Huh huh, nyt on kesän viimeinen reissu tehty ja arki jo häämöttää horisontissa. Tällä kertaa oltiin helpossa etelän lomakohteessa, joten pakkaaminen oli huomattavasti yksinkertaisempaa kuin alkukesän Islannin matkalle. Kun aktiviteetit rajoittuivat lähinnä uima-altaalla puljaamiseen ja lämpötila oli tasaisesti yli +25, ei pakkaaminen tuntunut korkeamman tason pulmapähkinältä.
Tulin matkalla pohtineeksi käsilaukkujen funktiota, ja sain idean kahteen eri postaukseen. Ensin käsilaukun sisällöstä: väitän, että oman veskani sisältö pärjäisi aika hyvin muumimammalle. Otin kotiintultuamme kuvan:
- lompakko
- aurinkolasit + kotelo + puhdistusliina kotelossa
- kaikki liput, kartta, muut tärkeät paperit + näköjään joku lapsen tarra
- laastareita
- nenäliinapaketti
- apukassi
- kampa
- viuhka
- kynä (alunperin niitä oli 2 mutta toinen hävisi matkalla)
- roskapussi
- passit
- kaksi laturia
- kuulokkeet
- vaihtovaatekerta kuopukselle: alushousut + housut + paita + sukat+pinni
- 2 karkkia
- 2 kännykkää (oma + lasten pelipuhelin, jossa ei ole liittymää, toinen puuttuu kuvasta)
- pelastuspussukka, jossa on kaikkea kriittistä: rakkolaastareita, käsidesiä, tamponeja, korvatulppia, käsirasvaa, lääkkeet jne. (Tästä pussukasta voisin tehdä oman postauksen, en lähde ilman sitä minnekään.)
- kotiavaimet (puuttuvat kuvasta)
Tämä kaikki menee yllättävän pieneen tilaan. Käsilaukkuni on kainalossa kannettavaa mallia, jossa vetoketju päällä sekä sisällä yksi pieni vetoketju tasku. Kas tässä! Hedelmät ovat tuossa antamassa mittakaavaa ja elävöittämässä kuvaa:
Tämä on aika perusvarustus, kun olen lasten kanssa pidemmälti liikenteessä. Tällä kertaa mukana oli vähän ylimääräistä, esimerkiksi tuo toinen laturi päätyi käsilaukkuuni puolison repusta vähän vahingossa, mutta eipä se juurikaan tilaa vienyt.
Yleensä kuljetan mukanani myös jotain pientä evästä, kuten välipalakeksejä, myslipatukoita, rusina-askeja tai jotain muuta energiapitoista ja yksittäispakattua. Kun perheeseen kuuluu useampi verensokerin heittelylle altis henkilö, minä mukaanlukien, hätäeväät on parempi aina olla mukana. Tällä kertaa eväät olivat toisessa repussa, mutta ne olisivat mahtuneet myös tähän käsilaukkuun.
Sen jälkeen kun aloitin muovikassilakon, tuo apukassi on kulkenut aina mukana. Se on kevyttä tekokuitua, joka menee hyvin pieneen tilaan tuolla lailla siististi. Se on erittäin kätevä, sillä sen voi myös heittää pesukoneeseen, jos se sattuu likaantumaan jossain. Paino on muutama gramma, joten kuorma ei sen mukana lisäänny. Minulla on noita muutama, joten kasseja riittää useampaan käsilaukkuun.
Olen myös huomannut, että etenkin lasten kanssa matkustaessa pienestä roskapussista ei ole haittaa. Tuollainen leipäpussi tai hedelmäpussi menee todella pieneen tilaan, mutta saattaa osoittautua todella käteväksi, kun äkillinen roska- tai likapyykkipussin tarve ilmenee. Samoin laastareita ei voi olla liikaa mukana. Usein pidän mukana myös sellaista rakkoja estävää stikkiä, mutta arvelin sen sulavan laukkuun tällä matkalla, joten tyydyin pelkkiin laastareihin.
