Tämä on kolmanneksi viimeinen toivepostaus tänä kesänä! Edelliset jaksot löytyvät täältä, ja edessä on vielä kaksi muuta, jotka molemmat liittyvät vaatteisiin. Tänään teen selkoa siihen, miten meidän perheessä kierrätetään ja lajitellaan.
Lajittelen oikeastaan kaiken mahdollisen jätteen:
- muovi
- paperi
- pahvi/kartonki
- metalli
- lasi
- ongelmajätteet
- elektroniikkaromu
- palautuspullot
- biojäte
Kaikki, mikä ei mene joihinkin näistä, menee lopulta sekajätteeseen. Kuten hyvin tiedätte, en erottele tekstiilijätettä sekajätteestä, sillä filosofiani on käyttää tekstiilit niin loppuun, ettei niistä ole enää kierrätettäviksi. Tätä päätöstä vahvistaa se, ettei elastaania sisältävä kuitu ole kelvollista uudelleen käytettäväksi oikein millään tavalla. Suurin osa tekstiilijätteestäni on esimerkiksi sukkia, joissa on elastaania mukana. Joten niiden paikka on sekajätteen joukossa.
Nyt on sitten esitelty myös roskis täällä julkisesti 😀 Isoin on muoville, sen päällä metalli ja lasi, yläoikealla sekajäte ja sen alla biojäte.
Kaikille noille yllämainituille lajikkeille on kodissa oma astia. Roskiskaapissa on neljä astiaa: bio, seka, muovi ja metalli+lasi. Metallit kerään esim. leipäpussiin joka on kapea, jolloin samaan astiaan mahtuu muutama lasipurkkikin. Lajittelen metalliin kaikki korkit ja kannet, sekä muut pienet metalliesineet. Vien roskiin sitä mukaa kun näitä kertyy. Meillä on pieni komero, joka toimii säilytystilana ja siivouskaappina. Sen lattialla on paperikassi, johon kerään lehdet ja muut paperit. Työhuoneessa on vielä Ikean hyllykkö, johon mahtuu neljä laatikkoa. Niiden sisällä on ikean siniset kassit, ja tähän ”kierrätyskeskukseeni” kerään palautettavat pullot, kartongin, elektroniikkaromun ja ongelmajätteet, kuten kuivahtaneet kynsilakat ja tyhjät paristot.
Koria lukuunottamatta koko setti on Ikeasta. Noissa mustissa laatikoissa on sisällä sininen kassi, joka suojaa laatikkoa lialta. Tämä hyllykkö vetää ison määrän kierrätystä odottavaa materiaalia.
Koska tilaa ei ole hirmuisesti, täytyy roskia viedä aika usein. Mutta minulla on onni asua taloyhtiössä, jonka roskakatoksesta löytyy omat astiat kaikille jakeille, joten se ei onneksi ole ongelma. Pullot vien kauppaan tai Alkoon siinä vaiheessa kun kassi alkaa täyttyä. Patterit vien samaan liikkeeseen, josta ostan uusia. Kerran vuodessa vien HSY:n kiertäville jäteautoille muut ongelmajätteet ja elektroniikkaromut. Joskus tämän lisäksi on tehtävä autolla reissu sorttiasemalle.
Kierrätys on kuitenkin muutakin kuin jätteiden lajittelua. Käyttökelpoiset tekstiilit kierrätän joko myymällä tai lahjoittamalla. Lastenvaatteet on melko helppoa loppusijoittaa (kohteena sukulaislapset tai käytettyjen vaatteiden kauppa), ja omat vaatteeni kuskaan nykyisin Fidalle. Taustalla ei ole sen kummempaa ideologiaa, mutta Fidan liike sattuu olemaan sopivan reitin varrella. Puolison vaatteita olen vienyt Fidan lisäksi kierrätyskeskukseen. Joskus harvoin, jos on ollut tarvetta luopua huonekaluista tai jostain isommasta, olen joko antanut jollekin kaverille tai myynyt ne pois. Kirjoja olen lahjoittanut samoihin kohteisiin kuin muutakin, mutta myös heittänyt roskiin. Kirjojen suhteen on oltava realisti. Aivan kaikelle ei ole lukijoita enää, vaikka miten olisi painetusta sanasta kyse.
