Tämän viikon raivausurakka on sellainen, että osaa se koskettaa, osaa taas ei. Jos teillä ei asu pikkulapsia, joiden vaatteita pitäisi raivata, tämän viikon voi vapaasti käyttää ulkovarastojen, autotallien ja vinttikomeroiden raivaamiseen – siis sellaisten tilojen, joihin minä en tule tämän haasteen aikana puuttumaan. Jos taas huusholliin kuuluu naperoita, jotka eivät vielä itse selviä vaatteiden siivouksesta, tulkaa mukaan.
Lastenvaatteissa pätee kokemukseni mukaan aika lailla samat ongelmat kuin aikuisten vaatteissakin, paitsi että lastenvaatteet jäävät säännöllisesti pieniksi ja niitä täytyy sen tähden uusia. Tästä johtuen kaapissa on oltava aina myös niitä isompia vaatteita odottamassa sitä hetkeä, jolloin edellinen koko jää pieneksi ja tarvitaankin jo seuraavaa. Muuten lastenvaatteissa huomaa saman minkä aikuistenkin; jotkut vaatteet ovat mieluisempia kuin muut, ja kaapissa on aina niitä, joita ei ole niin tullut pidetyksi. Ne mieluisat vaatteet taas menevät helposti sotkuun, ainakin jos nuoriso (etenkin alle kouluikäinen nuoriso) saa itse hääräillä vaatteidensa parissa.
Tällä kierroksella minulla on kolme tavoitetta: ensinnäkin poistaa liian pienet vaatteet kaapista, ja joko LAITTAA ROSKIIN tai odottamaan asianmukaista kierrätystä. Toiseksi järjestää käyttövaatteet Marie Kondon oppien mukaan. Tämän olen tehnyt ennenkin mutta nyt on taas aika suoristaa pinot. Kolmanneksi pitää käydä läpi ne odottamassa olevat vaatteet, ja selvittää mitä siellä on ja järjestää myös ne edellä mainitulla systeemillä. Jostain syystä tämä laatikko on aina sekaisin, joten operaatio on tarpeellinen. Samalla tulee otettua käyttöön siellä odottavia vaatteita, koska en varmaan taaskaan muista mikä kaikkea olen säilönyt.
Katsaus viime viikon projektista tulee tänne piakkoin. Onko lastenvaatteiden raivaajia mukana?
Voi, minä olen tämänkin jo tehnyt. Minun koti järjestykseen vuodessa-projekti etenee eri tahdissa, muutan olisin mukana ihan varmasti!
Sun project teen eri järjestyksessä, mutta pääasiahan on että raivataan. Joten jatketaan oman logiikan tahtiin!
Minulle tämä oli helpoin ”perkaus”. Osaan otin avuksi nuoren jälkeenpäin. Olin siis ottanut vaatteista ne pois, joita en ollut nähnyt nuoren päällä aikoihin ja sitten kävimme sen pinon yhdessä vielä läpi.
Varasto kyllä löytyisi. Mutta ei taida energia riittää siihen asti.
Omia vaatteita on vielä kesken. En voinut kondoilla niitä, kun olis tullut liikaa tavaraa lattialle. En uskaltanut.
Mulle tulee mieleen kaikkia ihme juttuja omien vaatteiden lajittelussa. Niissä ajattelen taloudellisesti. Muka. En kuitenkaan pidä jotain epämukavaa vaatetta, vaikka kuinka rahalla sitä yritän perustella 😊. Kielii varmaan siitä, että rahaa käytetään enemmän lasten ja nuorten tarpeisiin kuin omiin.
Minullakin omien vaatteiden raivaus jatkuu vielä vähäsen, ja keväällä on tiedossa isompi kondoilu, kun kaivan kaikki kesävaatteet taas esiin. En usko Marien ideaan, että tehdään kaikki kerralla ja sitten ei enää koskaan. Sen sijaan uskon, että pari kertaa vuodessa on ihan hyvä tahti.
Minä osallistun tähän niin että käyn läpi kasat ja teen listan puuttuvista. Juhlavaatteet kolmen koplalle ovat jääneet pieneksi ja vanhimmalle pitää etsiä koulukelpoista vaatetta.
Järjestin jo aiemmin lastenvaatteet kondoillen ja se toimii mielestäni loistavasti erittäin niukassa säilytystilassa (5 henkeä n. 70 neliön okt). Minä vien kierrätykseen usein pussillisen pieneksi jääneitä vaatteita, joten mitään suurta raivausoperaatiota ei pääse syntymään.
Noita lastenvaatteita täytyy tosiaan raivata tasaiseen tahtiin, koska ne jäävät pieniksi aina jotenkin huomaamatta. Jos niitä säästää seuraaville täytyy myös olla joku fiksu säilytyssysteemi siksi aikaa. LAstenvaatteisiin menee siis yllättävän paljon aikaa kaikkiaan. Juuri jostain luin (ehkä Project Mama tms) että tämähän pyörii pääsääntöisesti naisten voimin, ja niin se taitaa todella mennäkin. Vai onko perheitä, joissa isällä olisi täysi vastuu lastenvaatteiden organisoimisesta, ja selkeä käsitys siitä mitä kengänkokoa lapset milloinkin käyttävät?
Meillä lastenvaatteiden huoltaminen, hankkiminen, karsiminen ym. on ainakin täysin minun vastuullani. En usko mieheni ajattelevan juurikaan vaatehuoltoa, koska se on ”näkymätön” kotityö joka tapahtuu miehen työpäivän aikana. Eli kaapista löytyy aina vaatetta kuin taikaiskusta 😉 ja siis huolehdin myös hänelle uudet vaatteet vanhojen kuluttua puhki.. Bad me.. Tosissaan puhuttuna vaatehuolto on lempikotityöni ja sen teen useimmiten ihan mielelläni.
Meillä on lastenvaatteet aika kivasti järjestyksessä, mutta osalta puuttuu talvikamppeita. Voisin miettiä ja listailla niitä. Ulkovarasto kaipaisi kyllä huomiota, mutta taidan jättää sen kesään.
Nyt on kyllä aika kylmää ruveta ulkovaraston kimppuun. Se on yksi syy, miksi en vinttiä rupea setvimään ennen kevättä.
Meillä lapsen vaatteet ovat ihan ok järjestyksessä ne, jotka ovat käytössä. Mutta sitten on niitä, mitä en ole raskinut panna eteenpäin. Mitä ihmettä varten minä niitä säilytän? Ne ovat vaatehuoneessa ylähyllyllä laatikoissa. Siinä vaatehuoneessa olisi aika paljon urakkaa…
Minusta on itse asiassa ihan kiva, että äitini on aikoinaan säästänyt jonkin verran vanhoja vaatteitani. Niitä on ihan mukava nyt aikuisena joskus katsella, millaisia vaatteita olen pienenä pitänyt. Tämä mielessäni olen säästänyt jonkinverran myös omille lapsille muistovaatteita. Täytyy vain katsoa, ettei niiden määrä ryöstäydy käsistä. Olen harkinnut, että kumpaisellekin oma äitiyspakkauslaatikko olisi sopiva määrä.