Tällaisella arsenaalilla siis oltiin viikon verran reissussa. Kaikkea tarvittiin, mitään ei ollut liikaa. Ja mikä parasta, minulla oli jatkuvasti sellainen olo, että olen juuri sopivasti varautunut kaikkeen, tulipa vastaan mitä tahansa. Mitä teidän käsilaukuistanne löytyy?
Hetkonen , tarkistan. Lompakko, (jos suuntaan ulkomaille, passi + matkapaperit), avaimet, kännykkä, kiintolevy ja muistikku säilytyspussissa, piuhapussi (jossa mm samsoniten pieni munalukko [Venäjän reissulta jäänyt], kameran, puhelimen ja kiintelevyn piuhat) pieni muistikirja ja kynä (nyt myös lyijytäytekynä ja kumi), aurinkolasit ja sateensuoja (vähän voden ajan ja paikan mukaan, talvella Suomessa ei kumpaakaan), pieni meikkilaukku sis. hammasharjan ja huulirasvan sekä pienen hajuveden ja vähän meikkiä,[tai siis kaiken sen vähän joka minulla on], pieni hygieniatavarapussukka, jossa mm pillerirasia lääkkeitä yhtä päivää varten, laastaria jne, ja muovipussi/roskapussi, nenäliinoja tai sevettejä, ostoskassi (muovipussi), harvapiikkinen kampa, hiuspihti, ja kirja tai käsityö vaihdellen sks:n kirjakokoisessa kassissa (nyt kirja), kolikoita eri valuuttoja taskunpohjalla. Ei tee edes tiukkaa. matkalla yön yli vaihtovaatteet
Kuulostaa todella järkevältä varustuselta. Noilla pärjää missä tilanteessa vaan.
Kyllä vähällä kantamisella selviät laukkusi kanssa. Kyllä minäkin kotioloissa pärjään vähällä, mutta matkalla (varsinkin ulkomaanmatkalla) haba kasvaa, kun kannan mukana kaiken maailmanlopun varalta…
Pelastuspussukka on mahtava nimi 😀 löytyy myös minulta, tosin käsirasvaa siihen ei kuulu. En tajua, miten olen joskus tullut toimeen ilman tätä elintärkeää pakkausta! Minulla on niitä itseasiassa kaksi identtistä pakkausta. Toinen on laukussa, jota käytän ”aina” ja toinen on keittiössä ja pakataan mukaan, jos ykköslaukku ei jostain syystä sovi tilanteeseen (lähinnä hautajaiset/ häät yms juhlat).
Meillä oli koneessa tietysti muitakin käsimatkatavaroita, eli sieltä löytyi sitten eväät, isommat vaihtovaatteet, viihdykkeet sun muut. Mutta tuolla käsilaukkuvarustuksella selviän aika hyvin kaikista odottamattomista vaikeuksista sekä muista tilanteista, ainakin ensiapu löytyy.
Minulla on käsirasvaa sen tähden, että kädet kuivuvat epämiellyttävästi etenkin jos joudun pesemään usein, ja siksi mulla on yleensä aina pieni, hyväntuoksuinen käsirasva mukana. Arjen luksusta!
Aika samanlaiset varusteet meillä on. Tuo viuhka on niin chic.Pitäiskö lisätä omaankin käsilaukkuun arkikäyttöviuhka? Tosin säät puoltavat kahluusaappaita ja sadetakkia. Tuolla piuhapussissa on myös kuulokkeet.
Tämä toimii, kyllästyin joka aamuiseen käsilaukun pakkaamiseen. Lentoja varten erotan lompakon, kännyn,passit ja avaimet sekä kamman pieneen laukkuun, joka menee tuon isomman käsilaukun sisään. Pidemmillä matkoilla laukkuun mahtuu vielä korupussi ja matkapaikan kartta (tykään paperikartoista). Kun tähän lisää kameran, lopun ihonhoidon,vaatekerrat ja kengät, niin tässä on matkatavarat.(Tästä kirjoitin aikaisemmin). Ei tämä täydellinen ole, kaverilla on käsivoide, sakset ja teippiä sekä mittanauha aina mukana. (Tosin minä en usein tarvitse käsirasvaa.)