Noin yleisesti ottaen yritän kuitenkin käyttää kaiken niin loppuun, että lopulta tavarat saa heittää roskiin täysin palvelleina. Esimerkiksi matot hyödynnän aina viimeiseksi parvekkeella. Hieman repaleinen kylppärin matto menee vielä parvekkeella mainiosti, ja talven tullen se on roskiskunnossa. Ylimääräisiä säilytyskalusteita on hyödynnetty mm. vintillä.
Kokonaisuudessaan yritän vähentää kierrätettävän tavaran määrää juuri siten, että käytän itse kaiken loppuun. Roskia taas tulee väistämättä, en ole mikään zero waste -sankari. Se on ehkä sellainen asia, johon vähitellen on ruvettava kiinnittämään enemmän huomiota. Toisaalta jos pakkausmateriaalit, joista suurin osa roskasta muodostuu, pystytään kierrättämään tehokkaasti, en näe asiaa valtavana ongelmana.
Millaisia lajittelu- ja kierrätysratkaisuja teillä on?
Meillä samantyyppinen systeemi roskille ja koen sen toimivaksi.
Erityisesti ilahdutti se, että tunnut ottavan huomioon kirjojen suhteen sen tosiseikan, että osa vaan on paperinkeräys-kamaa. Kirjastossa työskennellessä kun törmää siihen, että likaista, usein jopa homeenhajuista sekä mm. vanhaa tietosanakirjaa ym tuodaan kierrätyspisteeseen, kun ei kirjoja voi laittaa roskiin. Eihän ne kierrä, koskaan ja sitten me joudumme oman työn lisänä repimään paperinkeräykseen nuo likaiset tai muuten kiertämättömät kirjat. Jos niitä ei poista seasta, se vaikuttaa niin, ettei hyvätkään kirjat lähde kiertoon, tämän on kokemus opettanut.
Minusta on kaikessa kierrätysinnossa hyvä tunnustaa ettei kaikki vaan enää ole käyttökelpoista ja silloin tavara on jätettä ja kuuluu roskiin.
Ymmärrän kyllä sen tunteen ettei kirjoja haluaisi heittää pois, mutta toisaalta, niitä tietosanakirjoja ja vanhentuneita oppikirjoja ei vain kukaan lue enää. Siksi ymmärrän myös roskiin heittäjiä kirjojen osalta. Olen samaa mieltä kanssasi, että roska on roska, eikä mikään kierrätystavara.
Hyvältä kuulostaa ja näyttää. Tarvitsen tätä nyt. Meidän taloyhtiössä ei ilmeisesti joku periaatteessa tykkää kierrätyksestä tai hän ei osaa lukea. Biojätteestä löytyi viimeksi täysi margariinirasia ja kinkkuleikepaketti, jossa oli muutama leike. Yleesä kierrätettävää sanomalehtipaperia on pahvinkeräyslaatikossa. Eikö tämäkään asia onnistu Suomessa muutoin kuin kameravalvonnalla ja sakoilla?
Meilläkin menee talossa välillä paperit ja pahvit sekaisin, mutta luulen että se johtuu siitä, että laatikoista ei aina kunnolla näe, mikä on mitäkin. Saattaa vahingossa mennä. Minähän roskispoliisina sitten käyn siirtelemässä niitä oikeisiin lootiin aina välillä. Ja tunnistan tuon biojäte ”lajittelun”, josta puhut. Samaa tapahtuu myös täällä. Pannaan peilejä lasinkeräykseen, vaikka se on kannessa kiellettyä. En tajuta tällaista.
Nyt on pakko pikkuisen protestoida tuosta elastaanista, kun juuri pääsin itse kirjoittamasta aihetta sivuavan postauksen. Kierrättäminen tarkoittaa paljon muutakin kuin jätteen lajittelua.
Esimerkiksi trikoolle kelpo kierrätystapa on käyttää materiaali vielä kertaalleen kotona. Siivous- tai kiillotusrättinä, matonkuteena (siitä voi tehdän paljon muutakin kuin räsymattoja) jne. Ei kun mielikuvitusta kehiin! Itse olen juuri silppuamassa vanhoja trikootoppeja pehmolelun täytteeksi. Trikoosilppu on siinä käytössä paljon parempi vaihtoehto kuin kaupasta saatava muovipohjainen täytevanu.
