Kiva että tähän kuitenkin vastasit!