Tykkään kantaa viuhkaa lämpimissä maissa, se menee pieneen tilaan mutta helpottaa kuumuudessa ihanasti! Sakset ja teippi olisi tosi hyvät. Mutta laastarilla voi myös teipata tarpeen tullen. Sakset taas eivät taida mennä lentokoneeseen, muuten tosi hyvä idea!
En käytä arjessa koskaan käsilaukkua vaan reppua. Joskus harvoin mukana on repun sijaan vähän reilumman kokoinen olkalaukku.
Repusta/olkalaukusta löytyy sen mukana ollessa aina lompakko, kännykkä, xylitol-tabletteja, laktaasientsyymitabletteja, paperinen kalenteri (jossa on muutenkin muistiinpanoja), penaali jossa on kyniä ja taittosakset, varakangaskassi, hedelmäpussi tai pari, pieni sateenvarjo, vesipullo ja mahdollisesti pientä evästä, kirja (aina pitää olla jotain luettavaa mukana) sekä ”survival-pussi”, jossa on korvatulpat, särkylääkettä, närästyslääkettä, pari kosteuspyyhettä, silmälasien puhdistusliinoja, kuulokkeet, laastaria, pullonavaaja, pieni ledilamppu, pieni peili ja muovilusikka tai pari. Monesti mukana on myös aurinkolasit koteloineen, kännykän laturi ja kamera. Avaimia, huulirasvaa ja nenäliinoja pidän yleensä taskussa.
Jos on jotkut juhlat ja käytän käsilaukkua, sieltä löytyy yleensä nuo tavallisesti taskussa pitämäni tavarat, lompakko, kännykkä, survival-pussi, xylitol- ja laktaasitabletit sekä mahdollisesti kamera.
Aikamoista tavaramäärää tulee siis rontattua aina mukana, mutta varsinkin repussa nuo kulkevat helposti ja tarpeellisia nuo kaikki tai ainakin useimmat yleensä ovat.
Tosiaan, reissussa repusta tai laukusta löytyy yleensä myös lippuja yms. tärkeitä papereita.
Reppu on kätevä! Se vapauttaa kädet. Mutta minulla on epävarma olo, jos arvoesineet ovat selässä, ja siksi suosin joko sellaista käsilaukkua jonka saa tukevasti kainaloon tai sitten olan yli. Sitten otan siitä vetoketjukohdasta kiinni, ettei kukaan ruuhkassa pölli huomaamattani mitään.
Mä suosin mainitsemaani olkalaukkua ulkomaanmatkoilla juuri tuon epävarmuuden vuoksi. Suomessa käytän käytännössä aina reppua. Joskus olen myös kantanut reppua edessä ruuhkaisissa paikoissa.
Mutta, ajatelkaas miehiä: korttilompakko, jossa myös ajokortti (passi, jos tarvii), kolikoita, puhelin, aurinkkolasit puseronkauluksessa, tai joku lasit-aurinkolasit yhdistelmä, avainnippu, jossa muistitikku, kynä paidan taskussa, pikkukampa. Autonavaimet erikseen. Ton kaiken ne saa kulkemaan taskuissa. Minun vaatteissa ei edes ole niin paljon taskuja.
Niin. Ja sitten ne kysyy että mahtuisko sun laukkuun x, y ja z…
Mua ottaa päähän kun moniin naisten vaatteisiin ei edes tehdä taskuja! Kaikkea pientä ja nopeasti tarvittavaa kannan nimittäin mieluusti taskussa.
Olen huomannut, etten käytä hametta tai mekkoa muuta kuin juhlatilaisuuksissa. Yksi syy siihen on nimenomaan se, ettei näissä vaatekappaleissa ole yleensä taskuja. Samaiset juhlatilaisuudet ovat sitten ne ainoat, joissa käytän myös käsilaukkua.
