Vinttiprojekti sai uutta puhtia, kun huomasin että taloyhtiö on tilannut roskalavan asukkaiden käyttöön. Ilmeisesti tässä talossa on kerran tai pari vuodessa tapana tilata takapihalle lava, jonne saa sitten heittää omia roinia. Lava tulee lokakuun alussa, joten tässä pitäisi olla hyvää aikaa tutustua tilanteeseen, tehdä tarvittavat valmistelut ja sitten vaan raivata vimmalla pari päivää.
Roskalavat voivat joskus olla varsinaisia aarreaittoja. Lankomies on menestyksellä dyykannut mm. signeerattua arvolasia, taidetta ja historiallisia valokuvia. Huomaan, että roskalavat ovat tästä syystä melko houkuttelevia, ja ohimennen tulee aina kurkattua sattuisiko jotain mielenkiintoista silmiin. Viimeksi eräs toimisto muutti pois rakennuksestamme, ja laittoi lähes kaiken kalustuksen roskiin. Sieltä sitten naapurit kävivät innolla hakemassa tuoleja, mappeja, koreja, joulukuusenkoristeita ja ties mitä. Eräs perhe sai kokonaisen sohvan, jota he tarvitsivat. Jälkikäteen sohva osoittautui vieläpä arvokkaaksi englantilaiseksi huonekaluksi, jota myytiin uutena monella sadalla punnalla.
Itsekin tuolloin harkitsin muutamien tavaroiden kaappaamista, mutta tajusin onneksi ajoissa, ettei niille ollut varsinaisesti tilaa eikä tarvetta. Välillä kerta kaikkiaan meinaa tulla houkutus napata jotain mukaan vain siksi, että se on hyväkuntoista ja ilmaista. Mutta hyvä etten sortunut, sillä todennäköisyys sille, että samat tavarat löytäisivät tiensä nyt uudelle roskalavalle, olisi suuri. Olennaista on visio siitä, mihin kierrätystavaraa aikoo käyttää. Kerran oli tarjolla käytöstä poistettuja ostoskoreja. En ottanut, koska ajattelin ettei niistä ole kyllä mitään hyötyä. Sitten seuraavana päivänä kuulin, että ne olisivat tosi hyviä mökkikäytössä. Niissä voisi kuulemma kantaa puita ja kaikenlaisia tarvikkeita, niihin voisi kerätä omenia ja ne kestäisivät hyvin sadetta, kylmää ja painepesuria. Valitettavasti oma luovuus ei oikealla hetkellä riittänyt noin pitkälle, ja korit menivät muille.
Onko kukaan muu tehnyt hyviä löytöjä roskalavoilta?


Kaupan omistajat Kaisa ja Jenni (kaimani, en siis minä itse) suunnittelevat omaa lastenvaatemallistoaan, jota liikkeessä myydään. Ensimmäiset vuodet he myös ompelivat itse, mutta kysynnän kasvaessa ompelun hoitaa nykyisin sitä varten palkattu ammattilainen. Vaatteet valmistetaan edelleen Suomessa – tarkemmin sanottuna myymälän omassa ompelunurkkauksessa. Asiakkaat voivat katsella, kuinka uudet vaatteet valmistuvat.
Itse ihastuin ideaan kierrätysvaatteista. Puhkikuluneet farkut voidaan lyhentää shortseiksi tai muuntaa rimpsumekoksi. Asiakas voi tuoda mukanaan lapsen lempivaatteen, ja liikkeessä mietitään mitä uutta siitä voisi vielä tehdä. Lastenvaatteita on tehty myös mm. vanhoista lakanoista ja miesten paidoista.