Kieltämättä tämä vaatii hiukan mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä, mutta toisaalta on niinkin että halukkuus vaivan näkemiseen korreloi usein selkeästi arvostuksen kanssa. Arvokkaan materiaalin hyödyntämiseen on parempi motivaatio kuin roinan hyödyntämiseen. Eikö ympäristökatastrofin isoihin ongelmiin kuulukin juuri se että tavarat joita ei vielä olla saatu hankittua koetaan suhteettoman arvokkaiksi samalla kun hankitut tavarat koetaan roinaksi josta pitää päästä äkkiä kätevästi eroon jotta pääsee ostamaan taas uutta? Ostokäyttäytymisen järkevöittäminen on osa ongelman ratkaisua, mutta tärkeää on myös oppia arvostamaan enemmän sitä minkä omistaa. Yksi osa sitä on yrittää nähdä hyödyntämispotentiaalia vielä sellaisissa tavaroissa jotka eivät enää kelpaa alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
Kyllä, olet tietenkin oikeassa, mutta on otettava huomioon myös erilaiset resurssit ja harrastuneisuus. Käytän siihen sopivia tekstiileitä siivouksessa, ennen kuin heitän ne pois, mutta sen jälkeen en enää rupea kuskaamaan niitä mihinkään tekstiilikeräykseen. Sen sijaan muuta käyttöä minulla ei niille ole, kun en askartele tai harrasta ompelua. Toki kaiken voisi jotenkin varmasti käyttää loppuun, mutta minusta kyse ei ole vain mielikuvituksesta ja viitseliäisyydestä. On otettava huomioon myös säilytystilat, taidot, käytettävissä oleva aika ja muut resurssit. Joskus on parempi vaihtoehto todeta että tämä on roska, kuin säästää kaikki mahdollinen mahdollista myöhempää hyötykäyttöä varten. Mutta arvostan kyllä kaikkia, jotka osaavat ja jaksavat näitä jatkokäyttöideoita toteuttaa. Minulle riittää, että vaate on vaatekäytössä tullut tiensä päähän.
Mielenkiintoinen postaus! Ja kuvat kyllä havainnollistavat asiaa huomattavasti! Meillä on keittiön alakaapissa sekajäte, biojäte ja kartonki. Lähettyvillä palautuspullot ja metalli. Lasia meillä tulee niin harvoin, että erillisen keräyspisteen sijaan tyhjä purkki viedään samantien taloyhtiön lasinkeräykseen. Lehtiä ei paljoa kerry, kun luemme kaiken diginä, muut paperit viedään pois sitä mukaa kun niitä tulee. Meillä on ahkerasti käytössä ’tuo tullessas vie mennessäs’, eli jos ollaan poistumassa asunnosta, samalla viedään aina jotakin taloyhtiön roskienkeräykseen. Muovinkeräystä meillä ei valitettavasti ole. Toivottavasti tulevaisuudessa..
Olen Tavarataidoissa kirjoittanut Työtehoseuran suunnittelemasta kierrätyskaapista, joka siis vastaa kooltaan normaalia jääkaappi-pakastinta. Missä kodissa sellaiseen olisi tilaa? Mitä pienemmät neliöt, sitä pienemmät tilat myös kierrätykselle. Meillä on nyt luksustilanne, koska tuolle erilliselle hyllykölle on paikka, mutta monissa edellisissä asunnoissa sitä ei välttämättä olisi ollut. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri tuota mitä sanot, että roskia on vietävä ahkerasti. Ei se tosin minusta ole hirveä vaiva, täytyyhän ulos lähteä muutenkin monta kertaa päivässä.
Vein SER-romua ja joitakin vielä käyttökelpoisia vaatekarsintoja äsken Savonlinnan kierrätyskeskukseen. Ilmeni, että siellä ei enää oteta vastaan lainkaan kirjoja, mitä en sinänsä ihmettele. Kävin lomalla mökin kirjahyllyt läpi ja sain karsimistani vielä siisteistä lastenkirjoista ja romaaneista paikallisessa antikvariaatissa yhteensä 32 euroa! Kulahtaneet, epäkurantit laitoin paperinkeräykseen kannet poistettuina. Mielestäni mökin ”kirjasto” muuttui järjestämisen ja karsimisen myötä paljon kiinnostavammaksi.