Mun laukku on satchel-mallia, eikä kovin iso. Sieltä löytyy aina puhelin, lompakko, nahkainen avainpussi (tää on ihan paras, ei enää hajoa kädet avainnippua kaivaessa), hätäpussi (ponnareita, pinnejä, Buranaa, kuukautissuojia, laastareita ja myös kuulokkeet asustaa siellä), silmälasikotelo, puuterirasia peilillä, pieni Tangle Teezer, huulirasva ja yksi -kiilto, kynsiviila, kynsinauhojen hoitokynä ja pastilleja.
Sen jälkeen kun sain kaupungilla lokinkakkaa päähän, olen aina kesäisin pitänyt laukussa kosteuspyyhkeitä. Shoppailemaan lähtiessä nappaan myös kangaskassin mukaan. Pitäisikin ostaa tuollainen pienempään tilaan menevä kassi, jota voisi pitää aina mukana.
Pienehkö laukku on mukavasti järkevöittänyt mukana kulkevaa tavaramäärää, mutta olisi kyllä kiva, jos laukkuun mahtuisi vielä (pokkari)kirja ja kamera 🙂
Tuo kassi on ruvennut kulkemaan mukana sen jälkeen kun sanouduin irti muovikasseista. Toimii sekä kauppakassina että apukassina tarpeen tullen, ja menee paljon pienempään tilaan kuin perinteinen kangaskassi, joten tykkään kovasti! Kosteuspyyhkeet ovat käteviä, niitä minullakin useimmiten on pari kappaletta varmuuden vuoksi.
Aivan järkyttäviä määriä te raahaatte mukananne tavaraa. Tosin luulen, että tämä johtuu siitä, että on kahdenlaisia käsilaukun käyttäjiä; niitä, jotka jyystävät jatkuvasti samalla laukulla kesät talvet ja niitä, joille käsilaukku on enemmänkin asuste ja se saatetaan vaihtaa jopa päivittäin. Itse lukeudun jälkimmäisiin. Minusta olisi ahdistavaa, jos käsilaukussa pitäisi raahata mukanaan kaikkea mahdollista perämoottori mukaan lukien.
Eräs entinen työkaverini kantoi käsilaukussaan jopa kynsilakanpoistoainetta. En käsitä miksi ihmeessä!
Perämoottori? Täytyypä harkita…. Juu, itse kuljen samalla käsilaukulla kesät talvet, työt ja huvit (no baariin ei tietenkään tuolla mennä). Minulla on ollut lomakko, kampa, avaimet, känny varustus, mutta se ei riitä enää: joskus työt on venyneet niin, että on menty työkaverille tai hotelliin nukkumaan ja jatkettu aamulla, kyläreissut venyvät, pienten lasten kanssa tarvitsee tavaraa ihan eri tavalla lyhyellä piipahduksella (farmariauton takaluukku sopiva käsilaukku), Itseä pilvipalvelut helpottaisi, mutta tietosuojamateriaali/ julkaisematon materiaali epäilyttää. Sitten on oma neuroosi. Eli talossa, jossa Suomessa asun, on ollut pari tulipaloa, ja haluan, että jos näin käy poissaollessani, selviän pari päivää, enkä menetä tärkeimpia dokumenttejani (levyillä).
Minulla riittää käsilaukuissa valinnanvaraa kyllä, mutta tavaramäärä on suunnilleen vakio. Mutta tämä liittyy pikemminkin siihen, että stressaan vähemmän jos tiedän että kaikkea tarpeellista löytyy. Jos taas lähden ilman pelastuspakkausta matkaan, niin aivan taatusti juuri silloin tulee hirveä haava, lokki kakkaa päähän, kengät hiertävät rakoille, töhrään kädet johonkin moskaan tai jotain muuta vastaavaa. Joten parempi vaan kuskata kaikkea, ja sitten elegantisti hoitaa tilanne kuin tilanne käsilaukusta löytyvällä arsenaalilla 🙂
Mulla on lasten varalta kosteusliinoja, nenäliinoja, pari tyhjää leipä- tms muovipussia, kertakäyttökahvilusikoita ja pilttipurkki (hillo) tai pari. Niillä kyllä selvittää pari ensimmäistä hankalaa tilannetta 🙂
Kuulostaa jo enemmän lasten hoitolaukulta kuin käsilaukulta. Minulla nämä kaksi olivat aikoinaan selkeästi eri laukkuja. Pieni crossbody lompakolle, avaimille ja puuterille&huulipunalle ja lapsen tavarat omaan laukkuun, joka kulki vaunuissa/rattaissa.
