Listasin tähän asioita, joita opin Kemikaalikimara lapsiperheille -kirjasta:
- Jos jokin haisee, siitä haihtuu kemikaaleja.
- Palonestoaineet ja muut vastaavat sitoutuvat pölyyn. Siksi siivoaminen kannattaa.
- Elektroniset laitteet kirjaimellisesti puhaltavat palonestoaineita ilmaan. Ruotsissa suositellaan koneiden tyhjäkäyttöä tuuletetussa tilassa, ennen kuin ne otetaan käyttöön!
- Kemikaalien yhteisvaikutukset ovat arvaamattomia. Ne voivat kumuloitua, mutta myös neutraloida toisiaan.
- Ruoanlaitoissa muoviastiat ovat turvallisia, jos niitä käytetään siten kuin ne on suunniteltu. Kylmäastioihin ei pidä säilöä kuumaa.
- Ruoka pitäisi aina lämmittää mikrossa lasisessa tai keraamisessa astiassa.
- Myös keramiikka voi olla vaarallista, jos lasite on rikkoutunut.
- Kirpputorilta ostetut lelut ovat yleensä vanhoja, niiden kemikaalikuorma voi olla mikä tahansa. Toisaalta kirpputorilta ostetut vaatteet ovat puolestaan tästä näkökulmasta turvallinen vaihtoehto, ja tietysti paljon ekologisempi.
- Hormonihäiritsijöitä on myös luonnontuotteissa, kuten esimerkiksi laventelissa.
- Antibakteerisista aineista ei ole todellista hyötyä, mutta paljon haittaa.
Anja Nysten puhui viime viikolla YLEllä kirjastaan, ja hänellä on haastattelussa hyviä pointteja jälleen. Esimerkiksi raskaana olevien meikkauskielto – on eri juttu laittaa ripsiväriä kuin rasvata koko kroppa kiireestä kantapäähän. Tuotteiden määrässä on aivan valtava ero, ja onkin ihan järkevää miettiä mikä on iso riski ja mikä ei.
Mielenkiintoinen aihe! Olen itse juuri lukemassa kyseessä olevaa kirjaa ja se herättää kyllä paljon ajatuksia.
Kyllä. Vaikka en kaikista tyylillisistä ratkaisuista pitänytkään, asiasisältö on kirjassa enimmäkseen erittäin mielenkiintoista.
Monta kertaa laitan mikroaaltouuniin ainakin muovisen kuvun.