Tämä puolivuosittainen alennussesonki on pahinta myrkkyä ostolakolle. Alepäivissä yhdistyy kaikki, mikä houkuttelee minua shoppailemaan: mahdollisuus tehdä löytöjä, katalogit joista voi etukäteen etsiä niitä löytöjä ja tietenkin illuusio tosi halvoista hinnoista, jotka suorastaan tuottavat säästöä. Sitten kun menen tavarataloon, hermostun metelistä, ruuhkasta ja siitä ettei kuitenkaan tunnu löytyvän mitään. Ja lähes aina silti menen. Nettiostoksista minulla on niin huonoja kokemuksia (etenkin Stokkan osalta) että niitä en enää edes yritä tehdä. Mutten miten saisin puhuttua itselleni järkeä, ettei sinne tavarataloonkaan kannata mennä?
Tarpeitahan aina löytyy, jos hieman asiaan paneutuu. Kuka nyt ei tarvitsisi uusia sukkia, alushousuja tai saippuaa? Selitän sitten itselleni, että tällaisten arkiostosten tekeminen on yksinomaan järkevää. Miksi maksaa täyttä hintaa, kun voi ostaa alesta? Sitten menen, ja tulen kotiin kassit täynnä halpoja löytöjä, kuten hammasharjoja, kasvonaamioita ja t-paitoja. Koska tämä asia tuntuu aina pyörivän mielessä, kertaan nyt itselleni, miksi nämä ”mahtavat tilaisuudet” kannattaa jättää väliin:
- Alepäivillä ryysääminen on tosi rasittavaa ja epämukavaa.
- Alepäivien tarjoukset eivät välttämättä ole kovin hyviä. Jos asiaa ei tarkista, säästö voi jäädä pieneksi, tai joskus jopa olemattomaksi.
- Alepäivillä riski ostaa jotain turhaa on suuri. Tavaratalojen ostohuuma tarttuu, ja sitten hamstraa kaikkea, mille oikeastaan ei ole mitään tarvetta.
- Oikeasti alepäivillä ei myydä mitään sellaista, mitä ei saisi muulloinkin.
Ongelma on, että vaikka tiedän tämän kaiken, haluan silti mennä sinne. Päätin nyt, että koska kerran kumminkin menen, saan ostaa itselleni vain seuraavat tavarat:
- Hiuslakkaa ja kuivasampoota (vanhat on loppu, näille on todellinen tarve)
- Yöpaidan (jos löydän kauniin)
- ShockAbsorberin urheiluliivit (omistan kahdet, joista toiset roskiskunnossa)
- Alushousuja (näitä tarvitsen oikeasti)
- Sellaista päivittäiskosmetiikkaa, jota meillä kuluu jatkuvasti, kuten suihkugeeliä.
Tällä listalla ei siis ole kenkiä, käyttövaatteita, asusteita, meikkejä, kodintavaroita, viherkasveja, kirjoja tai muutakaan. Koska niille ei ole tarvetta. Lista vaikuttaa aivan järkyttävän tylsältä omiin silmiini. Nyt jo tuntuu siltä, että kaikki hauskuus viedään, vaikka ihan itse olen viemässä! Minusta kuitenkin tuntuu siltä, että tämä on tärkeä harjoitus. Ei ole hyväksi ostella päättömästi alehärdellin siivittämänä. Se EI säästä rahaa, vaikka niin kuvittelisin. Minulla on kaapeissa tarpeeksi kaikenlaista (paitsi noita listalla mainittuja), en tarvitse hurjia varastoja varakappaleita. Juuri tarkistin, että esimerkiksi hammastahnoja on käytössä olevan lisäksi vielä kaksi tuubia odottamassa. Ei pelkoa siitä, että loppuisi pian kesken. Tästä tulee ihan pätevä itsehillintäharjoitus. Ja olen mielestäni sen tarpeessa myös.
Onko joku muukin alevieroituksen tarpeessa?
Estä kaiken mainospostin tulossa kaikissa muodoissaan. Siihen tottuu yllättävän äkkiä ja turhat hutiostokset jää käytännössä tekemättä. Kun et enää tiedä mitä milloinkin on alessa.
Paitsi jos kuitenkin koet enemmän nauttivasi hommasta?
Mutta näin olen itse tehnyt jo parin vuoden ajan ja toimivaksi havainnut. 🙂
Säännöllisesti irtisanoudun turhilta sähköpostilistoilta, eikä meille tule mainospostia. Mutta etenkin nämä tavaratalojen alevihkot ovat todella. houkuttelevia, ainakin toinen tulee vielä nimellä postin kantamana.
Minä olen jo ajat sitten siirtynyt ostelemaan lähinnä aletuotteita ja listan mukaan eli olen onnistunut kääntämään alet hyväksi asiaksi. 🙂 No, luonnonkosmetiikkaa ostan monesti kokeiluun alehinnan houkuttelemana, vaikka periaatteessa riittäisi esim. pelkkä kosteusvoide enkä tarvitsisi seerumeita yms. tehotuotteita.
Joskus otan alepäivien lehden kotiin ja selailen sitä kuin lapsena joululahjaesitteitä ja mietin mitä ostaisin, mutta yleensä en osta mitään! Ostan paljon netistä, koska kotona saa rauhassa miettiä enkä nykyään juurikaan käy fyysisissä aleissa ellen sitten tekemässä etukäteen suunnitellun oston.
Suurin syy, että nykyään ostan vain harkitusti, on kylläkin se että ihan oikeasti tarvitsen kaiken ylimääräisen rahan muuhun, mutta kyllä tässä ajattelumaailmaakin on vuosien saatossa saanut muokattua.
Minä leikin samaa leikkiä! Joskus mietin, mitä ottaisin joka sivulta jos olisi pakko 😀 Oikeasti en tietenkään käy ostamassa, mutta on hauska kuvitella.