Juuri tästä syystä en ole koskaan pystynyt ostamaan laukkua secondhandinä, koska minua karmii ajatus siitä, mitä kaikkea mahdollista siinä on kuljetettu. Kerran jossain naistenlehden laukkucallupissa joku julkkisäiti kertoi, että hänen käsilaukustaan saattaa tilapäisesti löytyä jopa käytetty vaippakin. Siis mitä hittoa! Todella ällöä 😳
No mihin sen vaipan sitten tunkee, jos on jossain keskellä tilannetta eikä roskista mailla halmeilla? Siksi mulla on aina roskispussi myös, jos olen pidemmälle menossa. Lasten kanssa reissatessa varautuminen nousee kyllä uudelle tasolle. Sen sijaan minusta ne hoitolaukut eivät olleet kauhean tyylikkäitä yleensä, eivätkä kovin käteviäkään, joten hankin tarkoitusta varten kunnollisen nahkaisen käsilaukun, jonka sai vaunujen kahvaan roikkumaan. Tykkäsin siitä ratkaisusta enemmän. Oli minulla tavallinen hoitolaukkukin, mutta huomasin käyttäväni käsilaukkua enemmän.
Käsilaukun sisältö ja koko riippuu mulla täysin siitä mihin olen menossa. Jos menen vaan esim. kauppaan niin pienessä käsilaukussa lompakko, kännykkä, avaimet ja vesipullo. Juhliin lähtiessä juhlalaukussa kännykkä, ajokortti ja pankkikortti ja lisäksi huulipuna.
Jos taas olen koko päivän reissussa otan käyttöön hiukan isomman laukun tai repun johon mahtuu enemmän. Kirja ja käsityö normi varusteita, samoin nenäliinat, särkylääke,huulirasva ja käsirasva, myös kauppakassi. Repusta löytyy vakiovarusteena muutakin sälää, jonka säilytän jatkuvasti repussa. Yleensä jos otan repun on mukana myös läppäri ja muuta ”viihdykettä” itselle. Tämä tilanne silloin jos tiedän ohjelmassa olevan odottelua lapsen treenien aikana tai koko päivän oleskelu muualla kuin kotona.
Hätäpussukkaa en käytä, koska niin harvoin on ollut tilannetta, että ko. tarvikkeita tarvitsen. Lähimpänä tuota on varmaan repun vakiovarusteet, lyhyemmällä reissuille en koe tarvitsevani niin paljon tavaraa mukaan.
Silloin kun teen töitä kaupungilla, mukana on reppu, koska sinne saa läppärin parhaiten. Silloin en ota käsilaukkua mukaan vaan kaikki on tietysti siellä repussa, usein silloin kuljetan myös kirjaa ym. mukana. Sen sijaan minusta tuntuu että tarvitsen laastareita ja käsidesiä vähän väliä, joten tuo pikkupussukka on muodostunut olennaiseksi tarvikkeeksi, jota siirrän vain laukusta toiseen.
Mulla on tuo kiintolevy-tikky yhdistelmä siksikin mukana, ettei tarvitse kuljettaa läppärilaukkua töiden ja kodin välillä. Läppärilaukut on keskimäärin karseita.
Halusin nimenomaan läppärirepun, ettei tarvitse raahata kamoja selkä vinossa. Löysin mieluisen Gollalta. Simppeli, mutta ominaisuuksiltaan kätevä, eikä liian iso. Suomalainen merkki, mutta tuotteet kyllä valmistetaan muualla kuin kotimaassa. Helsingissä liike löytyy Kluuvin kauppakeskuksesta ainakin.