Tässä podcast-jaksossa pohdin sitä, mitä käytetyille mutta pikkuvikaisille vaatteille pitäisi tehdä. Voiko sellaisia laittaa hyväntekeväisyyteen? Vai pitäisikö ne laittaa roskiin? Olen huomannut, että nykyajassa on usein vastakkain eko ja ilo, ja siitä seuraa ongelmia. Puhun myös siitä, miten evakkomentaliteetti vaikuttaa ajatteluumme. Tämä podcast jatkaa sujuvasti vaate- ja kierrätysteemaa, jälleen vähän eri näkökulmasta. Sana on vapaa blogin kommenttiosastolla!
Mainitsen podcastissa Patrician vaatekeräyksen turvakodeille. Mikäli aihe kiinnostaa, siitä voi lukea enemmän Patrician omilta nettisivuilta.
Ja huomio Acastin kautta podcasteja kuuntelevat! Arkijärki-podcast löytyy nyt myös sieltä, hae sanalla arkijärki, tai löydä podcast osoittesta https://www.acast.com/arkijarki
Podcast: Play in new window | Download
Subscribe: RSS
Jes, hienoa, kiitos Acas-mahdollisuudesta! 🙂
Järkeviä ajatuksia. Itseäni harmittaa aina kuulla, kun jokuu ”kehuu” vieneensä taas niin ja niin monta jätesäkillistä vaatteita kierrätykseen. Jokin on kulutustottumuksissa pielessä, jos samalta ihmiseltä lähtee säännöllisin väliajoin säkkikaupalla vaatetta eteenpäin.
Itse pyrin käyttämään aina vaatteet itse loppuun asti. Jotenkin se olisi minusta vastuutonta lykätä puolikuntoinen vaate toisten niskoille. Suorastaan nautin siitä, kun joku vaatekappale tulee tiensä päähän ja tiedän, että voin hyvillä mielin laittaa sen poltettaviin jätteisiin.
Toki vääränkokoiset tai muuten sopimattomat vaatteet ovat asia erikseen. Niitä laitan kierrätykseen jos hyväkuntoisia ovat.
Juttelin juuri aiheesta Rinna Saramäen kanssa, ja totesimme että ihmiset ovat valuneet vähän ääripäihin. Toisaalla ovat ne, jotka tosiaan käyttävät kaiken loppuun ja rätitkin pestään monta kertaa, ja toisaalla taas ne, joilta sitä kierrätettävää tulee jatkuvasti lisää. TÄmä on erikoinen ilmiö minusta.
Ai vitsi, kun tämä podcast lämmitti mieltä. 🙂
Totta joka sana, varsinkin siinä kohtaa kun pitäisi miettiä mihin laittaa vaatekappaleen, jota ei halua pitää muttei kannata myydä. Kannattaa ottaa myös huomioon ne tahot, jotka ottavat myös rikkinäisiä/kuluneita/kestotahrallisia vaatteita, joista jatkojalostetaan muita tuotteita. Jos näihin haluaa lahjoittaa, on tärkeää että tekstiilit ovat puhtaita ja pestyjä eivätkä haise tunkkaiselle/homeelle. Se olisi kyllä hienoa, jos saadaan jossain vaiheessa Suomen joka kolkkaan tällaisia keräyksiä. Tarkoitan tässä siis Suomen olevia toimijoita eikä esim. H&M/KappAhl-vaatekeräyksiä.
Pakko vielä kehua sinun puhetyyliä podcasteissa; sinun puhettasi on helppo kuunnella keskeyttämättä, kun se on rauhallista ja sopivasti rytmitettyä. 🙂
Kiitos kovasti kehuista! Ja kiva kuulla että editointi on onnistunut. Puhun tässä hyvin normaalisti samoin kuin puhun ”livenäkin”, mutta koska välillä ajatus katkeaa tai sanat sotkeentuvat, siistin kokonaisuuden editoimalla pahimmat pois. Siinä samalla puhetta tulee rytmitettyä myös. Olen tässä hommassa täydellisen itseoppinut, joten mukava kuulla, että puhe kuulostaa luontevalta.
Kiitos hyvästä podcastista! En voi olla kuin samaa mieltä. Itse olen myös pyrkinyt ajattelemaan, etten itse ole niin ”tärkeä” ettenkö voisi käyttää esimerkiksi hieman kulahtaneita vaatteita töissä tai vapaa-aikana, saatika sitten kotona. Konmari varmaan kavahtaisi tätä, mutta jos joku tosiaan tekee minusta sen perusteella joitakin johtopäätöksiä niin antaa mennä 🙂. Toivon, että näin saisin vaatteita kulutettua ”loppuun” jonka jälkeen materiaalin voi laittaa kiertämään esim. Reccille.
Mielenkiinnosta kysyn, että onko sinulla jotakin mielipidettä esim. Recciä tai KappAhlin keräyksiä kohtaan? Olen tietoinen kyllä kierrätyksen haasteista, mutta koen että silti olisi fiksumpaa viedä loppuun kulutettu tekstiili näihin? Kuvittelisin, että kierrätettävän materiaalin volyymin kasvaessa kiinnostus kehittää ratkaisuja kasvaisi ja volyymi mahdollistaisi paremman liiketoiminnankin kierrätyksestä.
Hyvä kysymys. Mielipiteeni ei ole kovin vankka tällä hetkellä, joten varaan oikeuden muuttaa sitä jatkossa, jos saan lisää informaatiota. TÄllä hetkellä olen sitä mieltä, että periaatteessa vaatekeräykset ovat ihan ok, jos tiedostaa, että vaatteen lopullinen sijoituspaikka ei ole selvillä. Se ehkä myydään, ehkä rouhitaan, ehkä poltetaan tai ehkä kuskataan toiseen maahan. Juuri tästä epämääräisyydestä johtuen olen itse tullut siihen tulokseen, että itselleni paras tapa olisi se, että voin käyttää vaatteen roskiskuntoiseksi, ja sitten heittää sen pois kirjaimellisesti. Silloin ainakin tiedän täsmälleen, mitä vaatteelle tapahtuu. Juuri tähän liittyy tämän tekstiilijätteen punnitusprojekti myös, jonka vastikään aloitin.
Jos olen ymmärtänyt oikein, paraikaa yritetään vimmatusti keksiä, miten jätetekstiilejä voisi kierrättää tai hyödyntää tehokkaasti. Mutta ilmeisesti asia on hyvin vaikea jo ihan teknologian näkökulmasta, joten kovin pitkällä ei vielä olla. Materiaalista tuskin tulee olemaan pulaa.