Huom! Tiukkapipovaroitus! Teksti saattaa sisältää kapeakatseista urputusta.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kalenteriin yritetään jatkuvasti ympätä lisää ”juhlapäiviä”, jotta kaupat voisivat myydä lisää tavaraa. Niin kuin nyt tämä halloween. Kun minä olin lapsi, tähän aikaan vuodesta vietettiin pyhäinpäivää. Se oli rauhallinen pyhä, jolloin kaupat olivat kiinni, ja haudoille vietiin kynttilä. Nyt meille on rantautunut amerikkalaisten halloween, joka on (mielestäni) ensisijaisesti kaupallinen keksintö. Koska halloweeniin kuuluu naamiaisasut ja teemajuhlat, sitä ei tietenkään voi viettää ilman asiaankuuluvaa rekvisiittaa. Sitä meille tarjoaa yksi jos toinenkin kauppa, Tiimari etunenässä.

Jenkeissä halloween on kansallinen karnevaali, ja siellä koristelu ja pukeutuminen on ihan eri sfääreissä Suomeen verrattuna. Ihmiset pystyttelevät hautakiviä ja hämähäkinseittejä etupihoilleen jo viikkoa ennen varsinaista päivää. Onneksi ei sentään vielä täällä. Mutta kyllä meillekin yritetään myydä kurpitsan muotoisia lyhtyjä ja kummituspukuja siltä varalta, että joku tarttuisi syöttiin. Ei minulla mitään ylimääräisiä juhlia vastaan ole, mutta en vain pidä siitä krääsän tyrkyttämisestä. Toinen halloweeniin verrattava ”juhla” on ystävänpäivä, joka on muuttanut muotoaan viime vuosina. Alunperinhän sekin oli lähinnä postin lanseeraama päivä, jolloin läheteltiin kortteja kavereille. Nyt meillekin on hiipinyt amerikkalainen valentine’s day, jossa – kuinka ollakaan – vaaleanpunaisella krääsällä on merkittävä rooli.

Jos hieman liioitellaan, niin eikö ennen vanhaan jouluksi kaivettu esiin ne perinteiset koristeet, jotka olivat olleet käytössä jo vuosikaudet? Tunnelma syntyi juuri perinteistä ja niistä tutuista, vaikka ehkä vähän nuhraantuneista koristeista. Uusia ostettiin lähinnä hajonneiden tilalle, eikä sen vuoksi että tänä vuonna muotiväri onkin liila eikä turkoosi. Hyvä puoli on, että kaikkea krääsää ei ole onneksi pakko hankkia, vaikka mainokset väittäisivät mitä.